• Etusivu
  • LVI

Hyviä tuloksia kallioenergiaan perustuvalla jäähdytyksellä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.01.2009
20091_14524.jpg

Havainnekuva Ruusutorpan koulun kalliojäähdytysjärjestelmästä.

Ostoenergian tarve vähentynyt merkittävästi koekohteissa Espoossa

Vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden ja ekologisuuden parantamiseksi tiukentuvat, joten uusiutuvien energianlähteiden entistä parempi hyödyntäminen on yhä kiinnostavampaa. Viime vuosina pientaloissa yleistyneen maalämpöpumpun toimintaperiaate soveltuu käytettäväksi myös jäähdyttämiseen. VTT on saavuttanut hyviä tuloksia kallioperän hyödyntämisestä erikoistilojen jäähdytyksessä myös ilman lämpöpumppua.

Kallioperän lämpötila on tasainen ympäri vuoden, joten sitä voidaan hyödyntää jäähdyttämiseen. Järjestelmän toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen, siinä kallio- tai maaperään porataan reijät, joihin asennetuissa putkissa kierrätetään kylmäainetta tai vettä kiertovesipumpun avulla. Poranreikäputkistosta kylmäenergia otetaan talteen lämmönvaihtimilla. Järjestelmän käyttökustannukset ovat hyvin edulliset, koska se toimii lähes täysin kallion luontaisella lämpötila-alueella, jolloin lämpöpumppua ei tarvita. Jäähdytysjärjestelmä soveltuu erityisesti erikoistilojen jäähdyttämiseen ja pienentää merkittävästi rakennuksen sähkönkulutusta.

Kallioenergiaan perustuvia jäähdytysjärjestelmiä on tutkittu ja kehitetty VTT:llä ja toteutettu VTT:n omassa toimitalossa jo vuosina 1999–2000 tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen. Kehitystä on jatkettu kokeellisella rakennusprojektilla ja seurantatutkimuksilla vuosina 2000–2005 VTT:n omissa toimitiloissa ja Ruusutorpan ala-asteen koulussa Espoossa. Tulokset ovat lupaavia, joten jatkokehitetty kallioperää hyödyntävä jäähdytyslaitteisto aiotaan rakentaa myös kahteen uuteen rakenteilla olevaan kouluun Espoossa.

Ruusutorpan koulu on Espoon kaupungin ekokokeilurakennus, johon VTT mitoitti, laati suunnitteluohjeen ja teki seurantatutkimuksen kalliojäähdytysjärjestelmästä. Kallioenergiaan perustuva jäähdytysjärjestelmä on ollut toiminnassa koulun avaamisesta, vuodesta 2002 alkaen. Kallioenergialla jäähdytetään koulun erityis- ja teknisiä tiloja, jotka vaativat jäähdytystä ympäri vuoden. Jäähdytettävää pinta-alaa on koulussa noin 425 m2. Kalliojäähdytysjärjestelmä on toiminut ongelmitta ja tuottanut noin 400 MWh jäähdytysenergiaa ja keskimääräinen jäähdytysteho on ollut noin 15 kW.

VTT:n omassa toimistokiinteistössä kalliojäähdytysjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2001 ja sen jäähdytysteho on ollut 4-5 kW. Järjestelmä on tuottanut jäähdytysenergiaa 250 MWh erittäin pienillä kustannuksilla tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen.

Kalliojäähdytysjärjestelmä on osoittautunut pilot-kohteista saatujen tulosten perusteella huoltovapaaksi ja ekologiseksi energialähteeksi. Sähkönkulutuksen säästön vuoksi myös rakennuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pienenevät verrattuna perinteisen jäähdytysjärjestelmän käyttöön. Laskennallisesti uusiutuvaan energiaan perustuva kalliojäähdytys on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Ruusutorpan koulussa noin 150 t ja VTT:n toimitalossa noin 100 t käyttöönotosta tähän päivään.

Kalliojäähdytysjärjestelmän takaisinmaksuaika on suhteellisen pitkä, yleensä noin 10 vuotta. Tämä johtuu tarvittavasta kallioreikien suuresta määrästä hyödynnettävään tehoon nähden. Jos samoja kallioreikiä käytetään jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpun avulla myös lämmitykseen, vähenee tarvittava porareikämäärä huomattavasti, koska lämmönotto ja jäähdytys osittain kompensoivat toisiaan. Lisäksi koulurakennuksissa syntyy lauhde- ja ilmaisenergiaa mm. keittiöympäristöjen kylmä- ja kuumalaitteista. Nämä lauhde-energiat voidaan kallioenergiajärjestelmässä tilapäisesti lauhduttaa kallioon ja hyödyntää myöhemmin lämpöpumpulla lämmityksessä, ellei lämmitystarvetta esiinny samanaikaisesti.

Uuden sukupolven jäähdytys- ja lauhdutusenergiaa hyödyntävä hybridijärjestelmä on kehitteillä ja koerakenteilla uuteen Espoon kaupungin suunnitteluvaiheessa olevaan koulurakennukseen Saunalahteen. Kun samoja energiakaivoja käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen energiajärjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee noin 6-10 vuoteen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Espoon kaupunki, työ- ja elinkeinoministeriö ja VTT.

Lisätietoja:

Jouko Ritola
Erikoistutkija
email:jouko.ritola@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja

olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

LVI
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Rintamamiestalon ja kesämökin remontointi
Vanhan rintamamiestalon tai kesämökin remontointi
Rintamamiestalojen ja kesämökkien remontointi tarjoaa mahdollisuuden säilyttää perinteitä samalla kun tuodaan rakennuksiin uutta elämää ja mukavuutta. Kesämökin muuttaminen talviasuttavaksi avaa uusia mahdollisuuksia ja rintamamiestalon energiatehokkuuden huomioiminen edistää kestävää kehitystä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä henkeä ja säilyttää se osana remontointiprosessia.
20213_69610.jpg
Näin valitset kylpyhuoneeseesi sopivan suihkuratkaisun
Kaappi vai nurkkaus, seinä vai ovi, liukuva vai kääntyvä, suora vai kaareva, kirkas vai huurteinen? Suihkuratkaisuissa valinnanvaraa on niin paljon, että valinnan tekeminen voi tuntua haastavalta. Vaikka kylpyhuonekuvastojen ja sisustuslehtien kauniit kuvat ovat inspiroivia, tärkeintä on valita suihkukokonaisuus, joka on käytännöllisin ja tyylikkäin juuri oman kodin kylpyhuoneeseen. Poimi tästä vinkit sopivan suihkuratkaisun valintaan!
Petroolin värinen olohuone
Sisäpintojen maalaus
Sisäseinät ovat lattian ohella kenties näkyvin osa huonetiloja. Ennen kuin pääset maalaamaan uusia värejä seinille, on hyvä tarkistaa muutama asia maaleista ja maalaamisesta. Mitä voi laittaa minnekin ja mitä on hyvä huomioida, että lopputulos on vaivasi arvoinen. Tärkeää kuitenkin on, että maalaustyö on oikein ja huolellisesti tehty.
20172_48235.jpg
Remontoi kotisi energiatehokkaaksi
Vanhan talon nykyaikaistaminen energiatehokkaaksi vaatii korjaustoimenpiteitä erityisesti lämmöneristyksen osalta. Ulkovaipan tiiveys on keskeisessä osassa, kun halutaan vähentää energiakulutuksen tarvetta. Uusittu lämmöneristys, ikkunat ja ovet parantavat rakennuksen energialuokkaa ja laskevat siten asumiskustannuksia. Eri aikakausien "tyyppitaloille" on olemassa omat korjausratkaisunsa.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Päätösvaltuudet ja niistä ilmoittaminen
Toimenpiteet:Urakkapäätösten päätösvaltuudet ovat seuraavat: - Sovitaan projektikohtaisesti. - Päätösvaltuudet ilmoitetaan urakoitsijoille urakkaneuvottelun yhteydessä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Yhteenveto päätösvaltuuksistaHyväksyntä:Tilaaja
20155_43381.jpg
Perustus on vaurioitunut – mitä tehdä?
Perustusten vaurioitumien johtuu suurimmaksi osaksi maaperään liittyvistä asioista. Maa on liian märkää ja kantavuus on kärsinyt, routaeristys on puutteellinen tai sitä ei ole – routa on päässyt liikuttelemaan kivijalkaa, lähiviemäri on rikkoutunut ja maaperään päässeet bakteerit lahottavat, pohjavesi on laskenut ja paalut altistuvat hapelle alkaen lahoamaan. Myös rakennukseen tulevat lisäosat saattavat aiheuttaa painumista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton