Asuinkerrostalojen rakentaminen

Puutarhasi vihreä mattoPitävä pelinurmi, golffarin tiheä ja tiivis nurmimatto, villi ja vapaa ruohikko, pehmeä sammalnurmi... - Millainen nurmikko sinulla on? Nurmikon rakenne ja siinä kasvavat lajikkeet sekä käyttö- ja hoitamistavat vaihtelevat hieman joka puutarhassa.Lue lisää:Kylvö- ja kukkanurmi

Tilat ja niiden käyttöUsein tilojen käyttötarkoituksen muutos tai niiden varustelutason parantaminen on ensimmäinen sysäys kellarin korjaus- ja muutostöihin. Rakenteellinen selvitys saattaa kuitenkin asettaa toiminnallisia ja taloudellisia reunaehtoja sille mitä voi, saa ja kannattaa tehdä. Joskus saattaa käydä niinkin, että haluttuja korjauksia ei voida realistisilla kustannuksilla toteuttaa ja järkevin korjausvaihtoehto on jättää korjaus tekemättä.Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kellariin ei saa rakentaa asuintiloja eli tiloja, joita käytetään jatkuvaan oleskeluun. Suomen rakentamismääräyskokoelma toteaa: "Asuinhuoneen lattian tulee olla pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osa huoneiston asuinhuoneista voidaan kuitenkin mainitulta osin sijoittaa vähäisessä määrin maanpinnan alapuolelle (RakMK G1)." Lisärajoituksia asettavat mm. ikkunapinta-ala, kerroskorkeus ja tontin rakennusoikeus. Tyypillisesti kellariin luvallisesti sijoitettavia tiloja ovat pesu- ja saunatilat, puku- ja kodinhoitohuoneet, varastot, kellarit, tekniset tilat ja harrastustilat.

Ei ole yhdentekevää millä kiinnikkeellä asennus tehdään. Laadukkaan ja ennen kaikkea turvallisen rakentamisen perusta ovat oikein tehdyt kiinnitykset. Rakennusmateriaalin ominaisuudet määrittävät sen, minkälainen kiinnike kyseiselle alustalle soveltuu.

Kellareiden sisä- ja ulkopuolinen kosteusrasitusKarkeasti jaettuna kellarien ongelmat johtuvat kahdesta syystä: alkuperäisen rakenteen puutteista nykyiseen vaatimustasoon nähden tai asiantuntemattomista korjauksista. Kosteus-, laho- ja homevaurioita esiintyy usein tiiviiden pintamateriaalien taustapuolella ja puuosissa.Rintamamiestalojen kellarien rakenteet ovat yksinkertaisia. Seinärakenteet on pinnoitettu vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla ja maasta tuleva kosteus pääsee vapaasti haihtumaan kellaritilaan. Vuosikymmenten myötä kellaritiloille asetettavat tekniset ja viihtyvyysvaatimukset ovat kasvaneet, samoin mm. kosteusrasitus on lisääntyneen vedenkäytön myötä kasvanut jopa monisatakertaiseksi.Vanhojen rakenteiden ominaisuudet eivät enää vastaa muuttuneita vaatimuksia. Myös rakenteiden vaurioituminen kuten pakkasrapautuminen tai materiaalin tekninen vanheneminen voivat aiheuttaa riskejä ja ongelmia. Näin voi olla esimerkiksi vanhuuttaan kovettuneiden ja halkeilleiden bitumieristeiden kohdalla.

Kysymys:Talomme on 40-luvun ensimmäisiä puuelementtitaloja. Seinärakenne on: ulkovuori (ilman tuuletusrakoa), laudoitus, runko purutäytteellä, laudoitus ja lisäksi sisäpintaan on jossain vaiheessa lisätty 22mm puukuitulevy. Taloon tehdään täysremontti ja seinien lisäeristämistä pohditaan. Taloon tulee koneellinen ilmanvaihto.Voiko tuon puukuitulevyn päälle suoraan asentaa koolaukset, 50mm villaa, höyrynsulun ja kipsilevyn? Vai pääseekö eristyskyvyltään samaan lopputulokseen, jos tuohon lisäisi päälle toisen kerroksen puukuitulevyä ja sen päälle kipsilevyn?

Vertailtaessa eri materiaalivaihtoehtojen hiilijalanjälkiä, täytyy aina ottaa huomioon rakennusten koko elinkaari ja tehdä vertailu rakennustasolla, koska pienen osa-alueen optimointi ei yleensä johda parempaan lopputulokseen.