Tiilipiipun muuraus – näin savupiippu rakennetaan oikein
Tiilipiipun muurauksessa on huomioitava hormin rakenne, materiaalit, suojaetäisyydet ja läpiviennit
Savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta löytyy ohjeita ja määräyksiä Ympäristöministeriön asetuksesta (745/2017).
Tiilipiippu on pitkäikäinen ja lämpöä varaava savupiippuratkaisu, mutta sen rakentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja oikeita materiaaleja. Piipun muurauksessa on huomioitava muun muassa hormin koko, tiilet ja laastit, suojaetäisyydet, läpiviennit sekä tulisijan ja savupiipun yhteensopivuus. Tässä oppaassa käymme läpi tiilipiipun suunnittelun ja muurauksen keskeiset vaiheet, materiaalit sekä paloturvallisuuteen vaikuttavat vaatimukset.
Savupiippujen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä niihin vaikuttavia korjaus- ja muutostöitä koskee ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017). Asetusta sovelletaan savupiippuihin, joihin liittyviin tulisijoihin viety lämpöteho on yhteensä enintään 120 kW.
Info
Mitä tiilipiipun muurauksessa pitää huomioida?
Erityistä huomiota vaativat:
- savupiipun perustaminen
- tulisijan ja hormin yhteensopivuus
- hormien koko ja määrä
- muuraukseen soveltuvat tiilet ja laastit
- suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin
- väli- ja yläpohjan läpiviennit
- savupellit ja nuohousluukut
- piipun korkeus ja sijainti
- vesikaton yläpuolisen osan säänkestävyys.
Savupiipun on kestettävä käytössä syntyvät lämpö-, sää- ja mekaaniset rasitukset sekä oltava tarkastettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti.
Mitä määräyksiä tiilipiipun rakentamiseen liittyy?
Savupiipun suunnittelua ja rakentamista ohjaa ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017). Sen tavoitteena on varmistaa, ettei savupiipun tai siihen liitetyn tulisijan käytöstä aiheudu palo- tai räjähdysvaaraa.
Paikalla muurattua savupiippua koskevat muun muassa vaatimukset savuhormin rakenteesta, materiaalien soveltuvuudesta, suojaetäisyyksistä, läpivienneistä sekä tarkastettavuudesta.
Tulisija ja savupiippu muodostavat kokonaisuuden, joten niiden yhteensopivuus on varmistettava jo suunnittelussa. Huomioon otetaan esimerkiksi tulisijan savukaasujen lämpötila ja savupiipun lämpötilankestävyys.
Kiinteää polttoainetta käyttävän tulisijan ja saunankiukaan savupiipun sekä liitin- ja yhdyshormin palokaasujen lämpötilankestävyyden on oltava vähintään lämpötilaluokan T600 mukainen.
Mistä lähteä liikkeelle?
Perustus
Tiilipiippu on massiivinen rakenne, joten sen perustus on suunniteltava kestämään piipun oma paino sekä muut rakenteeseen kohdistuvat kuormitukset. Perustuksen liikkeet tai muodonmuutokset eivät saa vaarantaa piipun toimintaa tai paloturvallisuutta.
Tiilipiipun perustus tukeutuu yleensä maapohjaan, esimerkiksi maanvaraiseen laattaan tai kellarin lattiatasoon. Puurakenteisella alapohjalla varustetussa rakennuksessa savupiipulle tarvitaan tavallisesti oma, muista rakenteista erillinen perustus.
Minkä kokoisen hormin tulisija tarvitsee?
Savuhormin koko valitaan siihen liitettävän tulisijan ominaisuuksien mukaan. Hormin on oltava riittävän suuri savukaasujen poistamiseen ja vedon muodostumiseen, mutta liian suuri hormi ei ole ihanteellinen.
Muuratuista hormeista puhutaan usein puolen kiven ja kiven hormina. Suuremmat varaavat tulisijat ja avotulisijat tarvitsevat yleensä suuremman hormin kuin pienet tulisijat.
Hormin oikea koko tarkistetaan aina tulisijan valmistajan tiedoista ja savupiipun suunnitelmista. Jos samaan piippurunkoon muurataan useita hormeja, myös niiden määrä vaikuttaa piipun mittoihin.
Tiilipiipun sijoitus ja kuinka korkea sen pitää olla?
Savupiipun paikka on yleensä rakennuksen keskiosassa ja mahdollisimman lähellä katon harjaa. Keskellä oleva sijainti helpottaa tulisijan sijoittamista ja mahdollistaa tiilipiipun varaaman lämmön maksimaalisen hyödyntämisen.
Piipun sijainti lähellä harjaa helpottaa myös vesikaton toteuttamista. Mitä kauemmas harjasta piippu sijoitetaan, sitä enemmän piipun korkeuteen vaikuttaa katon muoto ja ympäröivät rakenteet.
Savupiipun korkeus suunnitellaan siten, että saavutetaan riittävä paloturvallisuus ja veto. Vesikaton harjalla savupiipun pään ja katteen välisen etäisyyden on oltava vähintään 0,8 metriä. Lappeella sijaitsevan savupiipun korkeuteen lisätään lähtökohtaisesti 0,1 metriä jokaista harjalta laskettua lapemetriä kohden. Piipun korkeuteen vaikuttavat myös kate, ympäröivät rakenteet ja muut olosuhteet.
Tarvitaanko tiilipiippuun savupelti?
Savupellillä hallitaan savuhormin ilmavirtausta silloin, kun tulisija ei ole käytössä. Pellin avulla voidaan vähentää lämpimän huoneilman karkaamista hormin kautta lämmityksen jälkeen.
Nuohousluukut mahdollistavat hormin puhdistamisen
Jokainen savuhormi on voitava puhdistaa turvallisesti koko pituudeltaan. Tämän vuoksi esimerkiksi pystysuoran hormin alaosaan sijoitetaan nuohousluukku.
Nuohousluukun on sulkeuduttava tiiviisti. Sen rakenteen ja lukituksen on myös estettävä luukkua avautumasta hormiin mahdollisesti syntyvän äkillisen ylipaineen vaikutuksesta.
Mikä on tiilipiipun suojaetäisyys?
Savupiipun ja ympäröivien rakennusosien suojaetäisyydet riippuvat rakenteesta ja läpivientikohdasta. Paikalla muuratun savupiipun yhteydessä muusta kuin A1-paloluokan materiaalista valmistetut rakennusosat ja materiaalit on sijoitettava vähintään 100 mm:n etäisyydelle savupiipun ulkopinnasta. Väli- ja yläpohjan sekä seinän läpivienneissä tarvitaan lisäksi vähintään 100 mm:n paksuinen tarkoitukseen soveltuva A1-luokan lämmöneristys.
Lämmöneristetyn seinän ja savupiipun väliin on jätettävä vähintään 50 mm:n tuulettuva tila. Rakenteen tarkka toteutus määritetään savupiippusuunnitelmassa ja voimassa olevien määräysten mukaisesti.
Yläpohjan läpivienti on erityisen vaativa kohta, sillä savupiipun ympärillä voi olla paksu lämmöneristekerros. Läpivientiä ei siksi pidä toteuttaa yhden yleisen suojaetäisyysluvun perusteella, vaan koko rakenne on suunniteltava paloturvalliseksi.
Lue lisää: Suomen Tiiliteollisuusliitto: muuratut savupiiput
Info
Huomioi yläpohjassa
Tiili-infon testattuun muurattuun T600-hormiratkaisuun perustuvassa ohjeistuksessa yläpohjaläpiviennin suojaetäisyys riippuu myös ympäröivän lämmöneristekerroksen paksuudesta. Tiili-infon ohjeistuksessa suojaetäisyydeksi esitetään 100 mm, kun eristekerros on enintään 400 mm paksu. Tätä paksummassa eristekerroksessa ohjeistuksen mukainen suojaetäisyys on 120 mm. Lopullinen rakenne ja suojaetäisyydet tarkistetaan aina kohteen savupiippusuunnitelmasta.
Mitä suunnitelmia tiilipiippua varten tarvitaan?
Uuden savupiipun rakentamisen sekä olemassa olevaan rakennukseen tehtävän tulisija- tai hormimuutoksen luvanvaraisuus kannattaa selvittää ennen työn aloittamista oman kunnan rakennusvalvonnasta.
Savupiippua ei siis kannata lähteä muuraamaan pelkän yleisohjeen perusteella, vaan toteutus tehdään kohteen suunnitelmien mukaisesti.
Mallipiirustukset löytyvät osoitteesta www.tiili-info.fi.
Mitä tiiliä tiilipiipun muuraukseen käytetään?
Tiilipiipun muuraukseen käytetään tarkoitukseen soveltuvia poltettuja tiiliä. Paikalla muurattavan tiilipiipun seinämän tulee olla vähintään 120 mm paksu, kun yhteen savuhormiin kytkettyihin tulisijoihin viety lämpöteho on yhteensä enintään 60 kW. Kun lämpöteho on yli 60 kW ja enintään 120 kW, seinämän vähimmäispaksuus on 230 mm.
Rakennuksen lämpimissä sisätiloissa voidaan käyttää sisäkäyttöön soveltuvia poltettuja tiiliä. Yläpohjan yläpuolisessa osassa tiilien on kestettävä säärasitusta ja pakkasta, joten siellä käytetään säänkestäviä tiiliä.
Reikätiiltä käytettäessä tiilien reiät eivät saa avautua savuhormin sisäpintaan. Hormin sisäpinnasta tehdään mahdollisimman sileä, jotta savukaasujen virtaus toimii hyvin ja hormi voidaan puhdistaa tehokkaasti. Muurauksen aikana hormin sisään työntyvät laastipurseet poistetaan työn edetessä.
Hormimuurauksessa käytettäviä tyypillisiä tiilikokoja (pituus x leveys x korkeus)
- HRT (Hormireikätiili) 250x120x60 mm
- HT (Hormitiili) 250x120x60 mm
- PRT (Perusreikätiili) 257 x 123 x 57 mm
- PT (Perustiili) 257 x 123 x 57 mm
- NRT (Normaalireikätiili) 270 x 130 x 75 mm
Mitä laastia tiilipiipun muurauksessa käytetään?
Piipun muurauksessa käytettävä laasti valitaan rakenteen sijainnin ja savukaasujen lämpötilan mukaan.
Jos savuhormiin liitetyn tulisijan palokaasujen lämpötila voi nousta yli 350 °C:n, näiden savupiipun osien muurauksessa on käytettävä joustavaa laastia, joka kestää saumaan kohdistuvat kuormat ja lämpötilavaihtelun aiheuttamat rasitukset. Käytettävä laasti valitaan savupiippusuunnitelman ja materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Vesikaton yläpuolisissa rakenteissa käytetään puolestaan ulko-olosuhteisiin ja säärasitukseen soveltuvaa muurauslaastia.
Näin tiilipiipun muuraus etenee
Tiilipiipun muuraus aloitetaan savupiippusuunnitelman mukaiselta, riittävän kantavalta perustukselta. Ensimmäiset tiilikerrokset muurataan erityisen huolellisesti, sillä niiden sijainti, suoruus ja mitoitus vaikuttavat koko piipun lopulliseen linjaukseen.
Savupiippu muurataan suunnitelman mukaisella limityksellä ja täysin saumoin. Työn aikana seurataan jatkuvasti piipun suoruutta ja hormikanavien mittoja. Hormin sisäpinta pidetään mahdollisimman sileänä, ja muurauksen yhteydessä sisäpintaan työntyvät laastipurseet poistetaan ennen niiden kovettumista.
Muuraustyön edetessä paikoilleen asennetaan suunnitelman mukaisesti muun muassa:
- nuohousluukut
- savupellit
- tulisijojen liitännät
- tarvittavat hormien ja muiden rakenteiden sidonnat.
Savupiippuun liittyvät muut muuratut rakenteet toteutetaan siten, etteivät eri tavoin lämpenevät rakenteet estä toistensa lämpöliikkeitä. Esimerkiksi savupiipun ympäröiviä muurattuja seiniä ei limitetä suoraan piipun muuraukseen.
Jos tiilipinta jää näkyviin, piippu voidaan muurata puhtaaksi. Huolellisesti tehtynä valmis tiilipinta ei tällöin tarvitse erillistä pintakäsittelyä.
Seinien ja piipun liitos
Savupiippuun liittyvät muuratut seinät sidotaan piippuun rakennesuunnitelman mukaisilla terässiteillä tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Tiili-infon ohjeistuksessa muuratut seinät sidotaan savupiipun ulkokuoreen tyypillisesti noin joka 8.–10. saumasta.
Jos savupiipussa on useita hormeja, niiden väliset seinämät muurataan suunnitelman mukaisesti ja sidotaan piipun ulkokuoreen. Hormien väliseinien ja sidontojen toteutuksessa on tärkeää noudattaa savupiippusuunnitelmaa, jotta rakenne säilyy sekä lujuudeltaan että paloturvallisuudeltaan asianmukaisena.
Tulisijan ja piipun liitos
Tulisija liitetään savupiippuun sille suunniteltuun hormiin. Liitos voidaan toteuttaa esimerkiksi muuratulla tai tarkoitukseen soveltuvalla metallisella yhdyshormilla.
Liitoskohdan sijainti, yhdyshormin rakenne ja käytettävät materiaalit määräytyvät tulisijan ja savupiipun rakenteen mukaan. Toteutuksessa noudatetaan savupiippusuunnitelmaa sekä tulisijan ja mahdollisen yhdyshormin valmistajan ohjeita.
Liitoksen on oltava tiivis ja paloturvallinen, eikä se saa haitata savukaasujen virtausta tai hormin nuohottavuutta ja tarkastettavuutta.
Mitä pitää tarkistaa ennen uuden piipun käyttöönottoa?
Ennen uuden savupiipun ja tulisijan käyttöönottoa varmistetaan, että ne soveltuvat yhteen ja että savupiippu on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Käytännössä tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa liitoksiin, läpivienteihin, suojaetäisyyksiin, savupelteihin ja puhdistusluukkuihin.
Savupiippuasetuksen mukaan ennen käyttöönottoa on tarkastettava savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä asennusten suunnitelmien mukaisuus. Tarkastuksesta tehdään merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja sen yhteenvetoon.
Muuratun savupiipun on lisäksi annettava kuivua riittävästi ennen ensimmäistä lämmitystä. Ensimmäiset lämmityskerrat tehdään maltillisesti, jotta piippu lämpenee ja kuivuu hallitusti.
Lue myös: Tiilipiipun muuraus videolla – katso työn keskeiset vaiheet
Lähteinä: Wienerberger.fi, Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) sekä tiili-info.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat