• Etusivu
  • Talo

Laastit toimivat liimana tai tasoitteena

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Saint-Gobain Finland Oy / Weber
Päivitetty 07.01.2013
20131_33268.jpg

Muuraukseen ja tasoitustyöhön on omat laastinsa. Yhteistä laasteille on se, että niihin lisätään vain vesi.

Harkkojen muuraus

Leca-harkot muurataan weber.vetonit ML Leca® Laastilla (talviolosuhteissa weber.vetonit ML Leca® P Pakkaslaastilla) oikeaan korkoon linjalankoja apuna käyttäen. Harkkojen pontattujen päiden ansiosta laastia tarvitaan vain vaakasaumoihin. Sokkelin yläosassa käytetään suunnitelmien mukaisesti Leca-eristeharkkoja kylmäsillan katkaisemiseksi ja tarvittaessa palkkiharkkoja. Sokkelin näkyväksi korkeudeksi suositellaan 500 mm, vähimmäisvaatimus on 300 mm.

Kahi-väliseinäharkkojen muuraamisessa laastina käytetään weber.vetonit OL 15 Ohutsaumalaastia. Laastia kuluu alle kymmenesosa tavanomaiseen muuraukseen verrattuna. Polyuretaanisia kiviliimoja ei saa käyttää etenkään kantavissa seinissä eikä seinissä, joille on palovaatimuksia. Talviolosuhteissa ohutsaumamuurausta voidaan tehdä -10 °C asti, kun käytetään weber.vetonit OL 15 P Pakkasohutlaastia tai lämmintä +25°C…+40 °C laastia ja lämpimiä harkkoja. Kun lämpötila laskee -10°C…-15°C asteeseen on käytettävä Pakkasohutsaumalaastia ja lämpimiä (> +5°C) harkkoja. Tämä voidaan tehdä suojaamalla letkat peitteellä ja käyttämällä lämminilmapuhallinta.

Poltettujen ja kalkkihiekkatiilien muuraukseen käytetään weber.vetonit ML 5 Muurauslaastia M100/600. Voimakkaasti viistosateille alttiit julkisivut muurataan weber.vetonit ML 5T Tiivismuurauslaastilla. Myös värillistä muurauslaastia on saatavilla.

Kahi-kalkkihiekkatiilien muuraukseen on kehitetty julkisivulaasteja, joiden värit on tarkasti sävytetty Kahi-julkisivutiiliin sopiviksi, weber.vetonit ML 7,5 Kahilaasti.

Lue lisää laasteista

Lattiatasoitteet

Tasoitetun lattian on sovelluttava useimpien yleisesti käytössä olevien lattianpäällysteiden alustaksi. Tänä päivänä halutaan myös, että lattiatasoitteet täyttävät ympäristöön liittyviä vaatimuksia, kuten esim. ettei tasoitteista erity huoneilmaan haitallisia aineita rakennusvaiheessa tai sen jälkeen. weber.vetonit lattiatasoitteet on luokiteltu Sisäilmayhdistys r.y.:n tekemän luokitusohjeiden mukaan parhaaseen rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1.

20131_33267.jpg

Sisäseinien rappaus

Värillinen sisärappaus on vaihtoehto, kun sisustuksessa halutaan käyttää elävöittävää pintakuviota yhdistettynä värien tuomiin mahdollisuuksiin. weber.vetonit AK ja AH Antiikkilaastit tuovat luonnonvalkoisen ilmeen esim. palomuureille tai takoille. weber.vetonit 430 Hiertopinnoitteella tai 431 Piirtopinnoitteella saadaan värillisen rappauspinnan ilme kuivien ja kosteiden tilojen seinäpintoihin. Julkisivujen pinnoittamiseen käytettävä weber.vetonit SilcoPinnoite soveltuu myös sisärappaukseen. Lopullinen pinta voi olla ruisku-, harja-, hierto- tai piirtopinta tuotteesta ja työtavasta riippuen ja käytettävissä on yli 200 värisävyä. Kaikilla tuotteilla on M1-sisäilmaluokitus.

20131_33262.jpg

Sisärappauksia ja –tasoituksia on aikojen kuluessa tehty monentyyppisillä materiaaleilla ja menetelmillä. Vanhimpien kohteiden saneerauksessa pinnoitteiden alta paljastuu usein paksu vaalea kalkkirappaus. Rappauksen täyteaineena on voitu käyttää olkia, savea tai erilaisia karvoja. 50-luvulla tehdyt rappaukset saattavat sisältää jo kalkin lisäksi sementtiä. Kalkkisementtirappaukset tunnistaa siitä, että ne ovat yleensä kovempia kuin puhtaat kalkkirappaukset, vaikkakin lujuudet voivat vaihdella paljon riippuen käytetyn sementin määrästä. Betonielementtirakentamisen kehityksen myötä paksujen rappausten tarve väheni.

