Asuinkerrostalojen rakentaminen
Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.01.2009
Asuinkerrostalojen rakentaminen vilkastui vasta 1950 –luvulla.
Vilkkaimmillaan rakentaminen oli 1970 –luvulla, jolloin Suomen yhteensä noin 56.000:stä asuinkerrostalosta rakennettiin lähes 23 % eli yhteensä 12.677 kpl. Seuraavaksi vilkkaimpia vuosikymmeniä ovat olleet 1980 –9.055 kerrostaloa ja 1960 –luku 8.685 kerrostaloa.
Kerrostaloissa suurempia korjauksia noin 25 vuoden välein
Kerrostalorakentamisessa suuremmat korjaustarpeet tulevat eteen ensimmäisen kerran 25-35 vuoden iässä, jolloin rakennuksen vaippa, eli julkisivut, ikkunat, ovet, parvekkeet, vesikatto yms. ovat useimmiten joko vaihdon tai ainakin täydellisen korjauksen edessä.
Seuraavaksi tulevat eteen vesi- ja viemäriputkistot, noin 45-50 vuoden iässä.
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Kylpyhuoneen uusi ilme
Huolellisuus, suunnitelmallisuus ja riittävän asiantuntemuksen käyttö ovat avainsanoja kylpyhuoneremontin onnistumiselle. Remontissa hyvä suunnittelu maksaa aina itsensä takaisin. Mieti ensin tarkkaan perheesi kylpyhuoneen käyttöä. Montako ihmistä sitä käyttää, tarvitaanko säilytystiloja, arvostatko helppoa siivottavuutta ja mikä on budjettisi.
Näin tunnistat, milloin lämpöpumpun vaihto on ajankohtainen
Oletko huomannut, että poistoilmalämpöpumppusi alkaisi väsyä ja toimia tehottomasti? Mistä voisit huomata, että poistoilma- tai maalämpöpumppusi on hajoamassa ja olisi aika vaihtaa se uuteen? Tämä artikkeli on sinulle, joka haluat tietää, miksi ja miten nämä vanhat laitteet kannattaa vaihtaa uusiin. Lue eteenpäin ja saat selville, miten voit säästää energiaa ja rahaa sekä parantaa samalla kotisi mukavuutta.Mitä hyötyä artikkelin lukemisesta on sinulle?Opit tunnistamaan vanhan poistoilmalämpöpumpun ongelmat.Saat tietoa maalämpöpumpun eduista ja vaihtoprosessista.Saat asiantuntijan vinkit lämpöpumppuremonttiin.Tiedät, paljonko lämpöpumppuremontti maksaa.
Biopuhdistaja talviasuttavaan vapaa-ajan asuntoon
Vuoden 2004 sekä sen jälkeen myönnetyissä rakennusluvissa on edellytetty jätevesijärjestelmien kuntoon saattaminen. Vanhemmissa, haja-asutusalueilla sijaitsevissa rakennuksissa, jätevesijärjestelmän saneeraus tulee huolehtia etenkin silloin, kun kiinteistössä tehdään suurempi remontti. Monet valitsevatkin uudiskohteisiinsa laadukkaan jätevesijärjestelmän, kuten tekivät myös Tuire Nikkanen ja Elmeri Siltaloppi rakentaessaan talviasuttavan vapaa-ajan asuntonsa.
Luonnonkiveä kylpyhuoneeseen
Aidot asiat ja elävät materiaalivalinnat voivat tehdä kylpyhuoneissa ja pesutiloissa ihmeitä. Luksusta kylpytiloihin tuovat marmori- ja graniittipinnat sekä tehosteraidat. Marmoreiden ja marmorimosaiikkien kauniit pintakuviot eri värisävyineen luovat yksilöllisen ilmeen lattioille, seinille ja kivitasoille.Kotimainen vuolukivi ei kopise eikä ole märkänäkään liukas, joten sekin sopii mainiosti kosteiden tilojen laatoituksiin. Lattialämmitteisissä tiloissa vuolukivi on myös ylivoimainen materiaali lämmönvarauskykynsä ansiosta.
Messulehti tuki markkinointia
Suorakanava vastasi jo kolmannen kerran asuntomessujen virallisen messulehden tuottamisesta kokonaisvastuullisesti. Lehteä markkinoitiin näytteilleasettajille ja satakuntalaisille yrittäjille ja palveluntarjoajille kutsuvälineenä tutustumaan messujen näyttelykohteeseen tai messumatkalla erilaisten palveluiden ja tuotetarjontojen pariin. Porilaiset ja satakuntalaiset yrittäjät eivät oikein syttyneet koko messuajatukselle, niin ainutkertainen kuin se tapahtumana ja kävijämääriltään olikin. Tämä näkyi myös vähäisenä kiinnostuksena messulehteä kohtaan. Lehdestä tuli kuitenkin komea, 48-sivuinen julkaisu, jonka koko painosmäärä 150 000 kpl jaettiin Porin ympäristökuntiin reilu viikko ennen messuja – sopimuksen mukaan.
Sadepäivän tekniikkatalkoot
Sateisena kesäpäivänä on oiva tilaisuus toteuttaa kotona tarkastuskierros, jossa selviää taloteknisten laitteiden ja järjestelmien kunto. Tekniikkatalkoisiin ei tarvita insinööriosaamista tai ammattilaista, vaan pieniä mutta tehokkaita tarkistus- ja huoltotoimia voi tehdä jokainen – ja se kannattaa, sillä huoltotoimilla parannetaan asumisen mukavuutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.Kodin tekniikan kunnolla on suora vaikutus asumisen viihtyisyyteen ja terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä asumisen kustannuksiin. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain vesivahinkoja noin 100 miljoonalla eurolla ja palovahinkoja noin 130 miljoonalla eurolla. Sähkölaitepalot alkavat yleensä erilaisista teknisistä vioista, kuten huonoista liitoksista.Suurimman osan tarkastus- ja huoltotoimista voi tehdä sisällä: esimerkiksi tarkistaa palohälyttimen toimintakunnon, puhdistaa kylpyhuoneen lattiakaivon ja puhdistaa kodin sähkölaitteet. Ilmanvaihtolaitteiden toiminnan varmistamisella vaikutetaan sisäilman laatuun ja terveellisyyteen. Kesän lopulla, kun siitepölykausi on ohi, on oikea aika vaihtaa ilmanvaihtolaitteiden suodattimet.Sateella pientaloasukas voi myös kiinnittää huomiota salaojajärjestelmän toimivuuteen: vetävätkö salaojat vai jääkö vesi pihaan? Rännikaivojen toimimattomuus ilmenee sekin sadesäällä helposti. Tarkastustoimet eivät vie kauan aikaa, vaan ne on muutamassa tunnissa tehty – vaikkapa juuri sadepäivänä.Lomakautena tarkastukset on hyvä tehdä soveltuvin osin myös kesäasunnolla, missä laitteiden kuntoon ei ehkä kiinnitetä jatkuvaa huomiota.Tarkastuksen apuvälineeksi voi internetistä ladata check-listan, johon tavallisimmat tarkastus- ja huoltotoimet on koottu. Se toimii apuvälineenä ja jatkossa myös muistutuksena, milloin tarkastukset on tehty ja milloin on taas aika tehdä kierros. Check-lista on osa Toukotalkoot-kampanjaa, jonka järjestävät yhdeksän valtakunnallista asumiseen, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvää yhteisöä. Lisätietoa kampanjasta sekä ladattavat check-listat saa osoitteesta www.toukotalkoot.info.