• Etusivu
  • Talo

1940-luvulla rakennetun talon kuntotarkastus – Näin varmistat rakenteiden kestävyyden

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.02.2025
1920 AdobeStock_196259174

Vanhan kiinteistön rakenteet ovat väkisinkin kuluneet vuosikymmenten saatossa. Ilman asianmukaista huoltoa niihin voi kehittyä kosteuden, lämmöneristyksen ja ilmanvaihdon ongelmia. Jos omistat 1940-luvulla rakennetun talon tai harkitset sellaisen ostamista, tässä hyvää tarkistuslistaa, jotka kannattaa vilkuilla läpi.

Käsiteltäviä aiheita ovat ulkoseinien tuuletus, vesikaton kunto, eristysratkaisut sekä sadevesijärjestelmän toimivuus.

Vanhat rakennukset on mahdollista pitää terveenä ja turvallisena vielä sukupolvien ajan.

Toimiiko ulkoseinän rakenne?

Tarkista tuuletusraon olemassaolo

Alkuperäisten julkisivupinnan takana ei tuuletusrakoa yleensä ole. Nykyisten rakentamismääräysten mukaan, puisen julkisivulaudoituksen takana tulisi olla yhtenäinen pystysuuntainen tuuletusrako (yleensä 2-3 cm). Ilmarako varmistaa riittävän ilmanvaihdon ylä- ja alareunan kautta. On syytä tarkistaa, että rakenne täyttää nämä vaatimukset.

Varmistu, että julkisivuverhousta jakavat rimoitukset tai pellitykset eivät estä tuulettumista. Pystylaudoituksen alla pitää olla ristiinkoolaus tuuletuksen varmistamiseksi. Jos tuuletusrako puuttuu, tarkistuta seinärakenteen kunto, ja teetä korjaussuunnitelmat ammattilaisella. Vaihda vaurioituneet materiaalit. Suojaa tuuletusraot jyrsijäverkolla, joka on pienisilmäinen verkko. Jyrsijäverkkojen avulla kutsumattomien vieraiden pääsy rakenteisiin estyy.

Valuuko vesi rappusilta seinärakenteeseen?

Varmistu ulkorappusten kohdalla, että seinärakenne pääsee tuulettumaan. Toteuta rappusen kaadot niin, että vedet ohjautuvat seinästä poispäin.

Onko ulkoseinien sisäpuolelle lisätty eristettä?

Ulkoseinien sisäpuolinen lisälämmöneristäminen aiheuttaa kosteusriskin vanhalle hirsiseinärakenteelle. Mitä enemmän sisäpuolella on lisälämmöneristettä, sitä suurempi on kosteusvaurion riski.

Tutkituta sisäpuolelta ulkonurkasta rakenteen kunto hirsipintaan asti. Mikäli hirsiseinää halutaan lisäeristää, tulee eristys tehdä ulkopuolelle vesihöyryä hyvin läpäisevällä rakenteella. Tutustu eristevaihtoehtoihin sekä oikeaan asennusmenetelmään asiantuntijan kanssa. Näin vältytään turhalta kosteusriskiltä.

Tarkkaile hirsien kuntoa

Erityisesti seinän alin hirsikerta ja yläpohjan lämmöneristeen kohdalla oleva hirsikerta voivat lahota helposti. Tarkkaile myös pesutilojen kohdalla hirsiseinien kuntoa. Lahoavaan puuhun terävä piikki uppoaa helposti, terveeseen puuhun ei.

Tarvittaessa esimerkiksi alimmainen hirsi on mahdollista vaihtaa eli rakennus niin sanotusti kengitetään, mutta tämä toimenpide on syytä läpikäydä asiantuntijan kanssa mahdollisten rakenteiden muodonmuutosten välttämiseksi.

Tarkista julkisivumateriaalien kunto

Perustusten, seinien, nurkka- ja pielilaudoitusten tulee olla puu-, betoni-, rappaus- tai maalipinnaltaan ehjiä, eikä niissä saa olla halkeamia tai koloja, joista vesi pääsee rakenteeseen.

Läikät ja härmeen muodostuminen sekä maalipinnan hilseily voivat viitata rakenteen kostumiseen, halkeilu myös perustusten painumiseen. Selvitä kastumisen syy, poista se, ja korjaa rikkinäiset julkisivumateriaalit.

Lautaverhous kestää noin 50 vuotta. Huoltokäsittely täytyy tehdä 5–20 vuoden välein. Betonisokkelin korjauksen ja pinnoitteen uusimisen huoltoväli on 20 vuotta. Materiaalien käyttöikää on kuitenkin mahdotonta sanoa aivan varmaksi, sillä ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Säännöllisellä tarkkailulla päästään kuitenkin toimimaan oikea-aikaisesti ennen vahinkojen syntymistä.

Sadepisara osuu vesilätäkköön

Vieläkö katto pitää sateen ulkona?

Kattomateriaali ja sen saumakohdat

Kun katto on kunnossa, on rakennuksen säilyminen aina varmempaa. Korjaa vuotava kate ja saumat heti kuin mahdollista. Jos harkitset katteen uusimista, poista vanha eloperäinen katemateriaali, esimerkiksi päreet.

Tiilikate kestää keskimäärin 45 vuotta, profiilipeltikate 40 vuotta ja sinkitty ja maalattu konesaumapeltikate 60 vuotta. Vanhempien bitumikermikatteiden eli huopakatteiden käyttöikä on täyttynyt. Uudemmat, kumia sisältävät kumibitumikermikatteet kestävät noin 25–35 vuotta. Oheiset vuodet ovat kuitenkin vain arvioita. Ympäristö sekä olosuhteet vaikuttavat siihen, kauanko materiaalit kestävät rapistumatta.

Katteen kuntoa kannattaa seurailla itse säännöllisesti ja tarkastuttaa ammattilaisella viimeistään käyttöiän loppupuolella. Vaihda silmin nähden huonokuntoinen kate suosiolla uuteen.

Tarkista ja tiivistä helposti vuotavat läpiviennit

Tavallisia läpivientejä ovat piippu, antenni ja viemärin tuuletusputki. Jos havaitset vuotokohtia, on viimeistään aika tarttua toimeen. Tiivistä vuotavat kohdat kunnolla, korjaa vaurioituneet kohdat.

Vesi valuu katetta pitkin alaspäin ja tunkeutuu helposti läpivientikohdista kattorakenteisiin. Toisaalta vesi liikkuu tuulen paineesta myös kattopintaa pitkin ylöspäin, joten läpivientien tulee olla joka suunnasta tiiviit. Antenniputken paras paikka on päätyräystään seinälinjan ulkopuolella. Varmista, että antenniputken yläpää on tulpattu, jolloin sadevesi ei pääse putken sisään.

Kattovarusteiden kiinnityskohdat ja savupiipun kunto

Tyypillisiä kattovarusteita ovat kattotikkaat, kattosillat ja lumiesteet. Tiivistä kiinnityskohtien vuotopaikat huolellisesti. Teräksiset kattovarusteet kestävät keskimäärin 50 vuotta. Rapautunut savupiippu, puuttuva tai syöpynyt piipunhattu päästävät vettä hormistoon. Kunnosta rapautunut savupiippu. Asenna puuttuva piipunhattu tai vaihda hapertunut uuteen. Vesikaton yläpuolella oleva muurattu piippu kestää noin 30 vuotta.

Puhdista sadevesikourut ja syöksytorvet

Puhdista kourut ja syöksytorvet vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä ennen talven tuloa) ja varmistu, että kouruun ei jää seisomaan vettä. Ehjä ja puhdas sadevesijärjestelmä pitää vedet poissa talon seiniltä ja perustuksista.

Tarkista, että vesi ohjautuu katolta sadevesikouruihin, ja että kouruissa on riittävästi kaatoa syöksytorvia kohti. Kourut ja syöksytorvet kestävät noin 25–40 vuotta.

Onko viemärin tuuletusputki eristetty?

Eristämätön viemärin tuuletusputki jäätyy pakkastalvella helposti ja aiheuttaa hajuongelmia. Jos putki aiheuttaa ongelmia, eristä se tai vaihda eristettyyn valmisosaan.

Tarkkaile katon lämpövuotoja talvella

Talviseen aikaan katon lämpövuodon havaitsee helposti. Lämpövuotojen kohdalta lumi sulaa nopeammin ja räystäille muodostuu jääpuikkoja. Varmistu, että sulamisvedet eivät patoudu ja tunkeudu kattorakenteisiin. Varmistu, että kattorakenteet tuulettuvat. Harkitse lämmöneristyksen parantamista.

Talo
kunnostus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Asbestipurkajat työssä
Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu aina ammattilaiselle
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.
mies tasoittaa märkää betonilattiaa
Kuivuuko betoni nopeammin kesällä? Vältä virheet betonilaatan kuivattamisessa
Betonin hidas kuivuminen vaikuttaa rakentamisaikoihin, koska pintatöitä ei päästä tekemään kovin nopeasti. Varsinkin kesällä betoni kuivuu paljon hitaammin kuin yleisesti luullaan. Betonin kuivuminen ei ole vain veden haihtumista pinnalta, vaan se on kemiallinen reaktio, joka vaikuttaa betoniin syvemmällä tasolla ja kestää pitkään valmistusprosessin jälkeen.
20099_18869.jpg
Kaunis ja kestävä Sadetar
Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta ja olla näin osana toimivaa kattokokonaisuutta. Jokainen millimetri sadetta vastaa litraa per neliömetri. Siispä 20 mm sadetta päivässä vastaa 20 litraa vettä per neliömetri. Pinta-alaltaan 150 m² katolla 20 mm sade vastaa 3000 litraa vettä. Kaatosateessa (50 mm) se tarkoittaa jopa 7500 litraa vettä tunnissa.Laadukkaat sadevesijärjestelmämme kestävät sateen lisäksi myös jään ja lumen rasitukset rikkoutumatta ja haalistumatta. Teräsohutlevystä valmistettu Sadetar-sadevesijärjestelmä sopii joustavasti sekä pientaloihin että rivi- ja pienkerrostaloihin.
Viikon kysymys mietityttää.
Viikon kysymys: Yläpohjan lisäeristys?
Kysymys:Onko kannattavaa lisäeristää pelkästään yläpohjaa talossa, joka on rakennettu vuonna 1967? Yläpohjassa kutterinpurua n. 300 mm, osassa seiniä vain 100 mm villaa + laudoitus + tervapaperi + 2 x halltexlevy 22 mm, osassa 100 mm villa + lauta + anselmi (eriste 30 mm). Paljonko seinät hukkaavat lämpöä? Tarkoituksena olisi lisätä yläpohjaan puhalluseristettä 200 mm, mutta nuo ulkoseinät vähän mietityttävät? Yläpohjassa on neliöitä n. 100.
20114_25553.jpg
Kymmenen vinkkiä keittiön sisustukseen
Helposti ajatellaan, että keittiötä ei voi sisustaa muuten kuin täydellisellä remontilla. Onhan tuo kodin keskus toki kovalla kulutuksella, mutta hyvälaatuiset kiintokalusteet kestävät huolellisella käytöllä pitkään. Joskus niinkin pitkään, että keittiön yleisilmeeseen ehtii jo kyllästyä. Tai on muuten vaan vaihtelua vailla.
20098_18002.jpg
Vanhan talon purkaminen
Ote päiväkirjasta: kevät 2009Rakennuslupahakemukseen liitettyä purkulupaa odotellessa mieheni ryhtyi rohkeasti työhön talon sisällä. Talo purettiin pintamateriaalien osalta käsin itse ja kokonaisuudessaan purkujäte lajiteltiin tarkkaan.Talo oli saatava pian pois rakentamisen tieltä. Kun rakennuslupa on saatu, rakentaminen alkaisi viipymättä. Tällöin vanhan talon on oltava siinä vaiheessa, että se vain rysäytetään kaivurilla maan tasalle. Suuret säästöt saavutetaan välttämällä sekajätekuormia, lajittelemalla purkujäte täysin ja tekemällä mahdollisimman paljon itse.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton