Perusmuurin vedeneristys patolevyllä ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman

Levyjen kiinnitys seinille ja kattoon saattaa olla hankalaa - ruuvit putoilevat ja ruuviväännin painaa. Myös rakennusvaiheisten eristelevyjen esimerkiksi rossipohjalevyjen pitävä ja nopea kiinnittäminen askarruttaa. Uretaanivaahtoja työhön löytyy, mutta mikä niistä on luotettava ja pitää varmasti?

Vuonna 2021 Rakennusfysiikka-seminaarissa jaettiin viidettä kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Yksi voittajaehdokkaista oli SafeDrying-järjestelmä tutkimuksella "Kastuneen tiiliseinän kuivattaminen seinän sisään upottamalla asennetulla ilmakiertoisella kuivatusjärjestelmällä". SafeDrying oli jo toista kertaa kuuden vuoden sisään ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saajaksi.

Kellari on monelle kotitaloudelle arvokas lisätila, mutta sen hyödyntäminen voi olla haasteellista, jos tilassa vallitsee kosteusongelmia. Kosteus, home ja huono ilmanlaatu ovat yleisiä ongelmia kellareissa, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, ja ne voivat johtaa vakaviin rakenteellisiin vaurioihin sekä terveyshaittoihin. Kostea ympäristö edistää homeen ja sienikasvustojen muodostumista, mikä heikentää ilmanlaatua ja voi aiheuttaa allergisia reaktioita tai muita hengityselinsairauksia. Lisäksi kellarissa oleva ylimääräinen kosteus voi vahingoittaa rakenteita, kuten seiniä, lattioita ja varastoitavia tavaroita.Näistä syistä on tärkeää huolehtia kellarin kuivatuksesta, jotta tila pysyy terveellisenä, käyttökelpoisena ja energiatehokkaana. Tässä artikkelissa esittelemme Isodrän-levyn, joka tarjoaa nykyaikaisen ja kestävän ratkaisun kellarisi kuivatukseen ja lämmöneristykseen.

Perustusten vaurioitumien johtuu suurimmaksi osaksi maaperään liittyvistä asioista. Maa on liian märkää ja kantavuus on kärsinyt, routaeristys on puutteellinen tai sitä ei ole – routa on päässyt liikuttelemaan kivijalkaa, lähiviemäri on rikkoutunut ja maaperään päässeet bakteerit lahottavat, pohjavesi on laskenut ja paalut altistuvat hapelle alkaen lahoamaan. Myös rakennukseen tulevat lisäosat saattavat aiheuttaa painumista.

Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.

Rintamamiestaloja on vuosina 1945-1970 rakennettu Suomeen n. 150 000 kpl. Valtaosa taloista on tehty saman perusratkaisun mukaan. Toisistaan nämä talot eroavat lähinnä huonejärjestyksessä ja mitoissa. Määräävänä tekijänä olevat porraskäytävät ja piippu ovat kuitenkin lähes kaikissa ratkaisuissa samassa paikassa.Osa näistä taloista on peruskorjattu ja mahdollisesti laajennettu kertaalleen, osa ehkä jo kaksi kertaa. Peruskorjaustarve näissä taloissa on kuitenkin jatkuvaa. Keskimääräinen laajemman peruskorjaustarpeen väli on n. 20 vuotta. Taloja on korjattava 7500 kpl vuosittain, jotta kyseinen rakennuskanta uusiutuu kohtuullisesti.