koneellinen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto on monessa suomalaisessa kodissa edelleen käytössä. Se on yksinkertainen järjestelmä, joka hyödyntää lämpötila- ja paine-eroja ilman liikuttamiseen. Ajan myötä sen toiminta kuitenkin heikkenee: kanavat tukkeutuvat, korvausilma ei löydä reittiään ja rakennuksen tiivistyessä ilmankierto pysähtyy. Tuloksena on tunkkainen sisäilma.Todellisuudessa painovoimainen ilmanvaihto voidaan saada toimimaan jälleen tehokkaasti. Asiantuntevasti suunniteltu huolto ja tehostus voivat palauttaa ilmanvaihdon toiminnan ilman suurta remonttia.

Nelihenkisen perheen koti on vuonna 2008 rakennettu omakotitalo Rovaniemellä. Viime vuosina talon sisäilma alkoi tuntua tunkkaiselta ja ilmanvaihto riittämättömältä. Ajan kuluessa perheenjäsenet alkoivat saada hengitystieoireita. Perheessä heräsi huoli, että olisiko talossa kenties jopa rakennevaurioita.

Ilmanvaihtokoneen ohjain ja pilvipalvelu kertovat käyttäjälle nykyään paljon tietoa muun muassa ilmanlaadusta ja lämpötilasta. Niin kuin olosuhteet asunnossa, myös ilmanvaihtokoneen lukemat vaihtelevat tilanteen mukaan – ja välillä saattavat herättää ihmetystäkin. Mitä sinun siis pitää tietää tulo- ja jäteilmasta?

Huono kärynpoisto on yleinen ongelma monessa omakotitalossa. Liesikupu saattaa olla teknisen käyttöikänsä lopussa tai yhteensopimaton talon ilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Seurauksena keittiöön jää ruuanlaiton hajut, kosteus kertyy pinnoille ja asumismukavuus heikkenee.

Syksyn tullessa kosteus kasvaa – lisääntyneet sateet ja ehkä vielä kesän viipyilevä lämpö osaltaan kasvattaa sitä. Moni onkin varmasti huomannut kotona, miten nopeasti esimerkiksi leivät homehtuvat pusseissaan. Syynä on juuri lämpö ja kosteus.Jos ne yhdessä saavat leivän homehtumaan nopeammin, mitä vaikutusta sisäilman kosteudella on sitten kotona?

Kun omakotitalon ilmanvaihto toimii hyvin, sisällä on raikasta, mieli virkeä ja rakenteet kuivina. Mutta mitä jos ilma tuntuukin tunkkaiselta, uni on katkonaista tai ikkunoihin kertyy kosteutta? Syytä voi olla vaikea paikantaa ilman mittaamista. Sisäilman laatu ei näy silmin, mutta se vaikuttaa jokaiseen hengenvetoon ja koko kodin hyvinvointiin. Siksi yhä useampi omakotiasuja aloittaa korjaustoimet mittaamalla, minkälaista ilmaa kotona todella hengitetään.

Monessa omakotitalossa on käytössä koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla – järjestelmä, joka toimii ympäri vuoden, mutta kaipaa eri vuodenaikoina hieman erilaista huomiota.Ilmanvaihtokoneen säädöt eivät ole vain talvipakkasten asia. Kesällä oikein toimiva ilmanvaihto voi parantaa asumismukavuutta huomattavasti, auttaa sisäilmaa pysymään raikkaana ja jopa viilentää kotia luonnollisella tavalla.

Paimiossa, idyllisessä tiiliverhoillussa omakotitalossa asuva Lehdon perhe päätti, että on aika tehdä ilmanvaihtoremontti. Perheen kodin ilmanvaihtolaite, ILTO 400, oli pitänyt hyvää huolta kodin ilmanvaihdosta jo yli 20 vuotta ja oli selvää, että laitteiden ikääntyessä oli tiedossa monenlaista huoltoa ja sen myötä huoltokuluja. Nyt oli siis hyvä hetki uusia kodin ilmanvaihto. Mikä uudeksi ratkaisuksi tulisi?

Pauli ja Merja Heikkilä rakennuttivat omakotitalonsa Espoon Laaksolahteen kaksikymmentä vuotta sitten. Jotain kuitenkin meni ilmanvaihdossa pieleen jo rakennusvaiheessa, joko sen toteutuksessa tai suunnittelussa. Nyt kunnostuksen myötä sisäilma on raikkaampaa ja myös vaihtuu energiatehokkaammin.

Energian hinnan nousu ja etenkin sähkön hinnan nousu ja hinnankehityksen epävarmuus kannustaa energiansäästöön. Ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantaminen on yksi varsin helpoista vaihtoehdoista, joka tuo nopeasti säästöjä.