Julkisivun kuivana pitävä rappaus

Perustusten vaurioitumien johtuu suurimmaksi osaksi maaperään liittyvistä asioista. Maa on liian märkää ja kantavuus on kärsinyt, routaeristys on puutteellinen tai sitä ei ole – routa on päässyt liikuttelemaan kivijalkaa, lähiviemäri on rikkoutunut ja maaperään päässeet bakteerit lahottavat, pohjavesi on laskenut ja paalut altistuvat hapelle alkaen lahoamaan. Myös rakennukseen tulevat lisäosat saattavat aiheuttaa painumista.

Weberistä on tullut lattia-alan ykkösnimi siksi, että toimitamme kokonaisratkaisuja, emme pelkkiä tuotteita. Haluamme, että saat kattavan lattiaratkaisun, jolla on haluamasi ominaisuudet.

Tulisijan muuraukseen käytettävät laastit on suunniteltu kestämään tulisijan eri osiin kohdistuvat lämpörasitukset ja lämpötilojen vaihteluista johtuvat liikkeet. Rappauslaastit ja pinnoitteet antavat paljon mahdollisuuksia tulisijan ulkonäön viimeistelyyn. Tulisijalaastit ovat valmiita kuivatuotteita, joihin työmaalla lisätään vaan vesi.Tulisijan muurauslaastitTulisijan runko muurataan joustavalla saviuunilaastilla weber ML Savi Saviuunilaasti. Kuorettoman tulisijan näkyviin jäävät muuraussaumat saumataan weber JSL 5 Jälkisaumalaastilla. Ennen jälkisaumausta tulisijan pitää olla kuivunut ja lämmitetty kerran kunnolla. Saumaus tehdään jäähtyneeseen tulisijaan. Tulipesä ja tulta vasten olevat osat muurataan tulitiilistä weber fire mortar Tulenkestävällä muurauslaastilla. Tulen kanssa kosketuksissa olevat pinnat voidaan myös valaa tulenkestävällä valumassalla weber VM Tuli Valumassa. Valumassan käyttökohteita ovat muun muassa lieden laki, kuristusosa, leivinuunin laki ja ylityspalkit. Tulisijan erillisen kuoren muuraukseen käytetään harmaata tai värillistä weber ML5 Värillinen Muurauslaastia.

Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.

Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista. Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne antaa kyllä kuulua itsestään.

Vaikka puhdistaminen ja peseminen harvoin on suoranaista välineurheilua, on siitä huolimatta hyvistä lisävarusteista suuri apu paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi.Nopeus sekä tehokkuus yhdistettynä hyvään lopputulokseen miellyttää ihan varmasti ja ihan kaikkia.