Piipun muuraus

Perustus. Tiilipiipussa on kyse isosta kuormasta, painoa kertyy äkkiä reilusti. Muun muassa tästä syystä piiput tuleekin muurata liikkumattomalle perustalle. Lisäksi piippujen perustusten tulisi aina tukeutua suoraan maapohjaan. Tämä tarkoittaa, että piipun tulisi lähteä jo kellarin lattiatasosta, huolimatta siitä, että tulisija olisi vasta seuraavassa kerroksessa. Puualapohjalla varustetuissa taloissa piiput tarvitsevat oman, muusta rakennuksesta erillisen perustuksen. Piippu sekä sen maavarainen perustus on kosteuseristettävä toisistaan, esimerkiksi bitumisivelyn avulla.

Hormikoko. Ota selvää, minkäkokoisen hormin valitsemasi tulisija vaatii. Esimerkiksi varaavat takat, leivinuunit sekä suuluukuttomat avotulisijat tarvitsevat nk. koko kiven hormin. Pienemmille tulisijoille, kuten esimerkiksi liesille sekä saunan kiukaille riittää puolen kiven hormi.

Piipun riittävä korkeus ja sijoitus. Piipun korkeutta määriteltäessä tulee huomioida piipun sijainti suhteessa talon harjaan. Piipun on oltava myös tarpeeksi korkea, jotta riittävä veto olisi taattu. Piipun yläreuna ei saa jäädä liian lähelle tuloilman sisäänottoaukkoja tai tuuletusikkunoita.

Piipulle paras sijainti on harjalla, jolloin piipun ylälappeen puoleinen kylki ei joudu turhalle rasitukselle esimerkiksi sulavan lumen takia. Joka tapauksessa piipun juuri on muistettava tiivistää huolellisesti. Kattotuoleja ei saa katkoa, vaan piippu tulee pyrkiä sijoittamaan kattotuolien väliin.

Poltetusta tiilestä valmistettu tiilipiippu on polttokokeiden avulla testattu täyttämään ja vastaamaan T600 luokkaa. Piippu on myös testattu 600 mm paksujen yläpohjaeristeiden vaikutukset huomioiden. Testeissä tiilipiippu on myös havaittu nokipalon kestäväksi. Puolen tunnin nokipalotestissä piipun maksimilämpötila on ollut 37 ºC, eli reilusti alle sallitun maksimilämpötilan 100 ºC. Näin ollen tiilipiipun varmuuskerroin on lähes 3-kertainen.

Suojaetäisyyksiä on tutkittu sekä polttokokeiden että laskelmien avulla ja näin haettu turvalliset sekä teknisesti toimivat läpivientiratkaisut.
Yläpohjarakenteiden eristekerrosten paksuuden kasvamisen myötä ja siitä seuranneiden tiukempien paloturvallisuusvaatimusten vuoksi myös tiilipiipun suojaetäisyyksiin on tullut jonkin verran muutoksia. Poltetusta tiilestä tehty savupiippu täyttää korkeinta T600-lämpötilaluokkaa vastaavat vaatimukset ja sen suojaetäisyys muusta kuin A1-luokan tarvikkeesta tehtyyn rakenteeseen on oltava vähintään 120 mm yläpohjan lämmöneristevahvuuden ollessa >400 mm. Vastaavasti esimerkiksi välipohjarakenteessa savupiippu täyttää korkeinta T600-lämpötilaluokkaa vastaavat vaatimukset, kun suojaetäisyys muusta kuin A1-luokan tarvikkeesta tehdystä rakenteesta on vähintään 100 mm eristeen paksuuden ollessa < 400 mm. Välipohja- ja yläpohjarakenteiden kohdalla piipun ja muun kuin A1 luokan rakennustarvikkeen välissä on käytettävä testit täyttävää palosuojaeristettä, esim mm. Paroc FPS 17 tai Saint-Gobain FireProtect 150 tai vastaavaa tuotetta (kelpoisuus osoitettava).

Savupiipun ja muusta kuin A1-luokan rakennusmateriaalista valmistetun pintamateriaalin väliin jätetään vähintään 20 mm:n liikuntaväli. Savupiipun ja enintään 30 mm:n paksuisen rakennusosan (esim. vesikaton laudoitukset) väliin jätetään samoin vähintään noin 20 mm:n liikuntaväli. Myös tämä väli voidaan täyttää tähän tarkoitukseen sopivalla ohjeistuksen mukaisella A1-luokan tarvikkeella.

Paloturvallisuuden kannalta enintään 30 mm:n paksuinen, palavatarvikkeinen pintamateriaalirakenne voidaan tiilipiipun vähäisen lämpöliikkeen vuoksi ulottaa 20 mm:n etäisyydelle savuhormin ulkokuoren ulkopinnasta. Kipsilevyä käytettäessä riittää 5 mm etäisyys. Katto- ja jalkalistat tulee asentaa savupiipun ulkokuoresta vähintään 20 mm:n etäisyydelle mahdollisten pystysuuntaisten liikkeiden vaikutusten eliminoimiseksi. Listoja ei kiinnitetä savupiipun ulkokuoreen, vaan lattian ja katon pintamateriaaliin. Listan reunaan piipun ja listan väliin voidaan laittaa esim. palonkestävä kittaus. Puisten jalka- ja kattolistojen sijaan voidaan käyttää myös liikkeen sallivaa metallikaulusta, joka voidaan asentaa lähelle piipun pintaa.

Piipun ja seinän väliin on jätettävä vähintään 50 mm levyinen väli, joka tulee olla tarvittaessa puhdistettavissa. Mikäli piippu kulkee esim. varaston tai vaatehuoneen läpi, mitä ei kuitenkaan suositella, on piipun ympärille tehtävä tuulettuva ja puhdistettavissa oleva suoja esim. reikälevystä.

Tarkemmat ja viimeisimmät ohjeet savupiipun korkeuden ja sijoittelun määrittämiseksi löytyvät RIL 245-2020 julkaisusta sekä Suomen Tiiliteollisuusliiton julkaisemasta Muuratut savupiiput -infoesitteestä. Tiilipiipun muuraus on tehtävä Asetuksen (745/2017) mukaisesti.

Aivan kuka tahansa ei piippua saa lähteä muuraamaan, sillä savupiipun muuraustyön tekijältä edellytetään riittävää ammattitaitoa ja savupiippua koskevien määräysten ja ohjeiden hyvää hallintaa. Tekijän on osattava ottaa huomioon useita seikkoja muurauksen edetessä.

Tässä muutamia tärkeitä yksityiskohtia:
Savupiipun ulkokuoren sekä hormien välisen seinämän tulee vahvuudeltaan olla vähintään 120 mm paksu. Tämä toteutuu käytettäessä PT, PRT, NRT ja RT-tiiliä. Muurauksessa käytetään yleensä ½ -kiven juoksulimitystä. Saumauksen vahvuus tulisi olla vahvuudeltaan 10 - 15 mm ja sisäänpainettuna 3 mm tiilen pinnasta mitattuna.

Lähteinä: Wienerberger.fi sekä tiili-info.fi