Kannattiko aurinkopaneelien hankkiminen? Kuusi vuotta aurinkopaneelien kanssa elettyä elämää lukuina

Hyvä kysymys!

Kun aurinkopaneelit tulivat meidän katollemme vuonna 2020, niitä näkyi täällä länsirannikolla vielä melko vähän. Ajatus omasta aurinkosähköstä tuntui kiinnostavalta. Meitä veti puoleensa uteliaisuus. Halusimme nähdä, miten tällainen järjestelmä toimisi tässä taloudessa. Taustalla oli myös halu tuottaa itse osa talon sähköstä.

Aurinkosähköjärjestelmä hankittiin Freebolta. Jälkikäteen ajatellen vaihtoehtoja olisi pitänyt vertailla tarkemmin. Silloin avaimet käteen -toimitus tuntui helpolta ratkaisulta. Koko paketti maksoi 9 000 euroa. Kotitalousvähennys pienensi toteutunutta kustannusta työn osuuden perusteella ja kustannus putosi 7750 euroon.

Järjestelmään kuuluu 12 Heckert Solarin paneelia ja StecaGrid 6013 -invertteri. Ilmeisen laadukkaita. Kauppapapereihin merkitty nimellisteho on 3,72 kWp, ja käytän tässä jutussa sitä lukua, koska se on järjestelmästä annettu virallinen myyntitieto. Paneeleille ilmoitettu suorituskykytakuu on 10 vuoden kohdalla 90 prosenttia ja 25 vuoden kohdalla 80 prosenttia nimellistehosta. Paneelin tehon lämpötilakerroin on -0,38 prosenttia astetta kohti.

Talomme energiaratkaisut eivät ole muutenkaan aivan tavalliset. Maalämpö asennettiin jo rakennusvaiheessa vuonna 1983, ja alkuperäinen maaputkisto palvelee edelleen. Maalämpöpumppu vaihdettiin uuteen vuonna 2006. Lisäksi käytössä on ilmalämpöpumppu sekä vuonna 2024 hankittu takka, jota lämmitämme talvella ahkerasti. Sähköinen lattialämmitys on ainoastaan pesuhuoneessa. Muualla lämpö kiertää vesipattereissa.

Aurinkopaneeleita ei ole kytketty suoraan lämmitykseen tai lämminvesivaraajaan. Kaikki tuotanto menee talon yleiseen sähkönkulutukseen. Kesällä aurinkosähköä käyttävät käytännössä maalämpöpumppu, kodinkoneet ja keväästä 2024 alkaen myös sähköauto.

Paneelit ovat tuottaneet kuudessa vuodessa yhteensä 17 207 kilowattituntia sähköä. Se tekee keskimäärin 2 868 kilowattituntia vuodessa. Kun laskennassa käytetään kauppapapereihin merkittyä 3,72 kWp:n järjestelmätehoa, vuosituotoksi tulee noin 771 kilowattituntia asennettua kilowattia kohti.

Ensimmäinen johtopäätös on teknisesti myönteinen. Tuotanto ei ole heitellyt rajusti, vaan pysynyt melko vakaana. Parhaan ja heikoimman vuoden välinen ero on noin 11 prosenttia. Järjestelmä on siis tehnyt työnsä tasaisesti.

Kilowattitunneissa erot vuosien välillä ovat pieniä. Euroissa vaihtelu on ollut rajumpaa. Vuonna 2022 paneelit tuottivat 2 950 kilowattituntia, ja tuoton arvoksi muodostui 563 euroa. Vuonna 2025 tuotanto oli 2 765 kilowattituntia, mutta arvo jäi 141 euroon. Tuotanto pysyi lähes samana. Sähkön hinta muutti lopputuloksen täysin.

Motiva käyttää etelään suunnatulle järjestelmälle varovaisena vuosituoton nyrkkisääntönä noin 850 kilowattituntia asennettua kilowattia kohti. Meidän lukumme, noin 771 kWh/kWp, jää siitä noin yhdeksän prosenttia. Ero ei ole dramaattinen. Sitä selittävät todennäköisesti katon hyvin loiva kulma (1:25), varjostavat korkeat kuuset tontin itäpuolella ja lika, jota sade ei huuhtele pois yhtä tehokkaasti loivalta lappeelta kuin jyrkemmältä pinnalta.

Yksi kiinnostava havainto on ollut, että paras tuottokuukausi ei ole meillä välttämättä heinäkuu. Vuoden 2024 toukokuussa tuotanto nousi noin 578 kilowattituntiin. Heinäkuussa jäätiin hieman yli 400 kilowattituntiin.

Tälle löytyy ihan looginen tekninen selitys. Paneelin nimellisteho ilmoitetaan 25 asteen kennolämpötilassa. Kun paneeli kuumenee sitä lämpimämmäksi, teho alkaa laskea. Siksi kirkas ja viileä kevätpäivä voi olla tuotannon kannalta parempi kuin helteinen keskikesän päivä.

Suomessa tämä korostuu, sillä aurinkosähkön tuotto painottuu muutenkin vahvasti kevääseen ja kesään. Motiva muistuttaa, että maan pinnalle saapuva vuotuinen säteilyenergia on Etelä-Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa, mutta meillä tuoton ajoitus painottuu selvästi kesäkauteen.

Alla olevista kuukausitason tuoton diagrammeista näkee, etteivät vuodet ole veljiä keskenään. Aurinkoisten päivien määrä vaikuttaa luonnollisesti aurinkopaneelien tuottoon.

Vuosina 2020–2022 meillä oli käytössä Nordic Green Energyn ilmainen verkkoakku. Se toimi käytännössä virtuaalisena varastona. Ylijäämäsähköä pystyi hyödyntämään myöhemmin, eikä kaikki kesän tuotanto valunut heti halvalla ulos.

Kun palvelu myöhemmin muuttui maksulliseksi ja lopulta loppui kokonaan, tilanne muuttui. Sen jälkeen ylimääräinen sähkö on mennyt suoraan myyntiin. Tässä kohdassa aurinkopaneelien kannattavuus muuttuu nopeasti paljon laimeammaksi.

Motiva painottaa, että aurinkosähkö on taloudellisesti vahvimmillaan silloin, kun mahdollisimman suuri osa tuotannosta käytetään itse. Pientalossa tämä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että omaan käyttöön saadaan noin 50–80 prosenttia tuotannosta. Silloin säästö syntyy energian hinnan lisäksi verkkopalvelumaksuista ja sähköveroista. Verkkoon myydyn sähkön hyvitys jää yleensä selvästi vähäisemmäksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa meillä hyvin arkisia asioita. Kun aurinko paistaa, pyykit pestään, astianpesukone pyörii ja sähköauto laitetaan lataukseen. Mitään ei ole automatisoitu. Kyse on vain tavallisista arjen valinnoista.

Jos paneelien tuotanto arvotetaan kunkin vuoden pörssisähkön keskihinnalla, kuuden vuoden kokonaishyödyksi saadaan 1 422 euroa. Se tekee keskimäärin noin 237 euroa vuodessa.

Tällä laskutavalla takaisinmaksuaika on pitkä. Jos vertailukohtana käytetään kotitalousvähennyksen jälkeistä noin 7 750 euron toteutunutta kustannusta, takaisinmaksuaika venyy noin 33 vuoteen. Jos vertailukohtana pidetään alkuperäistä 9 000 euron kauppahintaa, puhutaan jo lähes 38 vuodesta.

Meidän osaltamme tämän hankinnan johtopäätös on: Puhtaasti taloudellisena investointina aurinkopaneelit eivät ole meillä olleet mikään super menestystarina.

Samaan hengenvetoon on silti sanottava, että laskelma on karkea. Se ei huomioi tarkasti sitä, kuinka suuri osa sähköstä käytettiin itse milläkin tunnilla tai vartilla, eikä sitä, paljonko oma käyttö säästi siirtoa, veroja ja muita kuluja. Motiva painottaa juuri oman käytön osuutta kannattavuuden ydintekijänä. Täsmällinen takaisinmaksuaika vaatisi tunti- tai varttitason vertailun tuotannon, oman käytön ja ostosähkön hinnan välillä.

Ehkä hankkisin ehkä en, mutta en varmasti samalla tavalla kuin vuonna 2020.

Vertailisin toimittajat tarkemmin. Katsoisin omaa kulutusta paljon nykyistä tarkemmin jo ennen kauppaa. Miettisin etukäteen, miten kulutusta voi siirtää aurinkoisille tunneille. En myöskään ostaisi paneeleita sillä ajatuksella, että ne yksin tekisivät investoinnista nopeasti kannattavan.

Jos naapuri kysyisi minulta nyt, suosittelisinko aurinkopaneeleita, vastaisin että sähköttömälle mökille se on hyvä ajatus, mutta omakotitaloon pienellä varauksella. Paneelit voivat kannattaa, jos tiedät melko tarkasti, mihin aikaan oma sähkösi oikeasti kuluu. Juuri siinä kohdassa aurinkopaneelien kannattavuus ratkaistaan.

Tuleeko kaikki tuotettu sähkö aurinkopaneeleista käytettyä itse?

Ei tule. Pientalossa osa sähköstä menee lähes aina myös myyntiin. Motiva arvioi, että pientalossa omaan käyttöön saadaan tavallisesti noin 50–80 prosenttia tuotannosta. Meilläkin parhaimpina kuukausina tuotanto ylittää selvästi sen, mitä talossa juuri sillä hetkellä tarvitaan.

Paljonko ylijäämäsähkön myynnistä oikeasti saa?

Se riippuu sopimuksesta, mutta yleensä paljon vähemmän kuin itse käytetystä sähköstä hyötyy. Kun aurinkosähkö käytetään itse, säästö syntyy energian hinnan lisäksi myös siirrosta ja veroista. Verkkoon myydystä sähköstä hyvitys on tavallisesti niukempi.

Vaikuttaako tehomaksu aurinkopaneelien kannattavuuteen?

Voi vaikuttaa. Tehomaksullisessa siirtotuotteessa pelkkien aurinkopaneelien kannattavuus voi heikentyä, jos aurinkosähkö ei osu niihin hetkiin, jolloin talon kulutushuiput syntyvät. Nykyisessä energiapainotteisessa mallissa itse käytetty aurinkosähkö säästää ostosähkön lisäksi myös siirtomaksun energiamaksua. Jos siirtotuotteessa osa kustannuksesta siirtyy tehoperusteiseen maksuun, pelkkä kilowattitunteihin perustuva säästö jää aiempaa pienemmäksi.

Tehomaksullisessa tuotteessa maksu perustuu kotitalouksilla Energiaviraston määräyksen mukaan kuukauden korkeimpaan 60 minuutin keskitehoon, kun se ylittää kahdeksan kilowatin kynnyksen. Käytännössä huippu voi syntyä esimerkiksi silloin, kun useita suuritehoisia laitteita on yhtä aikaa päällä. Jos tällainen kulutuspiikki osuu iltaan tai talveen, aurinkopaneelit eivät yleensä leikkaa sitä kovin tehokkaasti. Jos huippu taas syntyy aurinkoisena aikana, paneelit voivat pienentää myös tehomaksun perusteena olevaa verkosta otettua tehoa.

Tehomaksu tekee samalla kulutuksen ohjauksesta ja akusta aiempaa kiinnostavamman. Jos päivällä tuotettua aurinkosähköä voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin niin, että verkosta otettu huipputeho pienenee, järjestelmän kokonaishyöty voi parantua. Siksi tehomaksu ei automaattisesti heikennä aurinkosähkön kannattavuutta, mutta se muuttaa laskelman painopistettä. Pelkkien paneelien sijaan ratkaisevammaksi nousee se, miten hyvin oma tuotanto, kulutuksen ajoitus ja mahdollinen akku toimivat yhdessä.

Sähkömarkkinalain muutos tuli voimaan 1.7.2025, ja Energiaviraston määräys jakelumaksujen määräytymisperusteista on nyt voimassa. Hinnoitteluperusteet yhtenäistetään viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Muutos ei silti tarkoita sitä, että kaikki kotitaloudet siirtyvät tehomaksuun, koska tarjolla on jatkossakin myös tehomaksuton yleissähkötuote.

Mistä sähkölasku koostuu?

Kotitalouden sähkölasku muodostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta, siirrosta ja veroista. Energiaviraston mukaan energian osuus on tyypillisesti noin 40 prosenttia, siirron noin 30 prosenttia ja verojen noin 30 prosenttia kokonaislaskusta.

Tämä selittää, miksi itse käytetty aurinkosähkö on paljon arvokkaampaa kuin verkkoon myyty. Kun käytät aurinkosähköä itse, vältät energiamaksun lisäksi siirron ja verot. Kun myyt ylijäämän verkkoon, saat hyvityksen ainoastaan energian hinnasta. Motivan mukaan myydystä sähköstä saatu korvaus voi jäädä alle kolmasosaan siitä, mitä sama kilowattitunti maksaisi ostettuna.

Kannattaako aurinkopaneeli hankkia nyt, kun sähkö on aiempaa halvempaa?

Kannattavuus riippuu edelleen ennen kaikkea omasta kulutuksesta. Motiva nostaa aurinkosähkön erityisen luontevaksi ratkaisuksi kotiin, jossa sähköä käytetään myös kesällä, esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen tai sähköauton lataukseen. Jos käyttö osuu oikeaan aikaan, laskelma näyttää jo aivan toisenlaiselta kuin talossa, jossa päiväkulutus jää pieneksi.

Voiko aurinkopaneelit jättää oman onnensa nojaan?

Ei kannata. Järjestelmä on vähähuoltoinen, mutta ei huoltovapaa. Motiva kehottaa seuraamaan tuotantoa ja laitteen kuntoa. Esimerkiksi Heckertin ohjeessa suositellaan tarkastamaan moduulit puolen vuoden välein ja seuraamaan likaantumista vuosittain. Loivalla katolla tämä korostuu, koska sade ei huuhtele pintaa yhtä tehokkaasti kuin jyrkemmältä pinnalta.

Minne aurinkopaneeleita sitten kannattaisi hankkia?

Kesämökillä kulutus osuu usein juuri niihin kuukausiin, jolloin aurinkopaneelit tuottavat parhaiten. Silloin sähkö menee suoremmin omaan käyttöön, eikä ylijäämästä synny samanlaista ongelmaa kuin omakotitalossa, jossa päiväkulutus voi jäädä pieneksi. Aurinkosähkö on muutenkin järkevimmillään silloin, kun tuotettua sähköä pystyy käyttämään itse riittävästi. Siksi mökki on monessa tapauksessa luonteva paikka.

Jos mökki on sähköverkon ulkopuolella, pieni järjestelmä ja akku voivat olla todella toimiva yhdistelmä. Akustolla varustettu aurinkosähköjärjestelmä mahdollistaa sähkölaitteiden käytön myös kohteissa, joita ei ole liitetty sähköverkkoon, ja toisinaan se voi olla kustannustehokas vaihtoehto sähköliittymälle. Juuri tällaisessa käytössä aurinkopaneelin hyöty tuntuu kaikkein konkreettisimmin, päivä päivältä.

Loppukaneetti:

Menikö pääsi yhtä pyörälle kuin minunkin pääni näistä aurinkopaneeleista? Sähkön osti ja myynti on niin kimurantti juttu, etten vieläkään varmasti käsitä täysin tätä kokonaisuutta, enkä siksi osaa vedenpitävästi myöskään laskea kaikkea aurinkopaneeleista saatavia hyötyjä tai niiden hankinnan haittoja. En silti ole täysin pettynyt paneeleihimme ja hyvin ne tuntuvat toimivan – toistaiseksi.

Kirjoittaja: Sari Nieminen

Lähteet:

Motiva: Aurinkosähkö; Aurinkosähköjärjestelmän sijoittaminen, tuotto, mitoittaminen ja kannattavuus
Heckert Solar: NeMo 2.0 60 M 335 Wp -datalehti; Installation instruction solarmodules
Steca/KATEK: coolcept³ fleX / StecaGrid 6013 -datalehti
Energiateollisuus: Energy Year 2024 Electricity
LUT-yliopisto: Aurinkoenergian tutkimus pohjoisissa olosuhteissa
Ilmatieteen laitos: Auringon säteilyenergia Suomessa
Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos: Hajasäteilyn vaikutus aurinkopaneelien tuottoon
LSK Group: Sähkönsiirron tehomaksu kotitalouksille
HSY Ilmastoinfo: Varttihinnoittelu ja tehomaksu
Tekniikka&Talous: Aurinkosähkön tuottajille ikävä yllätys
Yle: Tehomaksu rankaisee kulutushuipuista