Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kotia on ilman toimivaa ilmanvaihtoa

Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta tulisi löytyä korvausilmaventtiilit, jotta ilmanvaihto toimisi kuten sen on tarkoitettu.

Venttiilit löytyvät kuitenkin arviolta vain noin miljoonasta asunnosta ja osassa niistäkin ovat korvausilmaventtiilit tukittu tai rikkinäisiä. Voidaankin sanoa, että laskennallisesti Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa asuntoa ilman toimivaa ilmanvaihtoa - ei siis ihme, että sisäilmaongelmat puhuttavat.

Riittävä ilmanvaihto on tärkeää niin asunnon, kuin sen asukkaidenkin terveyden kannalta. Hallittu ja toimiva ilmanvaihto takaa ilman kiertämisen sekä kosteuden poistumisen asunnosta. Asunnon kunnon lisäksi riittävä ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi asukkaiden asuinmukavuuteen ja terveyteen.

Mikäli rakennuksen ilmanvaihto toteutetaan hallitusti painovoimaisena, edellyttää se korvausilmaventtiilien löytymistä. Venttiilit tulisi olla huoneiston jokaisessa makuu- ja oleskeluhuoneessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että asunnossa tulisi olla yksi korvausilmaventtiili 20 m² kohti. Poistoilmailmaventtiilit puolestaan sijoitetaan tiloihin, joista korvausilmaventtiiliä ei löydy, eli keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc-tiloihin ja mahdollisesti vaatehuoneeseen.

Kun korvausilmaventtiilit sijaitsevat eri tiloissa poistoilmaventtiilien kanssa, virtaa ilma huoneiston läpi. Jotta voidaan varmistua siitä, että ilma pääsee virtaamaan esteettömästi, on huolehdittava, ettei korvausilmareittejä ole tukittu. Esimerkiksi wc-tilojen oven alle jätettävä, noin 2 cm rako on tärkeä, jotta ilma pääsee kulkemaan poistoilmaventtiiliin.

Korvausilmareittien suunnittelua alettiin edellyttää vasta 1988 voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä.
Tästä johtuen 1970–1990-luvuilla rakennetuissa asunnoissa on usein jätetty korvausilmaventtiilit asentamatta energiansäästön nimissä. Taloista haluttiin tehdä tiiviitä.

Aiemmilla vuosikymmenillä ilmanvaihtoa varten oli yleensä asennettu seinään rautaluukkuventtiilit, mutta 1970-luvun energiakriisin huumassa niitäkin poistettiin käytöstä.

Näistä rakennuksista löytyy usein toimiva poistoilmanvaihto, mutta korvausilmaventtiilit saattavat puuttua kokonaan tai ne on tukittu asukkaiden toimesta. Syy on usein tiedon puutteessa. Yllättävän moni ei tietoinen oman kotinsa ilmanvaihdon muodosta ja sen toiminnan edellytyksistä.

Asukkaan olisi hyvä selvittää miten ilma omassa kodissa vaihtuu, vai vaihtuuko se lainkaan? Ilmanvaihdon toimintaa kannattaa alkaa selvittää makuuhuoneesta. Selvitä, mistä sinne tulee raitista ilmaa ikkunatuuletusta lukuun ottamatta. Jos et keksi, on aika toimia.

Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistönomistajan vastuulla. Jos taloyhtiössä ei ole toimivaa ilmanvaihtoa, kannattaa asukkaan kysyä kirjallisesti hallitukselta, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä asian korjaamiseksi. Vastausta voi odottaa kohtuullisen ajan kuluessa. Mikäli asia ei etene, seuraavaksi voi soittaa kunnan terveystarkastajalle. Yleensä terveystarkastajan huomautus isännöitsijälle riittää, eikä edes käyntiä paikan päällä tarvita.

Vaikka ilmanvaihdon tärkeys on tiedossa, puhutaan ratkaisuvaihtoehdoista kuitenkin vähemmän. Silloin, kun ratkaisuista puhutaan, tarjotaan yleensä täysin koneellista ilmanvaihtoa, unohtaen kokonaan mahdollisuus toteuttaa ilmanvaihto painovoimaisesti korvausilmaventtiilien avulla. Koneellinen ilmanvaihto on toki hyvä ratkaisu, mutta hinnaltaan kallis ja joissakin kohteissa erittäin hankala toteuttaa. Painovoimaisen- tai koneellisella poistolla varustetun ilmanvaihdon saattaminen toimivaksi korvausilmaventtiilien avulla on nopeaa ja onnistuu kohteesta riippumatta. Lisäksi se on niin edullista, että remontin takaisinmaksuaikoja ei tarvitse miettiä.

Ilmanvaihto on huonolla tolalla monissa taloyhtiöissä, mutta parannettavaa löytyisi myös omakotitaloissa. Kun omakotitalon ilmanvaihdon epäillään olevan riittämätön, löytyy syy usein korvausilmaratkaisun toteutuksesta. Usein painovoimaisissa omakotitaloissa korvausilman saanti on järjestetty ikkunoissa sijaitsevien karmiventtiilien kautta tai poistamalla pala ikkunoiden tiivisteestä. Näin toteutettuna paine-erot jäävät kuitenkin usein liian pieniksi, eikä painovoimaisen ilmanvaihdon edellyttämää vetoa pääse syntymään.

Ilmanvaihtoa voi tässä tapauksessa tehostaa saneeraamalla mahdollisia tukittuja korvausilmakanavia tai asentamalla uusia korvausilmareittejä. Mikäli omakotitalossa on puiset tuuletusluukut, on korvausilmaventtiilien niihin asentaminen kaikkein edullisin ja yksinkertaisin ratkaisu.