Rapatun julkisivun paikkaus

Artikkelin sisältö:

1. Rapatun julkisivun vaurioitumisen syyt
2. Rapatun julkisivun korjaustavat
3. Huomioitavia asioita korjauksessa
4. Eri korjausmenetelmien edut ja haitat
5. Ennen korjaustyön aloittamista
6. Rappauskorjauksen suunnittelu
7. Julkisivun huoltomaalaus ja -pinnoitus
8. Asbestikartoitus ennen toimenpiteitä
9. Halkeamien korjaus
10. Pinnoite‑ ja laastivalinnat vanhan rappauksen mukaan
11. Lukuvinkit / jatkolinkit

Suojaavan rappauksen tarkoituksena on vähentää julkisivun rappauspinnan likaantumista ja rappaukseen imeytyvän sateen määrää. Vanha rakenne säilyy näissä pinnoitekorjauksissa pääosin ennallaan ja pintaan lisätään suojaava kerros, joka parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta ja hidastaa pinnan kulumista. Tavoitteena on pysäyttää pinnan vaurioituminen pinnoitteilla sekä parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

Vanha rakenne säilyy pääosin ennallaan myös paikkaus- ja pinnoituskorjauksissa. Vaurioituneet rappauskohdat korjataan ja pinnoitetaan uudelleen. Tämä korjaustapa soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa rappaus on pääosin hyvässä kunnossa, mutta pinnassa esiintyy yksittäisiä halkeamia tai kopoalueita.

Kun rappauspinta uusimiskorjataan, pitää vanha rappaus purkaa kaikkineen rappausalustaan asti. Sen jälkeen korjataan alustan vauriot ja tehdään kokonaan uusi rappaus. Täydellinen uusiminen on yleensä tarpeen silloin, kun rappaus on laajasti irronnut tai sen lujuus on heikentynyt merkittävästi.

Peittävässä korjauksessa vanha vaurioitunut rappaus peitetään uudella pintarakenteella. Peittävässä korjauksessa julkisivuverhousrakenteessa on lisälämmöneristys rakenteen osana (lisälämmöneristys sijoitetaan vanhan rakenteen ulkopuolelle). Jos vaurioituneet alueet ovat kiinni alustassa, niitä ei tarvitse poistaa. Korjaus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja suojaa vanhaa rakennetta säältä.

Jos vaurio johtuu rappausalustan liikkeistä, rappausalusta korjataan ensin ja poistetaan alustan liikkuminen. Kun alusta on korjattu, uusitaan rappauspinnat/korjataan korjaustapaan soveltuvalla eristerappauksella.

Ennen kuin aloitat rappaamaan pintoja uudelleen, selvitä huolellisesti millaisessa kunnossa vanha alusta on. Alustan lujuus vaikuttaa suoraan siihen, voidaanko rappaus korjata vai pitääkö se poistaa kokonaan. Muista siis testata alustan lujuus.

Alustan kunto voidaan tarkistaa esimerkiksi seuraavasti:

1. Orgaaniset pinnoitteet on ennen muita työvaiheita poistettava. Huomioi, että alusta voi koostua useista kerroksista.
2. Testaa alustan lujuus raapimalla sitä kovaa työkalua käyttäen, esim. ruuvimeisselillä. Jos ruuvimeisseli painuu vain hieman alustaan, voidaan alusta todeta riittävän lujaksi kestämään uusi pinta.
3. Jos ruuvimeisseli tunkeutuu alustaan helposti ilman suurempaa voimankäyttöä, on rappaus liian heikko ja se on poistettava ennenkuin työt voivat jatkua.

Heikko alusta ei toimi kestävänä pohjana uudelle rappauskerrokselle!

Suositeltavin ratkaisu ennen uuden rappauksen asentamista on vanhan rappauksen poisto. Tämä myös pidentää uuden rappauksen käyttöikää. Aina kuitenkaan vanhan rappauksen poisto ei ole mahdollista, jolloin vanha rappaus korjataan paikka- tai ylirappauksen avulla.

Huomioi, että vanhojen kalkki- tai kalkkisementtirappausten korjauksessa tuotteen lujuuden tulee olla sama tai hiukan heikompi kuin itse rapattava alusta. Tällä varmistetaan, että uusi rappaus toimii yhdessä vanhan rakenteen kanssa, eikä aiheuta jännityksiä rakenteeseen.

Vanhojen rappauksien korjaamisessa on tärkeää valita materiaalipohjaltaan vanhaa rappausta vastaavia tuotteita!

