Vk 6-10 Tapetointiongelmia
Helmikuu on todella lyhyt kuukausi. Tuntuu, että se tuli ja meni saman tien. Kaikkien mahdollisten epidemioiden jälkeen saimme vihdoin aikaa tapetointiin.
Jossain aivolohkon takanurkassa oli matkan varrella syntynyt pakkomielle, jonka mukaan makuuhuoneen päätyseinään oli saatava yksivärinen, eläväpintainen tummansininen tapetti. Oli muuten tosi epätoivoinen idea. Kukaan muu ei ilmeisesti ole saanut vastaavaa kuningasajatusta tai ainakaan tämä suuri trendi ei ollut ehtinyt valmistajien tietoon. Ei ollut helppo nakki etsiä sopivaa versiota, mutta tunnetusti härkäpäisinä emme voineet antaa periksikään. Ja lopussa kiitos seisoi, kuten sananlasku lupaa. Sandudd Oy:n maahantuoma Livingwalls –tapetti pelasti meidät julmetulta bensalaskulta ja menetetyiltä hermoilta.
Anoppi oli maalannut pohjan jo valmiiksi, joten työ oli helppo aloittaa. Upea ja ennen kaikkea tolkuttoman hutera tapettipöytä esiin ja vuotia leikkaamaan. Liisterin sai onneksi levittää suoraan seinään, joten tapetointi ei juuri helpommaksi olisi voinut tulla. Työ oli siistiä ja se eteni nopeasti.
Muuten meni kaikki putkeen, mutta kun urakka oli valmis ja ryhdyimme lopputulosta ihailemaan kauempaa, koimme ikävän yllätyksen. Tapettien saumat olivat punertavat. Tässä vaiheessa iski epätoivo. Mitä nyt???. Maanantaina soitimme kauppaan ja myyjän ohjeen mukaan irrotimme palan tapetista ja toimitimme heille. Oli muuten tosi noloa, sillä irtonaisena pala näytti aivan tasaväriseltä, vaikka oli hetkeä aiemmin ollut seinässä kirjava. Onneksi oli huomattu ottaa myös kuva seinästä ja sen nähtyään myyjä ymmärsi yskän.
Hetki kesti toipua järkytyksestä, mutta sitten oli aika aloittaa muiden seinien tapetointi. Niihin oli onneksi valittu helpompi tapetti eli Eco collage-sarjan harmaa pikkuruutuinen kuviotapetti. Adrenaliini virtasi sopivasti ja hermot pysyivät kurissa, joten iltaan mennessä tapetit olivat paikoillaan.
Pari päivää myöhemmin saimme toimittajalta uudet siniset tapetit ja toisen liisterin, mutta selvitystä tapetin värin lähtöön emme ole vielä saaneet. No, seuraavaksi oli edessä ensimmäisten tapettien irrottaminen seinästä. Kyllä siinä kiitettiin anopin maalauksia, sillä tapetit lähtivät kokonaisina vuotina, kun otti helmasta kiinni ja veti. Helppoa kuin heinänteko ja yllättäen myös nopeampaa kuin uusien laittaminen tilalle.
Ensin oli taas varmistettava, että pohja oli kunnossa ja sitten innolla / epäilevästi uusien tapettien kimppuun. Samalla tavalla liisteri seinään ja varovasti tapetit perässä. Tällä kertaa emme koskeneet lainkaan saumoihin ja nyt tulos oli parempi. Värin irtoamista emme kyllä ymmärrä, sillä tapetti oli merkitty pestäväksi. Kokeilimme nihkeää "rättiä" myös ylimääräiseen tapettipalaan, jossa ei ollut liisteriä lainkaan ja myös siitä lähti väri. Mielenkiinnolla odotamme, miten tapetti käyttäytyy auringon ilmaantuessa kevättaivaalle….
Vielä oli urakkamme kesken ja viimeisenä oli kohteena ruokahuoneen päätyseinä. Pohjat oli tietenkin maalattu valmiiksi – kiitos innokkaan anopin. Voimakkaat värit seinissä olivat syynä pohjamaalaukseen – jos tapetti sattuisi kutistumaan, ei valkoinen pohja pilkottaisi raitoina vuotien välissä.
Ruokahuoneen tapetti löytyi Toijalasta, kun naisporukalla lähdimme katsastamaan Pohjoismaiden ainoata tapettimuseota. Tehtaanmyymälässä oli tallella uskomaton henki ja malleja oli runsaasti. Siinä oli kahdella miehellä ihmettelemistä, kun vaimot kotiutuivat upeat punaiset tapetit kainalossa.
Myymälä huokui historiaa ja henkilökuntaa oli vain yksi aito herrasmiesmyyjä, joka muistutti tapetoinnin tarkkuudesta ja kielsi ehdottomasti käymästä kahvilla kesken tapetoinnin. Paikka on käymisen arvoinen, vaikka uudet tapetit eivät juuri nyt olisikaan ajankohtaisia. Ja niille, jotka etsivät "jotain muuta kuin perusjuttuja", on tämä paikka ihanteellinen.
Ohjeet takaraivossa ja kello kädessä liisteröimme vuota kerrallaan tapetit seinään. Kahvia teki tietenkin mieli, mutta riskiä emme uskaltaneet ottaa, jotta vuodat eivät venyisi epätasaisesti.
Tapetti on erittäin monivärinen ja todella hyvä siinä mielessä, että siinä on myös pienen pieniä valkeita pilkkuja joukossa, joten saumoja ei näe, vaikka yrittäisi. Valo vaikuttaa myös paljon seinän väriin – aurinkoisella säällä hennot oranssit raidat näkyvät voimakkaasti ja tekevät seinästä kesäisen. Illalla seinä on lähes viininpunainen, joten vaihtelu virkistää.
Olohuoneen seinät oli jo maalattu kertaalleen, mutta nyt ilmeni ensimmäinen värivalinta, joka ei tyydyttänyt. Punaisen tapetin vieressä seinä alkoi näyttää hieman vaaleansiniseltä ja se ei kyllä ollut hyvä juttu. Nostimme vielä lattian suojapaperia pois ja niin vahvistui uusi projekti. Taas on aika käydä maalikaupassa ja hakea seuraava ämpärillinen maalia. Voisikohan niitä ylimääräisiä myydä Keltaisessa Pörssissä???? Nimim. ½litraa vihreää, 1½litraa punaista, desi sinistä……….