• Etusivu
  • Rakentaminen

Laadukasta pientalorakentamista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.10.2024
20204_64129.jpg

Vastaavan työnjohtajan ja valvojan vastuusta

Pientalorakentamisen lopputulos on usean eri tekijän summa. Tavoitteena on aina, että rakentamisen tulee olla laadukasta sekä rakennusluvan ja piirustusten mukaista. Materiaalien tulee täyttää erilaisia vaatimuksia. Em. seikkojen toteutumiseen liittyy valvonta, jota suorittavat vastaava työnjohtaja ja valvoja, joiden vastuuta käsitellään jäljempänä. Oma osansa on viranomaisvalvonnalla, jota suorittaa lähinnä kunnan rakennustarkastus.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja velvollisuudet perustuvat lainsäädäntöön, kun taas valvojan asema on sopimusoikeudellinen perustuen rakennuttajan ja valvojan väliseen toimeksiantoon.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yleensä hakea rakentamista varten rakennuslupa. Rakentamista koskeva lainsäädäntö sisältyy lähinnä maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen. Lain 122 §:ssä todetaan, että lupaa tai muuta viranomaisomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja.

Vastaavan työnjohtajan nimeäminen liittyy siten rakennuslupaa koskevaan lupaprosessiin, jossa vastaava työnjohtaja hyväksytään.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät on kirjattu em. lainkohtaan hyvin kokonaisvaltaisesti ja kattavasti siten, että hän käytännössä vastaa koko rakennustyön suorittamisesta lupaehtojen ja piirustusten mukaisesti.

Tehtävät käsittävät myös itse työsuorituksen ja sen laadun valvomisen. Vastaava työnjohtaja on usein urakoitsijan palveluksessa, jolloin hän toimii urakoitsijan luottohenkilönä. Tehtävästä on saatettu tehdä myös toimeksiantosopimus yrityksen kanssa.

Pientalorakentamisessa käytännössä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetään henkilö, jolla on riittävä rakennusalan koulutus sekä kokemus rakentamisesta ja sen valvonnasta.

Vastaava työnjohtaja edustaa rakennushankkeessa siis työn suorittajaa eli urakoitsijaa. Tästä seuraa, että vastaava työnjohtaja on pientalorakentamisessa rakennuttajan yhteistyökumppani, jonka kanssa rakennuttaja käy läpi käytännön yksityiskohdat ja neuvottelee erilaisista rakentamiseen liittyvistä ratkaisuista ja yksityiskohdista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 123 §:n perusteella voidaan vastaavan työnjohtajan tehtäviä jakaa koskemaan yleisvalvonnan ohella määrättyjä erityistehtäviä, esimerkiksi vesi- ja viemärilaitteiden asentamista tai ilmanvaihtolaitteiden asentamista. Huolimatta siitä, että vastaava työnjohtaja on asetettu tiettyihin erityistöihin, on työmaalla kuitenkin oltava kokonaisuudesta vastuullinen vastaava työnjohtaja.

Mahdollisista rakentamisvirheistä on ensi sijaisessa vastuussa rakennuttajan kanssa rakentamisesta sopimuksen tehnyt urakoitsija. Tämän kanssa yhteisvastuullinen vahingosta voi olla vastaava työnjohtaja, jos tämä on valvonut huolimattomasti tehtävänsä tai muutoin laiminlyönyt niitä.

Valvojan asema puolestaan ei perustu lainsäädäntöön. Kysymys on rakennuttajan ja valvojan välisestä toimeksiantosuhteesta, jolloin valvoja on itse asiassa rakennuttajan palkkaama luottohenkilö.

Valvojan vastuuperusteena on siten rakennuttajan ja valvojan välinen toimeksiantosopimus, jossa valvojan tehtävät on sovittu. Valvoja vastaa rakennuttajalle siitä, että tehtävät hoidetaan asianmukaisesti rakennuttajan etua valvoen. Tässä ominaisuudessa valvoja on yhteistyössä vastaavan työnjohtajan kanssa.

Valvoja saattaa joutua vastuuseen rakentamisvirheistä urakoitsijan, suunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan kanssa yhteisvastuullisesti.

Valvojan tehtävänä on rakennuttajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella valvoa siis rakennuttajan etua työmaalla. Rakennuttajan tuleekin harkita valvojan palkkaamista heti, kun rakennushankkeen toteuttamisesta on päätetty. Rakennuttaja voi käyttää valvojaa apunaan rakennushankkeen valmistelutöissä, suunnittelun ohjauksessa, tarjouksissa ja niiden käsittelyssä sekä jopa sopimusten tekemisessä. Valvojan päätehtävä liittyy kuitenkin itse rakennustyön toteuttamiseen.

Rakennuttajan on syytä tehdä valvojan kanssa kirjallisesti sopimus, jossa riittävällä tasolla kuvataan valvojan tehtävät sekä sovitaan hänelle tulevasta korvauksesta. Rakennuttajan tulisi myös varmistautua siitä, että valvojalla on tehtävän käsittävä vastuuvakuutus.

Markku Asmala
asianajaja, Pori

Rakentaminen
hankkeen aloitus
työmaa
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kesäinen koivikko auringonpaisteessa.
Tontilla on suurempi merkitys kuin ehkä ymmärretään
Jotta oman kodin voi rakentaa, tarvitaan sille tontti. Mutta miten toteuttaa asiat oikeassa järjestyksessä? Valitaanko ensin talo ja vasta sen jälkeen tontti, vai hankitaanko ensin tontti, jonka jälkeen lähdetään suunnittelemaan siihen sopivaa taloa?
Mies ja nainen yhdessä remonttimiehen kanssa tutkimassa suunnitelmia.
Remontti edessä, miten edetä järkevästi?
Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle. Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy. Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
202111_73648.jpg
Raksan muistilista - näin voit suojautua varkauksia vastaan
Pimeät illat ovat jälleen täällä ja pimeän turvin varkaiden on helppo liikkua rakennustyömaalle kenenkään näkemättä. Etenkin työkalut ja arvokkaammat materiaalit ovat varkaiden kiikarissa. Abloy Oy:n kodinturvan asiantuntija ja Yale -tuotepäällikkö Markku Ryynänen kokosi seitsemän vinkkiä, joiden avulla rakennustyömaiden varkauksilta voi suojautua.
Kattoremontti onnistuu myös talvella, miehet katolla naulaimet kädessään.
Kattoremontti talvella? Miksipä ei
Eihän kattoa nyt voi repiä auki keskellä talvea? Miten ihmeessä muka kattoremontin voi talvella toteuttaa? Tuleekohan siitä mitään kun katollakin on lunta ja jäätä?Kyllä, kattoremontin voi toteuttaa talvella – tässä esittelemme kymmenen hyvää syytä, miksi remonttia ei tarvitse jättää keväälle tai kesään. Tutustu väitteisiin ja Kattokeskuksen asiantuntijan vastauksiin, miten työ oikeasti sujuu.
20076_5284.jpg
Uusi seuranta alkaa
Porin Ruosniemessä 6.8.06 tulipalo tuhosi –45 vuonna rakennetun talon täysin. Taloa oli laajennettu vuonna –70 ja samalla peruskorjattu. Remonttia oli tehty myös viimeisimmän omistajan toimesta ja remontti oli juuri valmistumassa tulipalon tuhotessa koko rakennuksen. Vain yhden seinän ulkovuoren uusiminen oli enää kesken.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton