Laadukasta pientalorakentamista

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yleensä hakea rakentamista varten rakennuslupa. Rakentamista koskeva lainsäädäntö sisältyy lähinnä maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen. Lain 122 §:ssä todetaan, että lupaa tai muuta viranomaisomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja.

Vastaavan työnjohtajan nimeäminen liittyy siten rakennuslupaa koskevaan lupaprosessiin, jossa vastaava työnjohtaja hyväksytään.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät on kirjattu em. lainkohtaan hyvin kokonaisvaltaisesti ja kattavasti siten, että hän käytännössä vastaa koko rakennustyön suorittamisesta lupaehtojen ja piirustusten mukaisesti.

Tehtävät käsittävät myös itse työsuorituksen ja sen laadun valvomisen. Vastaava työnjohtaja on usein urakoitsijan palveluksessa, jolloin hän toimii urakoitsijan luottohenkilönä. Tehtävästä on saatettu tehdä myös toimeksiantosopimus yrityksen kanssa.

Pientalorakentamisessa käytännössä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetään henkilö, jolla on riittävä rakennusalan koulutus sekä kokemus rakentamisesta ja sen valvonnasta.

Vastaava työnjohtaja edustaa rakennushankkeessa siis työn suorittajaa eli urakoitsijaa. Tästä seuraa, että vastaava työnjohtaja on pientalorakentamisessa rakennuttajan yhteistyökumppani, jonka kanssa rakennuttaja käy läpi käytännön yksityiskohdat ja neuvottelee erilaisista rakentamiseen liittyvistä ratkaisuista ja yksityiskohdista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 123 §:n perusteella voidaan vastaavan työnjohtajan tehtäviä jakaa koskemaan yleisvalvonnan ohella määrättyjä erityistehtäviä, esimerkiksi vesi- ja viemärilaitteiden asentamista tai ilmanvaihtolaitteiden asentamista. Huolimatta siitä, että vastaava työnjohtaja on asetettu tiettyihin erityistöihin, on työmaalla kuitenkin oltava kokonaisuudesta vastuullinen vastaava työnjohtaja.

Mahdollisista rakentamisvirheistä on ensi sijaisessa vastuussa rakennuttajan kanssa rakentamisesta sopimuksen tehnyt urakoitsija. Tämän kanssa yhteisvastuullinen vahingosta voi olla vastaava työnjohtaja, jos tämä on valvonut huolimattomasti tehtävänsä tai muutoin laiminlyönyt niitä.

Valvojan asema puolestaan ei perustu lainsäädäntöön. Kysymys on rakennuttajan ja valvojan välisestä toimeksiantosuhteesta, jolloin valvoja on itse asiassa rakennuttajan palkkaama luottohenkilö.

Valvojan vastuuperusteena on siten rakennuttajan ja valvojan välinen toimeksiantosopimus, jossa valvojan tehtävät on sovittu. Valvoja vastaa rakennuttajalle siitä, että tehtävät hoidetaan asianmukaisesti rakennuttajan etua valvoen. Tässä ominaisuudessa valvoja on yhteistyössä vastaavan työnjohtajan kanssa.

Valvoja saattaa joutua vastuuseen rakentamisvirheistä urakoitsijan, suunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan kanssa yhteisvastuullisesti.

Valvojan tehtävänä on rakennuttajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella valvoa siis rakennuttajan etua työmaalla. Rakennuttajan tuleekin harkita valvojan palkkaamista heti, kun rakennushankkeen toteuttamisesta on päätetty. Rakennuttaja voi käyttää valvojaa apunaan rakennushankkeen valmistelutöissä, suunnittelun ohjauksessa, tarjouksissa ja niiden käsittelyssä sekä jopa sopimusten tekemisessä. Valvojan päätehtävä liittyy kuitenkin itse rakennustyön toteuttamiseen.

Rakennuttajan on syytä tehdä valvojan kanssa kirjallisesti sopimus, jossa riittävällä tasolla kuvataan valvojan tehtävät sekä sovitaan hänelle tulevasta korvauksesta. Rakennuttajan tulisi myös varmistautua siitä, että valvojalla on tehtävän käsittävä vastuuvakuutus.

Markku Asmala
asianajaja, Pori