Rappauksen kiinnipysyvyys voidaan tarkistaa seuraavin tavoin:

1. Koko seinäalue on tarkistettava erityisesti, mikäli seinäpinnassa esiintyy halkeamia. Länsiseinä on tarkistettava erityisen huolellisesti, koska se altistuu usein voimakkaalle sateelle ja tuulelle.
2. Testaa onko rappaus kiinni alustassaan. Hiero pintaa kovalla metalliesineellä tai kopauta vasaralla. Ontto ääni paljastaa kopon alueen tottumattomaankin korvaan.
3. Poista kopot alueet kokonaan ennen uudelleen rappausta tai tasoitusta.

Kopon päälle asennettava uusi rappauspinta ei pysy, vaan irtoaa vanhoja pohjia myöden.

Jotta turhalta työltä vältytään, selvitä aikaisemmin käytetty pinnoite muutaman yksinkertaisen menetelmän avulla. Pinnoitteiden yhteensopivuus vaikuttaa merkittävästi korjauksen kestävyyteen.

Näin tunnistat pinnoitteen:

1. Jos et tiedä aikaisemmin käytettyä pinnoitetta, on se tunnistettava ennen uudelleenpinnoitusta. Näin varmistetaan pinnoitteiden yhteensopivuus. Tämä onnistuu lämmittämällä pintaa esim. polttimella.
2. Orgaaninen pinnoite pehmenee ja tummuu lämmitettäessä. Siitä erottuu samalla myös tyypillinen orgaaninen tuoksu. Orgaanisen maalin tunnistaa myös siitä, kun vettä sumutettaessa seinän pintaan vesi ei imeydy yhtään alustaan, vaan juoksee helminä alas.
3. Mineraalinen pinnoite ei osoita mitään tummumista lämmitettäessä.

Alustan imukyky vaikuttaa rappauslaastin tartuntaan ja kuivumiseen. Imukyky voidaan tarkistaa helposti suihkuttamalla vettä rappauspinnalle

• Vesi imeytyy nopeasti alustaan eikä valu = voimakkaasti imevä alusta.
• Vesi imeytyy alustaan, mutta valuu = imevä alusta.
• Vesi imeytyy heikosti ja valuu alas = heikosti vettä imevä alusta.
• Vesi valuu pois = ei imevä alusta.

Imukyky määrittää usein tarvittavan pohjustuksen ennen rappaustöitä.

Kuten kaikessa kunnostustyössä, hyvän lopputuloksen saamiseksi kannattaa aloittaa projekti tutkimalla mitä ennen on tehty. Rappauskorjaus ei ole tässä asiassa poikkeus - suunnittelun pohjaksi suositellaankin aina alaan erikoistuneen yrityksen laatima kuntokartoitus. Työn suunnittelijan tehtävänä on laatia korjaussuunnitelma, josta käy ilmi oikeat materiaalit sekä parhaiten työhön sopiva työmenetelmä.

Julkisivukorjauksen yhteydessä on aina muistettava poistaa vaurion syy tai ainakin pienennettävä sen vaikutusta käyttäen erilaisia suojarakenteita kuten räystäitä tai suunnittelemalla detaljit rasitteet huomioon ottavasti.

Korjaussuunnitelmassa määritellään:

• Käytettävät materiaalit
• Sopiva korjausmenetelmä
• Työjärjestys

Jos rappausmateriaalien alkuperää ei tiedetä, voidaan suorittaa kemiallinen analyysi, jossa selvitetään laastien sideainekoostumus sementin, kalkin sekä runkoaineen suhteen. Tämän perusteella pystytään valitsemaan korjauksessa käytettävät materiaalit.

Vanha rappaus voidaan myös joissain tapauksissa jättää uuden rappauksen alle, mutta tämä on arvioitava tapauskohtaisesti. Mikäli näin voidaan toimia, kiinnitetään uusi rappaus alustaansa teräsverkolla. Verkko puolestaan kiinnitetään alustaansa rappausverkon kiinnikkeillä.

Ennen halkeamien korjauksen aloittamista on syytä selvittää, mistä vaurion muodostuminen on lähtenyt ja korjata mahdolliset puutteelliset detaljit.

Korjaus tehdään yleensä seuraavalla tavalla:

1. Ensin halkeama avataan 3-5 mm:n syvemmältä kuin itse halkeama sekä 10-15 mm:n leveydeltä riippuen korkeudesta.
2. Halkeama avataan leveyssuunnassa V:n muotoisena n. 30° kulmaan.
3. Täysin avattu halkeama puhdistetaan huolellisesti.
4. Halkeama täytetään samalla tai vähän heikommalla laastilla.

Koko seinä ylitasoitetaan halkeaman peittämiseksi. Viimeiseksi koko seinä maalataan tarvittaessa. Ylitasoitus auttaa tasoittamaan pinnan ja estää halkeaman näkymisen uudelleen julkisivussa.

Varmista valitsemasi tuotteen sopivuus alan asiantuntijalla virheiden välttämiseksi.