20131_33266.jpg

Rapatut julkisivut

Rappaus on kautta aikojen ollut suosittu julkisivujen pinnoitusmenetelmä. Rappaus antaa rakennukselle ajattoman ja arvokkaan kivitalon ulkomuodon. Julkisivuja muotoillaan, rakenteita suojataan ja yhtenäistä pintaa saadaan aikaan rappaamalla. Poltetun ja sammutetun kalkin käyttö laastin valmistuksessa on tunnettu maailmanlaajuisesti ja tuhansia vuosia, Suomessakin satoja vuosia. 1900-luvin alkupuolella Suomessa käytettiin muuraamiseen ja rappaamiseen enimmäkseen puhtaita kalkkilaasteja. Sementin lisääminen kalkkilaastin joukkoon on tuolloin ollut satunnaista.

20131_33264.jpg
Saint-Gobain Finland Oy / Weber
Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20155_43381.jpg
Mitä tehdä, kun perustukset ovat rikkoutuneet?
Perustusten vaurioitumien johtuu suurimmaksi osaksi maaperään liittyvistä asioista. Maa on liian märkää ja kantavuus on kärsinyt, routaeristys on puutteellinen tai sitä ei ole – routa on päässyt liikuttelemaan kivijalkaa, lähiviemäri on rikkoutunut ja maaperään päässeet bakteerit lahottavat, pohjavesi on laskenut ja paalut altistuvat hapelle alkaen lahoamaan. Myös rakennukseen tulevat lisäosat saattavat aiheuttaa painumista.
201212_33254.jpg
Weber Floor -kokonaisratkaisu lattioille
Weberistä on tullut lattia-alan ykkösnimi siksi, että toimitamme kokonaisratkaisuja, emme pelkkiä tuotteita. Haluamme, että saat kattavan lattiaratkaisun, jolla on haluamasi ominaisuudet.
weber-muuratut-tulisijat-laastit
Tulisijan muuraukseen ei käy mikä tahansa laasti
Tulisijan muuraukseen käytettävät laastit on suunniteltu kestämään tulisijan eri osiin kohdistuvat lämpörasitukset ja lämpötilojen vaihteluista johtuvat liikkeet. Rappauslaastit ja pinnoitteet antavat paljon mahdollisuuksia tulisijan ulkonäön viimeistelyyn. Tulisijalaastit ovat valmiita kuivatuotteita, joihin työmaalla lisätään vaan vesi.Tulisijan muurauslaastitTulisijan runko muurataan joustavalla saviuunilaastilla weber ML Savi Saviuunilaasti. Kuorettoman tulisijan näkyviin jäävät muuraussaumat saumataan weber JSL 5 Jälkisaumalaastilla. Ennen jälkisaumausta tulisijan pitää olla kuivunut ja lämmitetty kerran kunnolla. Saumaus tehdään jäähtyneeseen tulisijaan. Tulipesä ja tulta vasten olevat osat muurataan tulitiilistä weber fire mortar Tulenkestävällä muurauslaastilla. Tulen kanssa kosketuksissa olevat pinnat voidaan myös valaa tulenkestävällä valumassalla weber VM Tuli Valumassa. Valumassan käyttökohteita ovat muun muassa lieden laki, kuristusosa, leivinuunin laki ja ylityspalkit. Tulisijan erillisen kuoren muuraukseen käytetään harmaata tai värillistä weber ML5 Värillinen Muurauslaastia.
201812_55656.jpg
Vestelli - puhtaiden vesien puolesta
Luonto ja vesistöt ovat meille sydämen asia, haluamme turvata puhtaan ja ainutlaatuisen ympäristön myös tuleville sukupolville.Rouva Jenni Haukion sanoin: "Suomen luonto on osa arvokkainta kulttuuriperintöämme. Se on kansallisaarre, jonka varassa olemme kautta historiamme rakentaneet niin aineellista kuin myös aineetonta hyvinvointiamme."
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hankkeen tilaaja/ käyttäjä
Käyttäjä on hankkeen tilaaja eli tilaajana toimii se jonka käyttöön kulloinenkin uudisrakennus tai saneerauskohde tulee.Tilaajan edustajat:Tilaajan edustajana toimii ko. tilaajan erikseen nimeämä henkilö tai rakennustoimikunta tms.Kunkin hankkeen projektipäällikkönä toimii rakennuttajainsinööri. Rakennuttajainsinööri on osa organisaatiota.Suuremmille hankkeille asetetaan rakennustoimikunta seuraamaan ja valvomaan hankkeen toteutusta. Rakennustoimikunnan muodostavat rakennuttajan ja tilaajan edustajat.
20107_22495.jpg
Sääolot huomioitava puumateriaalien valinnassa
Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton