Radonin poisto
© Adobe Stock
Radon on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä radioaktiivista kaasua, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Altistuminen radonille aiheuttaa keuhkosyöpää. Huoneilmaan radonia pääsee muun muuassa:
- rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maaperästä
- vähäisin määrin myös rakennusmateriaaleista esim. betonista ja tiilestä
- talousvedestä, erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla suuri
Maaperän huokosilma on Suomessa merkittävin sisäilman radonpitoisuuden lähde.
Radonpitoisuuden mittaaminen – miten ja millon?
Eri viranomaistahot ovat antaneet suosituksia ja määräyksiä huoneilman radonpitoisuuksista. Uusissa taloissa raja-arvona pidetään enintään 200 Bq/m3 (becquereliä kuutiometrissä ilmaa) vuoden keskiarvona. Sisäilmastoluokitus 2018 edellyttää luokissa S1 (Yksilöllinen sisäilmasto) ja S2 (Hyvä sisäilmasto) enimmäisarvoa 100 Bq/m3 ja S3-luokassa (Tyydyttävä sisäilmasto; täyttää rakennusmääräysten vähimmäisvaatimukset) 200 Bq/m3. Rakennuspaikasta riippumatta nämä enimmäisarvot ylittyvät yleisesti suomalaisissa kodeissa. Vanhoissa taloissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvon maksimina pidetään 400 Bq/m3.
Radon on alueellinen ongelma Suomessa, mutta hyvin yleinen. Maaperän uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä. Ongelmallisimpia ovat hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut, kuten Pispalanharju ja eräät Salpausselän alueet.
Talon radonpitoisuus mitataan marras- ja huhtikuun välisenä aikana, jolloin lämpötilat ovat keskimäärin alhaisimmillaan ja huoneilman radonpitoisuus on korkeimmillaan. Mittaamisen aikana alapohjan pinnoitusten ja rakennuksen vierustäyttöjen on oltava valmiita ja lämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmien toiminnassa. Mittausaika on kaksi kuukautta. Maksullisen mittausvälineen, ns. radonpurkin, voi tilata Säteilyturvakeskuksesta.
Radonpitoisuuden voi mitata myös nopeasti pikamittarilla. Elektroninen pikamittaus selvittää huoneilman radonpitoisuuden kahdessa vuorokaudessa.
Jos mitattu radonpitoisuus ylittää tavoiterajan, on uudisrakennuksessa otettava poistokanavan päässä katolla oleva huippuimuri käyttöön tai saneerauskohteessa asennettava radon-saneerausjärjestelmä.
Radonin torjunta
Varsinkin talvisaikaan, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ilma talon ulkopuolella, aiheuttaa lämpötilojen ero taloon alipaineen, joka imee sisäilmaan maaperästä radonia muun ilman mukana. Tästä syystä radonin torjunta keskittyy torjumaan radonpitoisen ilman sisään pääsyn rakenteiden välistä.
Yleisestä käsityksestä poiketen edes tiiviillä silttisavitontilla rakennukset eivät ole turvassa radonilta. Talon alle radonia on voinut joutua esimerkiksi täyttömaan tai soran mukana. Täyttösorassa radonia syntyy kaiken aikaa lisää. Rakennuksen sisälle radon pääsee yleensä maaperästä, mutta myös radonia sisältävästä kaivovedestä.
Tehokkain torjuntamenetelmä on tiivistää perustukset hyvin ja asentaa laatan alle radon-putkisto. Putkisto on helppo ottaa käyttöön myöhemmin, jos mittaukset niin vaativat.
Radonkaivon avulla huoneilman radonpitoisuus saadaan laskemaan jopa 95 %.
Ilmanvaihdon merkitys
Toimiva ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman rakennuksissa. Ilmanvaihto poistaa syntyvät epäpuhtaudet ja tuo puhdasta ilmaa korvausilmaksi. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, saattaa sisäilman radonpitoisuus nousta huomattavan suureksi. Suomalaisissa taloissa varsinkin korvausilmaventtiilien puute on yleinen ongelma.
Radonkorjaus valmiilla saneerausjärjestelmällä
Vanhakin talo saadaan oikeilla ratkaisuilla täysin radonturvalliseksi. Remonttitarve voidaan selvittää mittauskäynnillä, jos radonpitoisuus ei ole tiedossa. Mittaus toteutetaan radon pikamittarilla. Mittari asennetaan kohteeseen vähintään kahdeksi päiväksi marras–huhtikuussa. Saadut radonarvot kirjataan asiakkaalle annettavaan mittaustodistukseen. Mittauskäynnin jälkeen saat tietää, onko kodissasi radonia, miten radonin poisto kannattaa toteuttaa ja mitä se kaikkiaan maksaa.
Useimmiten radonsaneeraus on varsin yksinkertainen toteuttaa. Radonin poistojärjestelmä asennetaan yleensä rakennuksen ulkopuolelle ja radonpitoinen ilma johdetaan edelleen rakennuksesta poispäin ulkoilmaan. Esimerkiksi Uponor on kehittänyt radonkorjauksia varten asennusvalmiin saneerausjärjestelmän. Järjestelmän yhteyteen rakennettu poistoilma-puhallin synnyttää talon alle alipaineen, joka imee radonkaasun imukanavaan ja siirtää sen siirtokanavaa pitkin pois rakennuksen läheisyydeltä. Talon rakenteita ei radonsaneerauksessa tarvitse rikkoa.
Radonsaneerauksessa ei tarvitse pelätä koko pihan mylläytymistä. Vanhoilta pihoilta saatetaan toki joutua siirtämään jonkin verran istutuksia. Kesäaikaan saneerattaessa ruoho peittää jäljet jo muutamassa viikossa. Näkyviin saneerauksesta jää vain kansisto sekä tuuletuspaalu. Jos pihalla kaivetaan esimerkiksi salaoja- tai sadevesiremontin vuoksi muutenkin, radonsaneeraus kannattaa tietysti tehdä samalla kertaa.
Aiheeseen liittyvää
Innovatiivinen kuivatusjärjestelmä Rakennusfysiikka-seminaarin palkintoehdokkaana
Kiinnitä rakennuslevyt liimavaahdolla
Perustamistavoista johtuvat kosteusongelmat voidaan korjata tehokkaasti sisäpuolelta
LTO tehostaa säästöä
Betoninen pöytätaso keittiöön
KNX-taloautomaatio hallitsee talon toimintoja
Luetuimmat
Uusimmat