Mitä on rekrykoulutus?

Rekrykoulutus tukee ja auttaa yritystä työllistämään tehokkaasti ammattilaisia . Prosessi lähtee käyntiin, kun yritys ottaa yhteyttä esimerkiksi TTS Työtehoseuraan. Se taas lähtee edistämään asiaa yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Ne kartoittavat yrityksen tarpeet, selvittävät tukimahdollisuudet – rekrykoulutus on valtion tukemaa – sekä hoitavat opiskelijoiden etsimisen, kouluttamisen ja ohjaamisen yhteistyössä rekrytoivan yrityksen kanssa.

– Kun yritys ottaa meihin yhteyttä, analysoimme yhdessä, mitä ja miten me voimme kouluttaa ja saadaanko koulutus järjestettyä. Meillä on koulutettu osaajia kattoasentajista ja työnjohtajista aina savirappariin asti. Sellaisia esteitä ei ole tullut vastaan, joita emme pystyisi yhdessä selvittämään, kertoo TTS Työtehoseuran kouluttaja Jari Suuronen.

Yritys osallistuu koulutusten markkinointiin yhdessä TTS Työtehoseuran ja TE-toimistojen kanssa sekä on valitsemassa henkilöitä koulutukseen. Hakijan tulee olla työnhakijana TE-toimistossa silloin kun opiskelijavalinnat tehdään.

Tavoitteena on, että rekrykoulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät. Työsopimukset tehdään koulutus- ja työharjoittelujaksojen jälkeen, jolloin työntekijä on jo oppinut työn perusteet ja työnantaja on oppinut tuntemaan työntekijän.

Suurosen mukaan koulutus kestää tyypillisesti 3,5–4 kuukautta. Se sisältää korttikoulutukset, tiedollisen osaamisen kartuttamisen eli teoriaopinnot, työturvallisuusosaamista, työmenetelmien läpikäyntiä, työkalujen opettelemista ja käyttämistä sekä käytännön opettelua oppilaitoksella valvotuissa olosuhteissa.

Työtehoseuran kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Jukka Jaakkolan mukaan rekrykoulutus on osaavan työvoiman hankkimisessa erityisen kustannustehokas ja räätälöity ratkaisu yrityksille.

– Rekrykoulutuksen kautta yritykset saavat osaavia tekijöitä nopeasti. Kun ensin opiskellaan oppilaitoksessa ja päästään jo kohtuulliselle osaamis- ja tietotasolle. Opiskelu oppilaitoksessa mahdollistaa pedagogisesti paremman ja tehokkaamman koulutuksen kuin pelkästään työmaalla oppiminen, kertoo Jaakkola.

Toisin kuin rekrykoulutuksessa, työmaalla tapahtuva opetus sitoo muitakin yrityksen resursseja kuin opettavan työntekijän työaikaa. Työtä opettelevalle työntekijälle maksetaan palkkaa, joka juoksee heti ensimmäisestä päivästä lähtien (rekrykoulutuksen aikana opiskelija saa työttömyystukea). Lisäksi esimerkiksi korttikoulutusten kulut ja perehdyttäminen jäävät yrityksen hoidettaviksi (korttikoulutukset kuuluvat rekrykoulutukseen).

– Korttikoulutuksetkaan eivät ole ilmaisia, eivätkä myöskään työpaikkailmoitukset. Myös rekrykoulutuksessa yrityksen on hyvä itsekin panostaa markkinointiin, mutta lisänäkyvyyttä aikaansaa oppilaitoksen ja TE-toimiston rekrykanavat. Mahdollinen pätevyyskoulutus tulee tekijälle niin ikään kaupan päälle. Tämä kaikki tekee siitä yritykselle kustannustehokasta, Suuronen kertaa.

Opiskelija opiskelee työttömyysetuudella pääsääntöisesti yli kymmenen hengen ryhmissä. Käytännön tekemiseen pääsee nopeasti kiinni, sillä teoriaopintojen ohessa työmenetelmiä ja työkaluja opetellaan käyttämään oppilaitosympäristössä.

Oppilaitoksessa on mahdollista keskittyä täysin tietojen ja taitojen kehittämiseen. Arvokasta oppia saa myös tekemällä virheitä turvallisessa ympäristössä. Työmailla taas päätavoitteena on edistää urakkaa, jolloin uuden työntekijän oppimiseen ja opettamiseen ei pystytä panostamaan sataprosenttisesti.

Rekrykoulutuksen opiskelijaa motivoi myös se, että hänellä on jo paljon uunituoreita perustaitoja, kun hän siirtyy oppilaitoksesta työharjoitteluun työpaikalle. Se helpottaa työyhteisöön solahtamista ja sitoutumista.

Rekrykoulutus on suunnattu työttömille, työttömyysuhan alla oleville, osin myös osa-aikaista tai määräaikaista työtä tekeville. Se ei kuitenkaan ole tutkintokoulutusta, vaikka sen kautta työllistynyt voi usein jatkaa opintojaan oppisopimuksella tutkintoon saakka.

Työtehoseuran kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Jaakkola muistuttaa, että viranomaiset valvovat koulutuksen laadukkuutta eli sitä ei voi järjestää kuka tai mikä taho tahansa. Koulutuksen rahoitukseen saadaan valtion tukea: ELY-keskukset kustantavat siitä 70 prosenttia ja yritykset loput 30 prosenttia. TTS Työtehoseura avustaa tukien ja rahoituksen järjestämisessä.

– Tyypillisesti yritykselle jää maksettavaa noin 2 000 euroa per opiskelija. Koulutukseen liittyvästä, yrityksen työmailla tapahtuvasta, harjoitteluajasta ei kuitenkaan tarvitse maksaa palkkaa, koska se on osa koulutusta. Rahoitus- ja hakuprosessin hoitaminen vie aikaa. Tämä on hyvä huomioida, kun selvitetään osaajien tarvetta. Kannattaa siis olla ajoissa liikenteessä, Jaakkola muistuttaa.

Koulutuksia järjestetään joustavasti, sillä yhdellä yrityksellä voi olla kolmen, toisella viiden ja kolmannella kahdenkymmenen osaajan tarve. Yritysten on mahdollista järjestää koulutuksia myös yhdessä eli tarpeita voidaan yhdistellä.

Suuronen kertoo, että oppisopimuskoulutuksen ja rekrykoulutuksen välillä on useita eroja.

– Oppisopimuskoulutuksessa pitää olla jo valmiiksi töissä eli se edellyttää yrityksen palkkalistoilla olemista ja siihen sisältyy erillisiä teoriaopintoja oppilaitoksessa. Opintojakso on tyypillisesti 1–2 vuoden pituinen ja tähtää tutkinnon suorittamiseen. Oppisopimuspolku on siis huomattavasti pidempi kuin rekrykoulutusreitti, Suuronen summaa.

Opiskelijalla on mahdollisuus työllistyä rekrykoulutuksen kautta yritykseen, minkä jälkeen usein on mahdollisuus jatkaa opintoja oppisopimuksella tutkintoon saakka.