Puujulkisivun vaihto: milloin ulkoverhous pitää uusia?

Puujulkisivun kunto kannattaa tarkistaa vähintään keväällä ja syksyllä. Erityistä huomiota tarvitsevat seinien alaosat, ikkunoiden alapuoliset kohdat, nurkat, jatkoskohdat, räystäiden aluset sekä kohdat, joihin sadevesi osuu tai joista vesi valuu seinälle.

Vaihtotarpeesta kertovat erityisesti nämä merkit:

• puu tuntuu pehmeältä, murenee tai painuu työkalulla kokeiltaessa
• laudoissa näkyy lahoa, syviä halkeamia tai voimakasta käyristymistä
• maalipinta hilseilee laajoina alueina pian edellisen maalauksen jälkeen
• lautojen päät ovat tummuneet, halkeilleet tai imeneet vettä
• julkisivussa näkyy kosteusjälkiä, valumajälkiä tai leväkasvustoa samoissa kohdissa vuodesta toiseen
• verhouksen takana oleva tuuletus ei toimi tai tuuletusrako puuttuu
• ikkunoiden pellitykset, listoitukset tai liittymät ohjaavat vettä
• seinärakenteeseen
• sadevesikourut ja syöksytorvet päästävät vettä julkisivulle.

Yksittäinen hilseilevä kohta ei vielä tarkoita koko ulkoverhouksen uusimista. Laaja pehmeneminen, toistuva maalipinnan pettäminen ja puutteellinen tuuletus kertovat jo rakenteellisemmasta korjaustarpeesta.

Huoltomaalaus on oikea ratkaisu, kun laudoitus on ehjä, puu on kovaa ja vanha maalipinta on kulunut lähinnä pinnasta. Tällöin työ ratkaistaan pesulla, irtoavan maalin poistolla, pohjakäsittelyllä ja oikealla maalityypillä.

Vanhan maalipinnan tunnistaminen on tärkeää. Uusi maali valitaan vanhan käsittelyn mukaan, jotta maalipinta tarttuu ja kuivuu oikein. Väärä maalityyppi näkyy myöhemmin hilseilynä, kupruiluna tai pintana, joka ei kestä säärasitusta.

Puujulkisivun maalaus kannattaa tehdä ennen kuin maali irtoaa laajoina alueina ja puu jää pitkäksi aikaa paljaaksi. Paljas puu harmaantuu auringossa ja kastuu sateessa, jolloin pohjatyöt kasvavat ja maalauksen onnistuminen vaikeutuu.

Lue lisää puujulkisivun maalauksesta: Puujulkisivun maalaus – ohjeet, maalin valinta ja hinta.

Kaikkia julkisivulautoja ei tarvitse uusia, jos vaurio rajoittuu selvästi yhteen kohtaan. Tyypillisiä paikkakorjauksen kohteita ovat alimmat laudat, nurkkien läheisyys, räystäiden alta kastuneet kohdat sekä ikkunoiden alapuoliset alueet.

Rajatussa korjauksessa vaihdetaan vaurioituneet laudat, tarkistetaan taustan kunto ja korjataan veden ohjautumisen syy. Pelkkä laudan vaihto ei riitä, jos vesi jää edelleen seisomaan samaan kohtaan tai valuu liittymästä rakenteeseen.

Paikkakorjauksessa uuden laudan profiilin, paksuuden ja pintarakenteen pitää sopia vanhaan verhoukseen. Muuten korjaus jää näkyväksi ja julkisivu menettää yhtenäisen ilmeensä. Erityisesti vanhoissa taloissa profiilin valinta vaatii tarkkuutta, koska nykyinen vakioprofiili ei aina vastaa vanhaa lautaa.

Koko puujulkisivun vaihto on perusteltu, kun laudoitus on laajasti lahonnut, seinässä on useita vaurioalueita tai maalipinta ei pysy kunnossa huollosta huolimatta. Laaja uusiminen on järkevää myös silloin, kun vanha ulkoverhous puretaan lisäeristyksen, tuulensuojan uusimisen tai seinärakenteen tarkastamisen vuoksi.

Vanhoissa pientaloissa purku paljastaa usein asioita, joita ei nähdä ulkopuolelta. Verhouksen takaa voi löytyä puuttuva tai tukkeutunut tuuletusrako, huonokuntoinen tuulensuoja, painunutta eristettä, vanhoja paperikerroksia, hiirivaurioita, lahovaurioita tai vinoutunut alusrakenne. Nämä korjataan ennen uuden ulkoverhouksen asentamista.

Uusi julkisivu on seinärakenteen suojaava kerros, jonka pitää kuivua, tuulettua ja ohjata vesi pois rakenteesta.

Puujulkisivun taakse jätetään yhtenäinen tuuletusrako, jotta verhouksen taakse päässyt kosteus poistuu eikä jää rakenteeseen. Tuuletuksen pitää toimia alhaalta ylös. Ilman kulku varmistetaan koolauksella, avoimella alareunalla ja yläreunan poistumisreitillä.

Tuuletusrakoa ei saa tukkia eristeellä, laudalla, hyönteisverkolla, listalla tai väärin tehdyllä pellityksellä. Hyönteissuoja toteutetaan siten, että ilma pääsee edelleen liikkumaan. Pystyverhous vaatii yleensä ristiinkoolauksen, jotta tuuletus jatkuu laudoituksen takana koko seinäalalla.

Tuuletuksen lisäksi julkisivun kestävyyteen vaikuttavat räystäät, seinän alaosan etäisyys maasta, tippanokat, vesipellit, nurkkaratkaisut sekä sadevesijärjestelmä. Jos rännit vuotavat seinälle tai ikkunapelti ohjaa veden laudan päähän, vaurio uusiutuu myös uuden verhouksen jälkeen.

Ulkoverhouslaudan valinnassa ratkaisevat puulaji, paksuus, profiili, asennussuunta ja pintakäsittely. Julkisivuverhouksessa käytetään yleisesti kuusta, koska se soveltuu kosteuden vaihteluihin hyvin. Myös männyn sydänpuu, lehtikuusi ja lämpökäsitelty puu kuuluvat mahdollisiin vaihtoehtoihin.

Verhouslaudan pitää olla riittävän paksu. Paksumpi lauta kestää kosteuden vaihtelusta aiheutuvaa elämistä ohuempaa lautaa paremmin. Ulkoverhouksessa kannattaa suosia teollisesti pohjamaalattua lautaa, koska pinta on suojattu jo ennen asennusta ja pohjakäsittely on tehty hallituissa olosuhteissa.

Pysty- ja vaakaverhous käyttäytyvät eri tavoin, ja myös liittymät suunnitellaan eri tavalla. Pystyverhouksessa lautojen alapäät katkaistaan viistoon tippanokaksi. Vaakaverhouksessa huomiota vaativat jatkokset, nurkat ja ikkunaliittymät. Kaikki katkaisupinnat ja lautojen päät käsitellään huolellisesti, koska päätypuu imee vettä muuta pintaa herkemmin.

Lue lisää teknisestä toteutuksesta: Puu-ulkoverhouksen toteuttaminen ja uusiminen.

Ulkoverhouksen uusiminen on luonteva hetki tarkistaa seinän lisäeristys. Kun vanha laudoitus puretaan, seinän rakenne, tuulensuoja ja eristeiden kunto nähdään suoraan. Ulkopuolinen lisäeristys parantaa seinän lämpötaloutta ja katkaisee kylmäsiltoja, kun rakenne suunnitellaan oikein.

Lisäeristystä ei pidä tehdä pintaratkaisuna vanhan verhouksen päälle. Seinärakenteen kosteustekninen toiminta, tuulensuoja, höyrynsulun sijainti, ikkunasyvyydet, räystäiden ulottuma ja sokkeliliittymä ratkaistaan ennen toteutusta. Muutokset vaikuttavat myös talon ulkonäköön, koska seinä paksunee ja ikkunat jäävät syvemmälle julkisivuun.

Lue lisää lisäeristämisestä: Lisäeristysohjeita remontoijalle.

Luvan tarve pitää tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen työn aloittamista. Pelkkä samanlaisen vaurioituneen laudoituksen korjaaminen samalla materiaalilla ja värillä on eri asia kuin julkisivun materiaalin, värityksen, rakenteen tai energiateknisen toiminnan muuttaminen.

Rakentamislain myötä käytössä on yksi lupamuoto, rakentamislupa. Lupa-asia nousee esiin erityisesti silloin, kun julkisivumateriaali vaihtuu, ulkoseinää lisäeristetään, tuuletusrakoa lisätään, ikkuna-aukkoja muutetaan, rakennus sijaitsee suojellulla alueella tai muutos vaikuttaa kaupunkikuvaan. Asemakaava, rakennusjärjestys ja suojelumääräykset ohjaavat myös pientalon julkisivua.

Lupatilanne kannattaa selvittää suunnitteluvaiheessa, koska julkisivun värillä, materiaalilla ja yksityiskohdilla on vaikutus rakennuksen ulkoasuun. Suojellussa tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa alkuperäistä ilmettä pitää kunnioittaa erityisen tarkasti.

Lue lisää remontin lupa-asioista: Mitä lupia ja suunnitelmia oman kotinsa remontoija tarvitsee?

Puujulkisivun vaihdon hinta riippuu julkisivun pinta-alasta, talon korkeudesta, telineistä, purkutyöstä, laudan profiilista, maalaustavasta, pellityksistä, lisäeristyksestä ja siitä, mitä vanhan verhouksen alta löytyy.

Pelkkä vaurioituneiden lautojen vaihto ja huoltomaalaus on aivan eri kokoluokan työ kuin koko ulkoverhouksen purku, tuulensuojan uusiminen, lisäeristys, uusi koolaus, uusi laudoitus, pellitykset ja maalaus. Hinta kannattaa pyytää eriteltynä, jotta tiedät, mitä tarjoukseen sisältyy.

Tarjouksessa kannattaa tarkistaa ainakin nämä kohdat:

• kuuluuko vanhan verhouksen purku hintaan
• tarkistetaanko ja korjataanko tuulensuoja
• sisältyykö lisäeristys vai jätetäänkö se pois
• millainen tuuletusrako ja koolaus tehdään
• kuuluuko maalaus hintaan ja tehdäänkö se työmaalla vai käytetäänkö valmiiksi maalattua lautaa
• uusitaanko ikkunapellit, nurkkalaudat ja listoitukset
• kuuluuko jätteiden lajittelu ja poiskuljetus urakkaan
• miten työn laatu ja takuu kirjataan sopimukseen.

Halvin tarjous ei ole paras, jos siitä puuttuvat rakenteen kannalta olennaiset työt. Puujulkisivun vaihdossa säästö katoaa nopeasti, jos tuuletus, pellitys tai pohjarakenne jää korjaamatta.

Uuden ulkoverhouksen kesto ratkaistaan jo asennusvaiheessa. Laudat suojataan, katkaisupinnat käsitellään, tuuletusrako pidetään avoimena ja vesi ohjataan pois rakenteesta. Maalipinta viimeistellään valmistajan ohjeen mukaan oikeassa säässä.

Huolto jatkuu valmistumisen jälkeen. Sadevesikourut pidetään puhtaina, syöksytorvet ohjataan pois sokkelin vierestä ja seinään kiinni kasvava kasvillisuus poistetaan. Maalipinnan kulumista seurataan erityisesti etelä- ja länsijulkisivuilla, joissa aurinko ja viistosade rasittavat pintaa voimakkaasti.

Puujulkisivun vaihtoa ei kannata lykätä siihen vaiheeseen, jossa vaurio on edennyt verhouksen taakse. Ajoissa tehty tarkastus kertoo, riittääkö pesu ja maalaus, tarvitaanko yksittäisten lautojen vaihtoa vai onko koko ulkoverhous tullut käyttöikänsä päähän.

• Tarkista puujulkisivu keväällä ja syksyllä.
• Kokeile epäilyttävät laudat varovasti. Terve puu tuntuu kovalta.
• Etsi vaurioiden syy ennen korjausta. Vesi, huono tuuletus ja väärä maalityyppi näkyvät usein samassa kohdassa.
• Maalaa ajoissa, jos puu on ehjä.
• Vaihda lahonneet laudat ja tarkista tausta.
• Uusi koko ulkoverhous, jos vauriot ovat laajoja tai rakenne ei tuuletu.
• Selvitä lisäeristys ja lupatarve ennen purkua.
• Pyydä tarjous, jossa purku, tuulensuoja, koolaus, tuuletus, pellitykset, pintakäsittely ja jätteet on eritelty.