Laadukasta pientalorakentamista

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yleensä hakea rakentamista varten rakennuslupa. Rakentamista koskeva lainsäädäntö sisältyy nykyisin rakentamislakiin (847/2023) ja rakentamisasetukseen (1284/2023). Rakentamislain 143 §:ssä säädetään, että rakennushankkeessa on oltava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja, joka vastaa siitä, että rakentaminen täyttää lain, asetusten ja luvan ehdot.

Vastaavan työnjohtajan nimeäminen liittyy siten rakennuslupaa koskevaan lupaprosessiin, jossa vastaava työnjohtaja hyväksytään.

Vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että rakennustyö suoritetaan rakentamislain, rakennusluvan ja suunnitelmien mukaisesti. Hän ei kuitenkaan vastaa työn lopputuloksesta yksin, vaan vastuu on ensisijaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja urakoitsijalla.

Tehtävät käsittävät myös itse työsuorituksen ja sen laadun valvomisen. Vastaava työnjohtaja voi olla urakoitsijan palveluksessa, mutta hänen on lain mukaan toimittava itsenäisesti ja huolellisesti myös rakennushankkeeseen ryhtyvän edun mukaisesti. Tehtävästä on saatettu tehdä myös toimeksiantosopimus yrityksen kanssa.

Pientalorakentamisessa käytännössä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetään henkilö, jolla on riittävä rakennusalan koulutus sekä kokemus rakentamisesta ja sen valvonnasta.

Vastaava työnjohtaja edustaa rakennushankkeessa siis työn suorittajaa eli urakoitsijaa. Tästä seuraa, että vastaava työnjohtaja on pientalorakentamisessa rakennuttajan yhteistyökumppani, jonka kanssa rakennuttaja käy läpi käytännön yksityiskohdat ja neuvottelee erilaisista rakentamiseen liittyvistä ratkaisuista ja yksityiskohdista.

Rakentamislain 145 §:ssä säädetään, että vastaavan työnjohtajan tehtäviä voidaan jakaa erityisalan työnjohtajille, kuten LVI- tai sähkötöiden työnjohtajille. Työmaalla on kuitenkin oltava yksi kokonaisuudesta vastuullinen vastaava työnjohtaja.

Mahdollisista rakentamisvirheistä on ensisijaisesti vastuussa urakoitsija. Vastaava työnjohtaja voi joutua vastuuseen vain, jos hän on laiminlyönyt lain tai hyväksymispäätöksen mukaiset velvollisuutensa.

Valvojan tehtävät ja vastuu määräytyvät sopimuksen mukaan. Valvojan vastuu ei ulotu urakoitsijan tai vastaavan työnjohtajan velvoitteisiin, ellei valvoja ole omalla toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa.

Valvojan vastuuperusteena on siten rakennuttajan ja valvojan välinen toimeksiantosopimus, jossa valvojan tehtävät on sovittu. Valvoja vastaa rakennuttajalle siitä, että tehtävät hoidetaan asianmukaisesti rakennuttajan etua valvoen. Tässä ominaisuudessa valvoja on yhteistyössä vastaavan työnjohtajan kanssa.

Valvoja saattaa joutua vastuuseen rakentamisvirheistä urakoitsijan, suunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan kanssa yhteisvastuullisesti.

Valvojan tehtävänä on rakennuttajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella valvoa siis rakennuttajan etua työmaalla. Rakennuttajan tuleekin harkita valvojan palkkaamista heti, kun rakennushankkeen toteuttamisesta on päätetty. Rakennuttaja voi käyttää valvojaa apunaan rakennushankkeen valmistelutöissä, suunnittelun ohjauksessa, tarjouksissa ja niiden käsittelyssä sekä jopa sopimusten tekemisessä. Valvojan päätehtävä liittyy kuitenkin itse rakennustyön toteuttamiseen.

Rakennuttajan on syytä tehdä valvojan kanssa kirjallisesti sopimus, jossa riittävällä tasolla kuvataan valvojan tehtävät sekä sovitaan hänelle tulevasta korvauksesta. Rakennuttajan tulisi myös varmistautua siitä, että valvojalla on tehtävän käsittävä vastuuvakuutus.

Markku Asmala
asianajaja, Pori