• Etusivu
  • Rakentaminen

Radonin mittaus, poisto ja torjunta

Näin vähennät radonpitoisuutta kodissasi

Mariana Ravonius
Päivitetty 17.03.2025
Radonin- torjunta-Suomessa

© Adobe Stock

Radon on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä radioaktiivista kaasua, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Altistuminen radonille aiheuttaa keuhkosyöpää. Huoneilmaan radonia pääsee muun muuassa:

  • rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maaperästä
  • vähäisin määrin myös rakennusmateriaaleista esim. betonista ja tiilestä
  • talousvedestä, erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla suuri

Maaperän huokosilma on Suomessa merkittävin sisäilman radonpitoisuuden lähde. Rakennuksen sisäinen alipaine, joka aiheutuu esimerkiksi koneellisesta ilmanvaihdosta ja lämpötilaeroista, vetää radonpitoista ilmaa maaperästä sisään. Tyypillinen vuotokohta on maanvaraisen laatan ja sokkelin liitoskohta, jossa betoni kutistuu kuivuessaan.

Eri viranomaistahot ovat antaneet suosituksia ja määräyksiä huoneilman radonpitoisuuksista. Uusissa taloissa raja-arvona pidetään enintään 200 Bq/m3 (becquereliä kuutiometrissä ilmaa) vuoden keskiarvona. Sisäilmastoluokitus 2018 edellyttää luokissa S1 (Yksilöllinen sisäilmasto) ja S2 (Hyvä sisäilmasto) enimmäisarvoa 100 Bq/m3 ja S3-luokassa (Tyydyttävä sisäilmasto; täyttää rakennusmääräysten vähimmäisvaatimukset) 200 Bq/m3.

Rakennuspaikasta riippumatta nämä enimmäisarvot ylittyvät yleisesti suomalaisissa kodeissa. Vanhoissa taloissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvon maksimina pidetään 300 Bq/m3.

Radonpitoisuuden mittaaminen – miten ja millon?

Radon on alueellinen ongelma Suomessa, mutta hyvin yleinen. Maaperän uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä. Ongelmallisimpia ovat hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut, kuten Pispalanharju ja eräät Salpausselän alueet.

Radonkartta >>

Talon radonpitoisuus mitataan syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, jolloin lämpötilat ovat keskimäärin alhaisimmillaan ja huoneilman radonpitoisuus on korkeimmillaan. Mittaamisen aikana alapohjan pinnoitusten ja rakennuksen vierustäyttöjen on oltava valmiita ja lämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmien toiminnassa. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta ja sen on oltava yhtäjaksoinen. Maksullisen mittausvälineen, ns. radonpurkin, voi tilata Säteilyturvakeskuksesta.

Radonpitoisuuden mittausta ei kannata suorittaa niin kutsuttujen pari päivää mittaavien pikamittarien avulla syystä, että luotettavaa arviota pitkän ajan radonpitoisuudesta ei saada näin lyhyellä aikajaksolla. Radonpitoisuus voi vaihdella paljonkin päivästä ja viikosta toiseen. Pikamittaus ei siis nopeudellaan korvaa kahden kuukauden purkkimittauksella suoritettavaa mittausta ja siitä saatavia tuloksia.

Jos mitattu radonpitoisuus ylittää tavoiterajan, on uudisrakennuksessa otettava poistokanavan päässä katolla oleva huippuimuri käyttöön tai saneerauskohteessa asennettava radon-saneerausjärjestelmä.

Ilmanvaihdon merkitys radonin poistossa

Toimiva ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman rakennuksissa. Ilmanvaihto poistaa syntyvät epäpuhtaudet ja tuo puhdasta ilmaa korvausilmaksi. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, saattaa sisäilman radonpitoisuus nousta huomattavan suureksi. Suomalaisissa taloissa varsinkin korvausilmaventtiilien puute on yleinen ongelma.

Radonin torjuntamenetelmät

Suomen rakennuslaki antaa yleisohjeet radonitorjunnasta, mutta tarkemmat tekniset ratkaisut riippuvat usein rakennuksen tyypistä, maaperästä ja muista paikallisista olosuhteista.

Radonputkistojärjestelmät

  • Radonputkistojärjestelmä luo alipaineen rakennuksen alla, jolloin radon imeytyy putkistoon ja poistuu rakennuksesta.
  • Järjestelmä koostuu imuputkista, jotka asennetaan rakennuksen alle. Putkistosta ilma johdetaan esimerkiksi katolle tai muuhun sopivaan paikkaan.
  • Putkiston mitat ja materiaalit valitaan rakennuksen koon ja radonpitoisuuden perusteella. Yleensä käytetään PVC-putkia.
  • Puhallin luo alipaineen putkistossa. Puhallin valitaan järjestelmän koon mukaan.

Tiivistysmenetelmät

  • Tiivistämisellä estetään radonin pääsy maaperästä rakennukseen.
  • Tiivistämistä tarvitaan esimerkiksi lattian ja seinien liitoskohdissa, läpivienneissä ja rakenteiden halkeamissa.
  • Tiivistämiseen käytetään erilaisia tiivistemassoja, kuten silikonia, akryyliä tai polyuretaania.
  • Tiivistys on tehtävä huolellisesti ja tarkastettava työn valmistuttua.

Radonkaivo

  • Radonkaivo imee radonpitoista ilmaa maaperästä rakennuksen ulkopuolelta. Tämä luo alipaineen, joka vähentää radonin kulkeutumista rakennuksen sisään.
  • Radonkaivo on yleensä syvä kuoppa, joka on vuorattu esimerkiksi betonirenkailla. Kaivon pohjalle asennetaan imuputki, joka johtaa radonpitoisen ilman pois kaivosta.
  • Radonkaivo asennetaan tyypillisesti muutaman metrin syvyyteen rakennuksen lähelle. Kaivon sijainti ja syvyys määritetään kohteen mukaan.
  • Radonkaivon avulla huoneilman radonpitoisuus saadaan laskemaan jopa 95 %.

