Julkisivurappausten huolto- ja kunnossapito-ohje

Rakennusten julkisivut altistuvat ilman epäpuhtauksille, sadeveden tuomalle kosteudelle, talviaikaiselle jäätymiselle sekä mekaanisille vaurioille. Jotta julkisivujen pitkäikäisyys voidaan varmistaa on rappauspinnat ja rappauksiin liittyvät rakenteet toisinaan tarkistettava. Näin rakenteissa tai ympäristössä tapahtuneet muutokset huomataan välttyen turhilta vaurioilta.
Julkisivu on hyvä tarkistaa keväisin lumien sulettua veden valuessa julkisivuille katoilta ja ulokkeilta. Myös silloin, kun julkisivussa tapahtuu muutoksia tai vuodenaika vaihtuu, on hyvä tarkkailla rakenteiden ja olosuhteiden vaikutusta julkisivurakenteisiin.

Veden valumat

Jatkuva veden valuminen rappauspinnalle aiheuttaa ikäviä valumajälkiä ja voi pitkään jatkuneena saada aikaan ennenaikaisia vaurioita kaikille materiaaleille, rappaukset mukaan lukien. Rakennukseen tehdyt muutokset voivat myös aiheuttaa muutoksia veden valumiseen. Muutoksien yhteydessä on tarkistettava, että vesi valuu pois julkisivulta. Tukkeutuneet syöksytorvet on avattava, jotta sadevedet kulkeutuvat hallitusti.

Ulokkeiden asennukset

Julkisivussa olevat ulokkeet, kuten valaisimet, syöksytorvet, kyltit ja kaiteet, on asennettava niin, ettei sadevesi pääse valumaan niiden kautta rappauspinnalle. Ulokkeiden asennukseen käytetään aina ruostumattomia kiinnikkeitä. Kiinnikkeet irrotetaan rappauksesta 3-5 mm saumalla, joka tiivistetään paisuvalla tiivistenauhalla ja -massalla. Veden valumat ulokkeilta ohjataan pellityksillä niin, ettei vesi pääse valumaan jatkuvasti samaan paikkaan.

Tiivistykset

Tiivistykset ja saumaukset tarkistetaan 5 vuoden välein. Saumaus on uusittava välittömästi, jos sauma on halkeillut ja vettä voi päästä sisään rakenteisiin.

Syöksytorvet

Syöksytorvet puhdistetaan lehdistä sekä oksista niin, että katolta tuleva sulamisvesi ja sadevesi pääsevät valumaan suunnitellusti pois rakenteista ja julkisivuilta. Syöksytorvien kiinnitykset asennetaan niin, ettei sadevesi valu kiinnikettä pitkin seinään.

Köynnökset ja kasvit seinän vierustoilla

Seinillä olevat kasvit pitävät julkisivua kosteana ja luovat olosuhteet pakkausrapautumiselle sekä home- ja leväkasvulle. Kiipeilevät köynnökset tai seinän lähistöllä olevat pensaikot tulee irrottaa sokkelista tai julkisivusta niin, etteivät ne nojaa seinärakenteita vasten.

Kosteus sokkelissa

Jos sokkelin pinnassa on näkyvissä vaaleaa härmettä, kertoo se kosteudesta sokkelirakenteessa. Yleisimmin syynä on kosteuden kapillaarinen nousu maaperästä sokkeliin, joka näkyy vaaleana suolahärmeenä pinnoitteen pinnassa. Kosteus rakenteessa aiheuttaa aikojen myötä rakenteen rapautumista ja pinnoitteen irtoamista. Veden imeytyminen maaperästä sokkeliin estetään salaojituksella ja kivetyksellä. Sokkeleiden pinnoittamiseen käytetään laasteja, joilla on alhainen kapillaarinen vedenimu, jolloin rappausalustaan ei kulkeudu rappauksen kautta kosteutta. Sokkelipinnoissa uudelleenpinnoitus tehdään taulukon mukaan.

Pieniä vaurioita rappaukseen voi syntyä törmäyksistä tai kolhuista. Vaurio voi olla jopa veden virheellisestä valumasta kehittynyt paikallinen rapautuminen. Vaurio korjataan paikkaamalla tai pinnoittamalla kyseiseen kohtaan parhaiten sopivilla materiaaleilla. Rapautumisen aiheuttama virheellinen yksityiskohta rakenteessa on korjattava heti ja vaurioitunut kohta paikattava. Ota selvää, millä ja miten rappaus on toteutettu, jotta paikkakohta ei aiheuta myöhemmin ongelmia. Valittujen rappausmateriaalien tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (RakMK E1/E2) ja olla CE-merkittyjä.

julkisivut likaantuvat aikojen kuluessa ilmassa kulkeutuvista hiukkasista, joita esiintyy liikennöidyillä alueilla tai lähellä puustoa. Home- ja leväkasvustot sekä yksittäiset roiskeet voivat myös saada aikaan jälkiä rappaukseen. Rappauspintoja voidaan huoltomaalata tai pinnoittaa tahi rappauspintoja voidaan puhdistaa varovaisella pesulla joko harjaamalla tai painepesulla. On huomioitava kuitenkin, että pesun jälkeen pinta voi olla joillakin rappaustuotteilla laikukas. Näissä tapauksissa tasainen pinta saavutetaan vain uudelleen pinnoituksella.

Puhdistusmenetelmät

Yleisesti rappausten puhdistukseen riittää painepesu. Lämmin vesi tehostaa puhdistusta. Painepesu suoritetaan varovasti rappausta rikkomatta. Veden paineen tulee olla alle 50 baria ja etäisyyden rappauspinnasta yli 30 cm. Puhdistaminen painepesulla on aloitettava varovasti pienellä paineella, jotta paine ei rikkoisi rappausta. Painetta ja etäisyyttä on syytä testata ennen puhdistuksen aloittamista. On huomioitava, että rappauspintaan voi jäädä paikallisesta puhdistuksesta jälki. puhdistusjäljen erottuvuus riippuu pinnoitteen tyypistä ja puhdistuksen voimakkuudesta. Täysin näkymätöntä jäljestä saadaan, kun seinä pinnoitetaan rajattuun alueeseen asti.

Levä ja homekasvustot

Ilmastomme on muuttumassa sateisemmaksi ja vuotuiset keskilämpötilat tulevat nousemaan. Kosteus ja lämpö ovat edellytyksiä levän ja homeen kasvulle. Julkisivun lähistöllä oleva kasvusto tai varjostava puusto luovat otolliset olosuhteet sateisena kautena homeen ja levän kasvulle. Tyypillisesti hometta ja levää voi ilmaantua erityisesti julkisivun etelä-länsisuunnassa. Hometta ja levää voi poistaa paikallisesti harjapesulla, mutta painepesulla saavutetaan paras tulos. Poistaa voidaan tehostaa myös tarkoitukseen soveltuvalla homeenpoistoaineella, joka sisältää tehoaineita kuten natriumhypokloriittia. Puhdistusaineen käytössä on noudatettava valmistajan ohjeita sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita.

Maa-aines ja lehtivihreä

Rappauspinnoille voi roiskua tai kulkeutua likaa tai lehtivihreää maaperästä tai kasvustosta. Yleisesti rappausten puhdistukseen riittää painepesu. Lämmin vesi tehostaa puhdistusta. Yksittäistä läikkää voi puhdistaa myös varovaisella harjapesulla. Homeenpoistoaineella voidaan tehostaa lopputulosta.