Tiesitkö tämän? Yleistä puutavarasta
Puu on rakennusmateriaali, joka on tuttu meille suomalaisille. Puuta on joka puolella. On käytännössä mahdotonta löytää taloa, jossa ei olisi käytetty puuta.
Puuta käytetään runkomateriaalina sekä sisustusmateriaalina. Puu on ominaisuuksiltaan lujaa ja kevyttä. Suhteessa painoonsa, puu on lujempaa kuin mikään muu rakennusmateriaali. Puu muistuttaa lämmönjohtavuudeltaan lämmöneristeitä. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä niin kuumassa kuin kylmässäkin.
Puun lämpölaajeneminen on varsin vähäistä. Vain noin kolmannes teräksen ja betonin lämpölaajenemisesta. Puu on hygroskooppinen materiaali, joka asettuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa. Puu turpoaa jonkin verran kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan. 95 mm leveä lauta kutistuu leveydestään 2 mm, jos kosteusprosentti laskee 10:een. Pituussuunnassa eläminen on erittäin pientä, vain 1 mm metriä kohti.
Puun kuivaus
Puun kuivaus tapahtuu nykyisin käytännössä katsoen keinokuivauksessa, tarkoitusta varten rakennetussa kamari- tai kanavakuivaamoissa. Rakentamiseen tarkoitettu mänty- ja kuusipuu kuivataan niin sanotusti ilmakuivaksi, jolloin kosteusprosentti on 18. Puusepäntöihin tarkoitetun puutavaran kosteusprosentti on 10 - 15.
Puu tulisi kuitenkin varastoida käyttötarkoituksensa mukaisesti, sillä puu on hygroskooppinen materiaali, joka asettuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa.
Jos puusepänkuivaa puuta säilytetään ulkona vaikka suojattunakin, ilman kosteuden ollessa korkea, puukin kostuu. Toisaalta tulevaa käyttöympäristöään kosteampi puu kuivuu ja kutistuu hieman kuivuessaan. Olisikin hyvä, että puu saisi tarvittaessa viettää pari viikkoa tulevaa käyttöä vastaavissa olosuhteissa ennen asennusta. Esimerkiksi ulkovarastoinnissa säilytetty sisäverhouspaneeli tai lattialauta kannattaa tuoda kuiviin sisätiloihin pariksi viikoksi ennen asennusta. Ostaessa kannattaa kysyä suositusta myyjältä.
Puu ei vettä pelkää
Puu ei pelkää vettä, kunhan sillä on mahdollisuus myös kuivua. Toisaalta kokonaan veteen upotettuna puu säilyy vuosikausia. Ongelmia syntyy vasta, kun puu joutuu olemaan pitkään kosteissa olosuhteissa, joissa se ei pääse kuivumaan eikä toisaalta ole kokonaan vedessä. Tällöin puu lahoaa, sinistyy tai homehtuu. Tämän kaltaisissa tapauksissa kyse on lähes poikkeuksetta rakennusvirheestä.
Ekologinen kierrätettävä materiaali
Puu on luonnonmateriaali, joka käytön jälkeen voidaan palauttaa ekologiseen kiertokulkuun ympäristöä turmelematta. Se voidaan käyttää uudelleen tai se voidaan polttaa. Puu voidaan käyttää usein myös uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi vanhojen hirsirakennusten hirsiä käytetään usein uudelleen.
Puun laatuluokat
Puutavara lajitellaan laatuluokkiin, yleensä kuivauksen jälkeen. Tämä latuluokitus määrittää hyvin pitkälle puutavaran käytön. Sahatavara lajiteltiin pääsääntöisesti kolmeen laatuluokkaan. A, B, C ja D. Luokka A on paras ja D vastaavasti heikoin. Tänä päivänä vastaavat laadut ovat US, V, VI sekä VII.
Luokan US sisällä käytetään myös tarkempaa lajittelua. Käytössä ovat luokat US 1 – US 4. Etenkin mäntyä lajitellaan myös tarkemmin. Männystä erotellaan usein luokat, joita kutsutaan yleisnimellä puusepänlaatu. Edellisten lisäksi käytetään edellisten yhdistelmiä. Etenkin kuusilajittelussa ST on tyypillinen yhdistelmä, joka sisältää siis sekaisin US ja V laatuluokat. Käytännössä, esimerkiksi puutavaraliikkeissä saatetaan käyttää laaduista vielä vanhoja nimikkeitä: u/s (unsorted) vastaa luokaa A, kvintta vastaa luokkaa B ja seksta luokkaa C. Edellä mainitut laatuluokat ovat täysisärmäisen sahatavaran laatuluokkia. Niiden lisäksi tunnetaan myös vajasärmäisiä laatuja. Tällöin käytännössä puhutaan yleensä vientilaatuisesta ja kotimaanlaatuisesta vajaasärmäisestä sahatavarasta.
Vaikka laadut saattavat tuntua oudoilta ja merkityksettömiltä, niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Usein kysytään puutavaran hinta halutun dimension eli poikkileikkausmittojen perusteella ja valitaan ostopaikka halvimman hinnan perusteella. Eri laatuisilla sahatavaroilla on kuitenkin eri hinnat etenkin männyllä hintaero US ja VI luokan välillä on moninkertainen.
Myös runkorakenteisiin tarkoitettua kuusisahatavaraa ostavan kannattaa olla kiinnostunut myös laadusta. On eri asia annetaanko hinta ST –laadusta vai VI –laadusta. Yleensä myöskään entinen C –laatu ei sovellu pientalon kantavien rakenteiden tekemiseen. Erityisen tarkkana kannattaa olla kantavien vaakarakenteiden kohdalla.
Oikea puu oikeaan paikkaan
Puu on edullinen rakennusmateriaali, kunhan käytetään oikeaa puuta oikeaan paikkaan. Ensisijaisesti valitaan puulaji.
- Kuusisahatavaraa käytetään tyypillisesti rakennuspuutavarana, joko sellaisenaan tai nykyisin hyvin usein mitallistettuna.
- Mäntyä käytetään vastaavasti puusepäntöissä ja sisäverhouksissa. Mäntyä käytetään myös painekyllästettynä paikoissa, joissa edellytetään poikkeuksellisen hyvää kosteudenkestävyyttä.
Kuusta ei painekyllästetä, johtuen sen solurakenteesta. Kuusen solujen rengashuokoset ovat sulkeutuneita eikä kyllästysaine tunkeudu puuhun riittävästi. Männyllä rengashuokoset ovat auki ja kyllästysaine tunkeutuu paineen avulla hyvin puun solukkoon, sydänpuuta lukuun ottamatta, mikä sellaisenaankin kestää hyvin kosteutta. Käsittelemättömänä ulkona käytetään yleensä kuusta sen kosteudenkestävyyttä parannetaan pintakäsittelyllä.
Kun sopiva puulaji on valittu, kiinnitetään huomiota laatuluokkiin. Toisarvoisiin kohteisiin, kuten pakkauslaatikoihin, valumuotteihin, linjapukkeihin ja niin edelleen käytetään yleensä laatuluokkaa C, runkorakenteissa kuusen laatuluokkia A ja B ja vaativissa puusepäntöissä männyn laatuluokkia A1-A3.
Puun yleisimmät koot
Puutavaraliikkeissä ja hyvin varustetuissa rautakaupoissa on tarjolla monta erilaista sahatavaradimensiota. Kuitenkin on selkeästi olemassa niin sanotut suositeltavimmat koot. Karkeasti ottaen voidaan arvioida, että kaikkia lautapaksuuksia, 19 - 38 mm löytyy 100, 125 ja 150 mm levyisinä. Soirojen yleisin paksuus on 50 mm ja tätä kokoa löytyy yleensä väliltä 50 - 200 mm, 25 mm:n välein. Laudoista voidaan todeta, että 19 ja 25 mm ovat tyypillisesti mäntylautoja ja 22 mm vahvuiset laudat ovat lähes poikkeuksetta kuusisahatavaraa.
Sahatavaran pituus
Sahatavaran pituudet vaihtelevat välillä 1,8 jm (juoksumetriä) - 5,7 jm. Joskus saattaa olla tarjolla myös 6,0 jm pitkiä sahatavarakappaleita. Pituudet vaihtelevat 30 cm:n jaolla, mikä juontaa juurensa vanhaan jalkamitoitukseen.
Puun työstäminen
Puuta on helppo työstää yksinkertaisin työkaluin. Lähes joka kodista löytyy perustyökalut puun työstämiseen. Sahalla, puukolla, taltalla ja vasaralla päästään jo pitkälle. Kun lisätään listaan vielä höylä ja kaira, voidaan pientalotyömaalla rakentaa jo melkein mitä vaan. Kun käyttöön otetaan sähkötyökalut, työ nopeutuu huomattavasti.