Muut radonintorjunnan menetelmät

  • Riittävä ilmanvaihto on tärkeä osa radonintorjuntaa. Ilmanvaihtotekniset korjaukset auttavat eniten sellaisissa kohteissa, joissa ilmanvaihto on ensimmäisen mittauksen aikana toiminut huonosti.
  • Joissakin tapauksissa maaperän käsittely voi olla tarpeen, esimerkiksi jos maaperä on erityisen radonpitoista.

(Säteilyturvakeskus (STUK) ja Suomen rakennusmääräyskokoelma).

Varsinkin talvisaikaan, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ilma talon ulkopuolella, aiheuttaa lämpötilojen ero taloon alipaineen, joka imee sisäilmaan maaperästä radonia muun ilman mukana. Tästä syystä radonin torjunta keskittyy torjumaan radonpitoisen ilman sisään pääsyn rakenteiden välistä.

Yleisestä käsityksestä poiketen edes tiiviillä silttisavitontilla rakennukset eivät ole turvassa radonilta. Talon alle radonia on voinut joutua esimerkiksi täyttömaan tai soran mukana. Täyttösorassa radonia syntyy kaiken aikaa lisää. Rakennuksen sisälle radon pääsee yleensä maaperästä, mutta myös radonia sisältävästä kaivovedestä.

Tehokkain torjuntamenetelmä on tiivistää perustukset hyvin ja asentaa laatan alle radon-putkisto. Putkisto on helppo ottaa käyttöön myöhemmin, jos mittaukset niin vaativat.

Info

Info

Apua radonkorjauksiin

Voit ladata Säteilyturvakeskuksen raadonkorjausoppaan täältä.

Radonkorjauksista kannattaa tiedustella LVI-liikkeistä ja radonkorjauksia tekevistä yrityksistä, joista on lista STUKin sivuilla.

Rakentaminen
asuminen
alapohja
perustukset
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202110_73106.jpg
Tunnelmoi turvallisesti: yksikin kynttiläpalosta aiheutuva kuolema on liikaa
Kynttilät ovat pimeänä vuodenaikana tärkeitä tunnelmanluojia, mutta valvomatta jätettyinä suuri paloriski. Vuosittain syttyy keskimäärin noin sata kynttiläpaloa, joissa menetämme ihmishenkiä aivan liikaa. Suurin osa paloista aiheutuu kynttilöiden huolimattomasta ja käyttöohjeiden vastaisesta käytöstä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) testauksissa markkinoilla olevista kynttilöistä ei löytynyt palovaaraa aiheuttavia puutteita.
202211_79989.jpg
Rakennusliike meni konkurssiin ja jätti taloyhtiön pulaan - näin siitä selvittiin
Vantaalla sijaitseva taloyhtiö Gammelkullantanhua on ollut poikkeuksellinen saneerauskohde, sillä remontoitavat asunnot olivat uusia ja korjausta vaativien asioiden lista kasvoi pitkäksi.
20168_47106.jpg
Uutuuskiuas on muodoltaan superellipsi
Tulikivi monipuolisti ja uudisti sähkökiuasvalikoimaansa 2016 syksyllä Routa-seinäkiukaalla. Nyt sen lisäksi on tarjolla toinenkin seinäkiuas, valkoinen tai musta Halla. Sekä Routa- että Halla -kiukaan oivaltava muotoilu säästää tilaa saunassa.
20204_64428.jpg
Kaapistojen kiinnitys ilman taustatukia
Kipsilevyn edut rakentamisessa ovat selvät: muunneltavat tilat sekä erinomainen ääneneristys ja paloturvallisuus. Nyt myös helppoon ripustamiseen ja erityisen kestävään seinäpintaan on uusi ratkaisu, Gyproc Habito®. Levyn voi helposti yhdistää muihin kipsilevyihin, koska niiden paksuus on sama, 12,5 mm.
20143_38601.jpg
Ilmanvaihtokoulu
IlmanvaihtoKoneellinen ilmanvaihto on käytännössä välttämätön nykyaikaisessa rakentamisessa. Energiamääräykset edellyttävät tiiviitä rakenteita, jolloin lämpö ei karkaa harakoille, mutta myöskään ilma ei enää vaihdu vuotoina rakenteista. Ilmanvaihdon pääasiallinen tehtävä on huolehtia ylimääräisen kosteuden poistosta ja pitää ilma puhtaana ja raikkaana. Energiamääräysten myötä myös lämmöntalteenoton merkitys korostuu.Normaalioloissa talon koko sisäilma pitää vaihtaa kokonaan kerran kahdessa tunnissa. Ilma pitää vaihtaa tätäkin tehokkaammin, mikäli syntyy runsasta kosteus- tai hiilidioksidikuormaa – siis jos käyt suihkussa, peset pyykkiä tai sinulla on paljon vieraita.Ikkunan avaamisen sijaan ilmanvaihtokoneella saadaan aikaan energiatehokas ja miellyttävä ratkaisu. Ilmanvaihtokoneiden poistoilman lämmöntalteenotto ja vähän sähköä kuluttavat tasavirtapuhaltimet takaavat raikkaan ilman energiatehokkaasti. Ulkoilma tulee huoneisiin vedottomasti, sillä poistoilman lämpö – sekä sydäntalvella tarvittaessa jälkilämmityspatteri – lämmittävät ulkoilmaa. Kesän lämpimillä ilmoilla lämmöntalteenotto voidaan ohittaa.
Tulikiven Lamu 18 Grafia-pinnalla
Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin
Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton