• Etusivu
  • Talo

Nyt on hyvä aika tarkastaa rännit

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.06.2024
20219_72267.jpg

Kesän sade- ja ukkoskuurot pistävät katon ja erityisesti sadevesijärjestelmät koville. Ränneissä puutteelliset huollot näkyvät heti − hallitsemattomasti kouruista yli valuva vesi kastelee ulkoseinän ja sokkelin. Ongelman jatkuessa se altistaa rakennuksen kosteusvaurioille. Ennen kesän sateita on hyvä varmistaa, ettei sadevesijärjestelmät ole tukkiutuneet lehdistä, havuista tai muista roskista.

Tarkastus kaksi kertaa vuodessa

Yleisohjeena sadevesijärjestelmät tulisi tarkistaa keväisin ja syksyisin, sekä poistaa sinne kertyneet lehdet ja roskat. Lisäksi tarkistetaan muun muassa tikkaiden, kattosiltojen ja lumiesteiden kiinnitykset sekä saumakohtien tiiveys. Mahdolliset maalipintaan syntyneet naarmut korjataan paikkamaalilla. Sadevesikourujen asentoa korjataan tarvittaessa ja löystyneet kiinnitykset kiristetään.

Uusimistarve tulisi tunnistaa ajoissa

Rakennuksen sijainti ja olosuhteet vaikuttavat huoltotöiden määrään merkittävästi. Huollon tarve lisääntyy myös ikääntyneillä järjestelmillä. Mikäli huoltotöiden yhteydessä ränneissä ja syöksyputkissa havaitaan merkkejä pinnoitteen kulumista tai materiaalivaurioista, on sadevesijärjestelmän uusiminen ajankohtaista.

Katon kaltevuus, lappeiden koko sekä katemateriaali vaikuttavat sadevesien ohjautumiseen katolla. Oikein suunniteltu ja mitoitettu sadevesijärjestelmä ohjaa sade- ja sulamisvedet luotettavasti sadevesiviemäreihin pois rakennuksen perustuksista. Ammattilaisen toimesta tehty mitoittaminen sekä asennus kohteeseen takaavat sadevesijärjestelmän oikean toimivuuden. Uudeksi sadevesijärjestelmäksi on hyvä valita järjestelmä, joka on suunniteltu kestämään pohjoisen ankaria ja vaihtelevia sääolosuhteita.

20219_72268.jpg

Muista turvallisuus katolla!

Käynti katolle sekä siellä työskentely tulee olla aina turvallista ja se tulee huomioida jo ennen huoltotöiden aloittamista. Käytä asianmukaisia suojavarusteita kuten valjaita ja turvakenkiä. Huomioi myös olosuhteet, katto on märkänä erittäin liukas. Jos katto on jyrkkä, korkea tai vaikeassa paikassa, suosittelemme antamaan työn alan ammattilaisen tehtäväksi.

Talo
kattoturvatuotteet
sadevesijärjestelmät
vesikatto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201111_28592.jpg
Vesikatto - sadevesijärjestelmät
Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin. Räystäiden tekeminen riittävän ulkoneviksi on suositeltavaa seinärakenteiden suojaamiseksi. Katto on suunniteltava ja rakennettava siten, että vesi poistuu katolta suunnitellulla tavalla rakennusta vahingoittamatta. Veden poistaminen katolta hoidetaan käyttäen tarvittaessa kattokaivoja tai räystäskouruja ja syöksytorvia.
Vanhan vesikatteen kunto on syytä tarkistuttaa esimerkiksi Kattokeskuksen asiantuntijalla
Juuri nyt on omakotiasujan ja mökkiläisen aika tarkistaa katon kunto
Lumen ja jään katoille aiheuttamat vauriot saattavat paljastua sattumalta. Asiantuntija kehottaakin tarkistamaan katon kunnon säännöllisesti. Ammattilaisen tekemä kuntokartoitus sisältää korjauskehotukset, mutta ei vielä sido mihinkään.
201810_54942.jpg
Savitiilen alla 1800-luvun rakennus voi hyvin seuraavankin vuosisadan ajan
Savitiilen alla 1800-luvun rakennus ja sen asukkaat voivat hyvin seuraavankin vuosisadan ajanKING OF ROOFS 2019 -KATTOREMONTTIKOHDETOTEUTUS /Keski-Pohjanmaan Kattopalvelu Oy1800-luvulla rakennettu puutalo sijaitsee yhdessä Suomen vanhimmista puukaupunginosista, Kokkolan vanhassakaupungissa. Katolle oli aikaisemmin vaihdettu tekohengityksenä osa lapetiilistä sekä harjatiiliä, mutta nyt katon ikä oli tullut lopullisesti tiensä päähän.
Ilmanvaihto korvausilmaventtiilien kautta
Painovoimainen ilmanvaihto kuntoon
Painovoimaiseen ilmanvaihtoon (= asunnossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, ilmanvaihtokonetta) liittyvä yleisin ongelma on huonot tai kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit. Huono venttiili päästää sisään ulkoilman likaa ja aiheuttaa erityisesti kylmällä ilmalla veto-ongelmia. Vilkkaalla paikalla liikenteen meteli saattaa kantautua sisään ilmanvaihtoventtiilien kautta. Voikin tuntua paremmalta pitää venttiilit suljettuna, jolloin ilmanvaihtoa ei ole.
20199_59892.jpg
Miten vältät huonon led-valaistuksen?
Led-valaisimet ovat energiatehokkaita ja hyviä kotien ja toimistojen sekä muiden tilojen valaisijoita. Tehokkuushuumassa ja ledien hintoja vertaillessa saattaa tulla tehneeksi virhehankinnan, jos muutamat perusasiat eivät ole tiedossa.Tässä 10 kohdan lista, jonka avulla saat vältettyä huonot valinnat led-valaistuksen ostamisessa.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Vapo ja Liperin Osuusmeijeri kaukolämpöyhteistyöhön
Liperin Osuusmeijeri ulkoistaa lämmöntuotannon Vapo Oy:lle. Vapo korvaa meijerin nykyisen, taloudellisen käyttöikänsä saavuttaneen kotimaista polttoainetta käyttävän kattilan uudella kattilalla. 2,5 MW:n tehoisen puuta ja palaturvetta käyttävän kattilan rakentaminen nykyiseen kattilahuonerakennukseen alkaa toukokuussa. Varavoimaksi jää uudet 3,5 ja 2,5 MW:n öljykattilat. Vapo myy laitoksen tuottaman lämmön Liperin Osuusmeijerille. joka käyttää osan lämmöstä itse ja myy osan edelleen Liperin Aluelämpö Oy:lle. Lämpöä tuotetaan 14 000-15 000 MWh vuodessa. Sopimus tulee voimaan 1.10.2008.Liperin Osuusmeijerin pääliiketoiminta-alue on maidon hankinta ja myynti Valiolle. Lisäksi osuuskunnalla on myymälä ja mylly, joka valmistaa kotimaisesta viljasta leipäviljatuotteita ja nautakarjan rehuja.Osuuskunnan liiketoimintaan kuuluu myös lämpöenergian tuotanto. Lämpöenergiaa myydään kaukolämmöksi Liperin Aluelämpö Oy:lle, joka hoitaa lämmön jakelun Liperin kirkonkylän taajamaan.Liperin Osuusmeijerin maidonjalostustoiminnan loputtua tuli ajankohtaiseksi selvittää lämpöenergian tuotantovaihtoehdot tulevaisuudessa ja selvitystyön tuloksena päädyttiin lämmöntuotannon ulkoistamiseen. Vapo valittiin yhteistyökumppaniksi tarjouskilpailun perusteella.Vapo tuottaa lämpöä ja sähköä yli 50 paikkakunnalla Suomessa pääosin kotimaisilla polttoaineilla – puupolttoaineilla, turpeella ja pelleteillä. Vuonna 2006 Vapon ja sen tytäryhtiöiden lämmöntuotanto ja -toimitukset olivat n. 1 600 GWh. Sähkön kokonaismyynti oli n. 350 GWh. Kahdeksalla paikkakunnalla Vapo vastaa lämmön tuotannon lisäksi sen jakelusta. Sähköä Vapo tuottaa Forssassa, Lieksassa, Porkkalassa, Salossa, Sotkamossa, Ilomantsissa ja Haapavedellä sekä seitsemällä tuulivoimalalla Kuivaniemessä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton