Oma valokuva tai pintamateriaali kruunaa yksilöllisen wc:n huuhtelupainikkeen

Pienen kylpyhuoneen tai wc-tilan sisustaminen vaatii erityistä huomiota, sillä tilan optimointi on ensisijaisen tärkeää. Vaikka pinta-ala saattaa olla vain neljä neliömetriä, tunnelma voi olla oikeilla sisustus- ja tuoteratkaisuilla myös avara ja rauhoittava. Laadukkaat materiaalit, kuten kauniit laatat ja harkiten valitut värit, voivat tehdä ihmeitä.

Kehitämme yhdessä huonekalusuunnittelijoiden Fredrik Wallnerin ja Kaarle Holmbergin kanssa kylpyhuonekalusteita, jotka sopivat hyvin skandinaavisen kodin sisutukseen. Sen määräävin tekijä on valo, pelkistetty muoto ja luonnon materiaalien kunnioittaminen. Inspiraation lähteenä ovat eurooppalaiset sisustustrendit, jotka näkyvät myös kodin muussa sisustuksessa, mutta koska kylpyhuonekalusteet ovat pitkäikäinen investointi, on niiden oltava tyyliltään myös ajattomia.

Kylpyhuone on tänä päivänä yhtä tärkeä osa kodin sisustusta kuin keittiö ja olohuone. Tutkimusten mukaan siellä vietetään yhä enemmän aikaa – huolehditaan perushygieniasta, mutta myös rentoudutaan ja hemmotellaan itseään. IDO Seven D vastaa kasvavaan kylpyhuoneiden sisustustrendiin ja kokonaisratkaisujen tarpeeseen.

Yksi oleellisimmista asioista märkätiloja rakentaessa tai remontoidessa on huolellinen vedeneristys niin seinissä kuin lattiassakin. On tärkeää, että vesieristys tehdään tarkasti eikä huolimattomia kohtia jää eristettävälle alueelle. Materiaalit on myös syytä valita siten, että lopputuloksesta tulee toivottu.

Akustiikkaan panostetaan yhä suuremmassa määrin. Akustiikkaratkaisut suunnitellaan jokaiseen kohteeseen tilakohtaisesti – käyttötarkoituksen mukaan, jotta voidaan minimoida ylimääräinen melu ja parantaa haluttuja ääniä. Akustiikka yhdistyy myös sisustamiseen ja on tärkeä osa asuinviihtyisyyttä. Kun akustiikka on kunnossa sen olemassaoloa ei edes huomaa.

Valtioneuvosto antoi tänään ensimmäisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että sekä vuodelle 2020 ja että vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan, kun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) listatut toimet toteutetaan.Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastovuosikertomuksella seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi siinä seurataan päästökaupan ulkopuolella olevien sektorien eli liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen, jätteenpolton ja jätehuollon päästöjen kehitystä. Sektorikohtaisten toimien lisäksi tarkastellaan poikkileikkaavia toimia, joilla pyritään vauhdittamaan kuntien ilmastotyötä ja suitsimaan kulutuksen päästöjä.Ilmastovuosikertomus ei sisällä tietoja päästökauppasektorista, johon muun muassa teollisuuden ja sähköntuotannon päästöt kuuluvat, eikä maankäyttösektorista."Olemme edistyneet hyvin asetetuissa tavoitteissa. Se kertoo siitä, että keinoja löytyy, kun on tahtoa. Nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Siksi uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että tavoitteita kiristetään ja Suomen tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Jatkossa myös maankäyttösektori on otettava vahvemmin mukaan ilmastotoimien seurantaan", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.