ikkunat

Parvekelasitus ja terassilasitus tekevät kodin ulkotiloista huomattavasti monikäyttöisempiä. Lasitus suojaa sateelta, tuulelta, pölyltä ja roskilta, mutta sen todellinen hyöty näkyy usein vasta arjessa: parveke tai terassi pysyy siistimpänä, kalusteet säilyvät paremmassa kunnossa ja tila houkuttelee käyttöön myös silloin, kun sää ei ole täydellinen.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu vähintäänkin valtaosalle omakotitalon omistajista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että katto uusittaisiin vuosittain tai lämmitysmuodon vaihtamista pitäisi harkita vähintään viiden vuoden välein. Pikemminkin kyse on siitä, että kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Mökin parvi on usein talon hyödyntämättömin tila. Sinne mahtuu patja, varavuode tai lasten nukkumapaikka, mutta kesähelteellä ylätila lämpenee nopeasti ja ilma jää seisomaan katon rajaan. Syksyllä sama parvi tuntuu pimeältä jo alkuillasta, jos luonnonvaloa tulee ainoastaan alakerran ikkunoista tai pienestä päätyikkunasta.Silloin kyse ei ole sisustuspulmasta, vaan tilan käytettävyydestä. Parvesta on vähän iloa, jos siellä on tukala nukkua, hankala lukea ja vaikea tuulettaa saunan tai hellepäivän jälkeen. Kattoikkuna tuo valon suoraan katon lappeen läpi ja antaa lämpimälle ilmalle luontevan poistoreitin silloin, kun ikkuna avataan tuuletusta varten.

Kun luonnonvalo on vähäistä, tuntuu pieni tila usein ahtaalta, pimeältä ja ehkä jopa todellista kokoaan pienemmältä. Hämärä tila jää helposti vähälle käytölle – vaikka neliöitä muuten olisi riittävästi. Usein tällaiset haasteet löytyvät pienestä kylpyhuoneesta, hämärästä porraskuilusta tai yläkerran aulatilasta. Näissä tiloissa on usein myös ongelmana se, että perinteistä ikkunaa ei saa tilaan asennettua kovinkaan helposti.

Vanha kattoikkuna kannattaa vaihtaa, jos se vuotaa tai on selkeästi tullut käyttöikänsä päähän. Pienemmät ongelmat, kuten tiivisteiden kuluminen, voidaan usein vielä huoltaa helposti.Kattoikkuna ei lakkaa toimimasta yhdessä hetkessä, vaan sen kunto heikkenee vähitellen. Usein ongelmat tulevat esille pieninä asioina: huone viilenee, ikkuna ei aukea tai mene kiinni yhtä sulavasti kuin ennen tai lasipintaan ilmestyy kosteutta.Onko silloin aika huoltaa kattoikkuna vai vaihtaa se?

Monelle on varmasti tuttu tilanne, jossa kevätauringon paistaessa ikkunaan näkymän peittää harmaa saaste. Pölyä ja likaa on tarttunut lasin pintaan. Työläältä tuntuvan ikkunanpesuprojektin voi kuitenkin hoitaa nopeasti ja helposti GlassVAC ikkunapesurilla. Puhdista pinnat vaivatta ilman vesirantuja ja mahdollista aina täydellinen lopputulos.

TALOPROJEKTI ON VUODELTA 2012: Kesällä 2012 alkaneessa seurantakohteessamme seuraamme asiakkaan omien suunnitelmien pohjalta toteutetun Kastelli-talon rakentamista Lempäälään. Lähtökohtana oli lehti-ilmoituksen perusteella yksityiseltä ostettu yli 2000 neliön tontti, jolle haluttiin yksikerroksinen omakotitalo.

Nettonollaenergiatalo, on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua, joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.

Itseliimautuvan tiivisteen asennus on nopea tapa parantaa kodin energiatehokkuutta ilman suurempia remontteja. Ennen ikkunan tai oven tiivistämisen aloitusta on hyvä varmistaa tiivistettävään rakoon parhaiten soveltuva tiiviste. Mikäli tiivistettävässä ovessa tai ikkunassa ei ole vanhaa tiivistettä, yksi hyvä keino oikean paksuisen tiivisteen löytämiseen on laittaa sinitarra tiivistettävään rakoon, sulkea ikkuna tai ovi ja tarkistaa sinitarraan jääneen painauman paksuus. Vanhoissa kohteissa mitta on hyvä tarkistaa useasta kohdasta.

Ikkunatiiviste on kahden pinnan välissä oleva eristävä kerros. Oikealla tiivistämisellä voidaan parantaa oleskeluviihtyvyyttä, estämällä vedon tunnetta. Kun huone on tiivistetty oikein, voidaan sen lämpötilaa laskea ilman, että oleskelumukavuus kärsii. Vedottoman huoneen oleskelulämpötilan alaraja on 20–21 astetta.