Miksi ilmaa vaihdetaan hallitusti?
Ilmanvaihto on asia, joka ei ole kaikille itsestään selvä asia. Monta kysymystä nousee mieleen itse kullekin. Miksi ilmaa pitää vaihtaa ja etenkin, miksi juuri koneellisesti? Ovatko erilaiset anturit välttämättömiä ja mihin niitä tarvitaan? Myös muutama käsite menee joskus sekaisin. Ilmanvaihto, ilmastointi ja tuuletus.
Käsitteitä:
Ilmanvaihto:
Ilmanvaihdolla tarkoitetaan huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista, vaihtamalla ilmaa tarpeen mukaan.
Ilmastointi:
Ilmastoinnilla tarkoitetaan lähinnä huoneilman lämpötilan, mutta myös sen kosteuden ja puhtauden, hallintaa.
Tuuletus:
Tuuletus on tilapäinen toimenpide, jolla nopeasti poistetaan huoneilmasta ylimääräistä kosteutta, käryä, ummehtuneisuutta, liika lämpöä yms. asioita, joiden alkuperä on tavallisesti tilapäinen. Ilmanvaihdon toimiessa hyvin, tuuletuksen tarvetta esiintyy harvemmin.
Lämpö- ja kosteusfysikaalinen merkitys
Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientalorakentamisessa vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana. Miten ennen on pärjätty ilman? Ensinnäkin kosteat tilat, kuten sauna on tuotu asuintilojen yhteyteen vasta joskus 1960-luvulla. Samalla veden käyttö on lisääntynyt muutenkin. Kosteusrasitus on siis lisääntynyt. Samaan aikaan talojen rakenteet ovat muuttuneet tiiviimmiksi. Painovoimainen ilmanvaihto on toiminut hyvin, etenkin kun lämmitys on tapahtunut puuta polttamalla; tulisija on ottanut huoneilmaa palamiseen ja korvausilma on tullut taloon sieltä, mistä se helpoimmin on sisälle päässyt.
1970-luvulta alkaen on rakenteissa alettu käyttää myös höyrynsulkuja. Höyrynsulku estää rakenteelle haitallisen kosteuden pääsyn rakenteisiin, jolloin ylimääräinen kosteus on toimitettava pois muuta kautta, mieluiten hallitusti. Rakennuksen lämpötalouden kannalta on tärkeää, että rakennus on ilmatiivis eikä kosteutta pääse eristeisiin, heikentämään niiden lämmöneristävyyttä. Ilmaa pitää siis vaihtaa hallitusti. Hallittu ilmanvaihto saadaan aikaan koneellisella ilmanvaihdolla, jota kaikenlisäksi ohjataan vielä erilaisin anturein. Kun järjestelmään lisätään vielä lämmöntalteenotto, vähenee myös ilmanvaihdon mukana hukkaan menevän lämpöenergian määrä. Hallitusti toteutetussa ilmanvaihdossa korvausilma otetaan myös tehokkaiden ilmansuodattimien läpi, jolloin esim. siitepölyt ym. epätoivotut hiukkaset eivät pääse sisäilmaan.
Anturit ovat lisävarusteita helpottamaan koneen käyttöä
Nykyaikaiseen ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvat myös erilaiset anturit, jotka tarkkailevat huoneilman laatua ja ohjaavat ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa.
Kosteusanturi
Kosteusanturi sijoitetaan pesuhuone / kylpyhuonetiloihin valvomaan tilan kosteutta. Kun käydään esim. suihkussa ja tilan kosteus nousee anturi ohjaa konetta nostamaan koneen kierroksia jolloin kosteus saadaan nopeammin poistumaan ja kosteuden poistuttua palauttaa automaattisesti kierrokset perusasetuksille.
Koneessa on "itseoppiva" kosteussuojaus, joka toimii kosteusanturin kautta, kun vuoden eri aikoina kosteusprosentti vaihtelee suuresti. Kone tarkkailee ilman kosteutta ja kun kosteus pysyy vakiona 3 tuntia se hyväksyy tämän uudeksi kosteusprosentiksi.
Hiilidioksidianturi
Hiilidioksidianturin sijoituskohteet ovat pääsääntöisesti vanhempien makuuhuone sekä olohuone. Anturi valvoo ettei tilan hiilidioksidipitoisuus ylitä säädettyä arvoa. Anturi ohjaa konetta samoin kuin kosteusanturi.
Lämmöntalteenotto
Lämmöntalteenotto säästää lämpöenergiaa. Huonetiloista poistettava ilma viedään lämmönvaihtimen läpi, jossa poistoilmaan sitoutunut lämpö otetaan talteen ja käytetään tuloilman lämmittämiseen.
Lisätietoa ilmanvaihtojärjestelmistä:
Tilaa esite
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Raikas ilma – myös sisällä
Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuutta
Ilmanvaihdon saneeraus
Hirsitalon hyvän sisäilman salaisuus: ilmanvaihto sekä puun ominaisuudet
Uusi huippuimuri sopii monenlaisiin kohteisiin
Pienhiukkaset ovat yllättäviä tappajia
Luetuimmat
Uusimmat