• Etusivu
  • LVI

Vesikiertoinen lattialämmitys - lämmittää talvella, viilentää kesällä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 11.04.2025
Lattialämmitys AdobeStock_453092880

Lattiarakenteeseen asennetut putket jakavat lämmön tasaisesti huonetilaan. © Adobe Stock

Lattialämmitys lisää asumismukavuutta. Jalat, jotka aistivat vedon ja viileyden, pysyvät lämpiminä. Lattialämmitys on välttämätön kivilattioille ja pesutiloihin, mutta se on ihanteellinen valinta muihinkin pintamateriaali- ja rakenneratkaisuihin. Myös sisustaminen helpottuu, kun seinillä ei ole putkia eikä pattereita.

Yli 90 % pientalorakentajista päätyy lämmönjaossaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

Lämpö on oikeassa paikassa

Lattialämmityksessä huoneen lämpötilajakauma on ihanteellinen. Kylmälle arat jalat ovat miellyttävän lämpöiset. Vartalon sekä pään tasalla voidaan pitää hieman alhaisempaa lämpötilaa.

Lattian ollessa lämmin voidaan tutkimusten mukaan huoneen keskimääräistä lämpötilaa laskea 1–2 °C mukavuudesta tinkimättä. Tämä merkitsee jopa 10 % säästöä lämmityskustannuksissa.

Lattialämmityksellä märkätilojen lattiat kuivuvat nopeasti. Koneellinen ilmastointi poistaa huoneilmaan siirtyneen kosteuden ja rakenteet säilyvät kuivina. Lämmin lattia ehkäisee myös ulkopuolisen kosteuden pääsyä lattiarakenteeseen ja estää homeongelmia.

Lattialämmityksen toimintaperiaate

Lattialämmityksessä lämpö siirtyy ensin lattiarakenteen sisään asennetusta putkesta tai sähkövastuksesta lattiarakenteeseen ja lattiasta edelleen huoneilmaan. Koko lattiapinta-ala toimii lämmönluovuttajana, jolloin tarvittava lämmönluovutusteho lattianeliölle on pieni. Lämpö nousee lattiasta ilman liikkeen mukana eli konvektiona sekä suorana lämpösäteilynä, jolloin nämä kaksi lämmönsiirtymistapaa yhdessä siirtävät lämmön kaikkialle huonetilaan ja kaikille muillekin pinnoille.

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä matalalämpöinen vesi kiertää putkissa, joiden kerroksittainen rakenne takaa putken lujuuden ja estää hapen pääsyn putken seinämän läpi. Happidiffuusiosuojaus estää järjestelmän metalliosien vahingoittumisen. Vuototurvallisuuden takaamiseksi kaikki liitokset tehdään lattiapinnan yläpuolella jakotukilla.

Yksittäisten putkipiirien pituus vaihtelee muun muassa käytetyn putkikoon mukaan. Putket lähtevät lattian alle jakotukista ja palaavat takaisin tukille. Jakotukilla olevat piirikohtaiset toimilaitteet kytketään keskusyksikköön, jonka kautta lämmityspiiri saa eri huoneiden termostaateilta lämpötilatietoa. Toimilaitteet avautuvat ja sulkeutuvat lämmitystarpeen mukaan. Joissain piireissä, esimerkiksi saunassa ja pesuhuoneessa, ei välttämättä tarvita huonetermostaatteja, vaan kyseisten tilojen putkistossa vesi kiertää vakiovirtaamalla.

Suositeltavat lämpötilat

Nykyään talojen eristys on niin hyvä, että lämmityksen tehontarve on verrattain pieni. Nykymääräykset täyttävässä talossa lattialämmitys kykenee kattamaan huoneen tehontarpeen kovillakin pakkasilla lattian pintalämpötilan ollessa 23–25 °C.

Erilaiset lattiarakenteet ja -päällysteet johtavat lämpöä eri tavoin. Betonilattia johtaa lämpöä hyvin ja lämpö leviää tehokkaasti. Yleensä riittävään lämmitystehoon päästään, kun menoveden lämpötila on 30–35 °C.

Puurakenteinen lattia johtaa lämpöä huonommin kuin betonilattia. Sen vuoksi puulattioissa käytetään alumiinisia lämmönluovutuslevyjä, joiden avulla lämpö saadaan jakautumaan tasaisesti koko lattian pinta-alalle. Puulattia pysyy hyvänä, kun sen pintalämpötila on enintään
27 °C.

Lattialämmitys luovuttaa lämpöä huoneisiin tehokkaimmin, kun lämmönluovutuslevyjen ja lattiapäällysteen välissä ei ole eristettä tai ilmarakoja.

Lapsi nukkuu lattialla
© Adobe Stock

Energian lähde lattialämmityksessä

Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu käytettäväksi kaikkien tunnettujen lämmitysmuotojen kanssa. Energialähteenä voi olla aurinkolämpö, maalämpö, varaava sähkölämmitys, kaukolämpö, puu- ja pellettilämmitys tai öljylämmitys. Energialähdettä voi myöhemmin vaihtaa.

Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämmöstä saatavan energian jakoon. Lattiassa kiertävän veden lämpötila on alhainen, enintään 40 oC, jolloin maalämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella. Maapiiristä saatavaa viileää voi lisäksi hyödyntää kesäaikana asunnon viilennyksessä.

Kesäajan viilennys

Nykyrakentaminen asettaa haasteita asuntojen kesäaikaisten huonelämpötilojen hallintaan. Asunnot rakennetaan tiiviiksi ja energiatehokkaiksi, mikä luo tarpeen myös Suomen kesässä huonetilojen viilennykselle. Viilennystarve kesäaikaan on nykyään yhtä tärkeää kuin lämmitystarve talvella. Jos talossa on maalämpö, vesikiertoista lattialämmitysputkistoa voi kesäaikana hyödyntää helposti viilennyksessä. Pienellä lisäkustannuksella mukavuutta saadaan myös kesähelteille.

Maalämmöstä saatavaa ilmaista kylmää kierrätetään esimerkiksi makuuhuone- ja oleskelutiloissa. Kuten lämmityksessä, myös viilennyksessä hyödynnetään suurta lattiapinta-alaa. Tila viilenee ilman, että lattiapinnan lämpötila laskee alle +20 °C. Lattiaviilennys soveltuu betonirakenteiseen lattiaan.

Viilennystarve vaihtelee suuresti huoneen sijainnin mukaan. Kesäajan viilennyksessä huonetermostaatit säätävät viilennystä samalla tavalla kuin talvella lämmitystä.

Käyttömukavuuden takaamiseksi ja kuivumisen nopeuttamiseksi kosteita tiloja ei viilennetä. Huoneilman suhteellista kosteutta seurataan kosteusantureilla, jolloin kondensoitumisesta ei ole vaaraa.

Viilennys pitää huomioida järjestelmän suunnittelussa. Se voidaan usein asentaa myös vanhaan taloon. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikki lattiamateriaalit, kuten parketti, eivät välttämättä sovellu viilennykseen.

Lattialämmityksen säätölaitteet ohjaavat toimintaa

Lattialämmitysjärjestelmä varustetaan automaattisella huonelämpötilan säädöllä. Huonetermostaatit seuraavat tilojen lämpötilaa ja vertaavat niitä asetettuihin tavoitelämpötiloihin. Lattialämmitys ja -viilennys säätyvät termostaateilta tulevien tietojen mukaan.

Säätöjärjestelmiä ja termostaatteja on eritasoisia, ja niiden älykkyys määrittää, millaisia toimintoja lämmönjakojärjestelmä sisältää. Nykyisin on saatavilla myös älykkäitä järjestelmiä, jotka oppivat talon lämmitys- ja viilennystarpeen ja säätävät lämpötilaa automaattisesti sääennusteiden ja asukkaiden tottumusten mukaan.

LVI
asuminen
lattiat
koti
lämmitys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Wilfan Narvik 40 Ilmalämpöpumppu seinälle asennettuna
Miten kotitalousvähennys liittyy ilmalämpöpumppuun?
Ilmalämpöpumppu on oiva keino saavuttaa merkittävää säästöä kodin lämmityskuluissa. Oikein valittu ilmalämpöpumppu maksaa parhaimmillaan säästöillään itsensä takaisin jo parissa vuodessa, mutta voit olla varma, että takuuajan aikana laite on jo maksanut itsensä takaisin – se ei ole ollenkaan hullumpi aika.Hyvin valittu pumppu soveltuu sekä kodin lämmitykseen talviseen aikaan että ihanaan viilennykseen kesähelteillä. Ilmalämpöpumppu on ympäristöystävällinen vaihtoehto kodin sähkölaskun pienentämiseksi. Lisäksi nyt on hyvä hetki hyödyntää kotitalousvähennys.
Lapsi ja isoisä järven rannalla kalassa.
Ohjaa kotisi tärkeitä toimintoja kätevästi yhdestä paikasta - myös etänä
Kun valitset kotiisi NIBE S-sarjan vesi-ilmalämmitysjärjestelmän, käytössäsi on kaikki nykyaikaisen lämmitysjärjestelmän tarjoamat edut. NIBE S -sarjaan voidaan liittää myös muita kodin toimintoja, kuten aurinkosähkö, viilennys ja ilmanvaihto, joita kaikkia on mahdollista valvoa kätevästi samasta paikasta.
NIBE S1256 ei vie turhaan tilaa ja soveltuu asennettavaksi vaikka varastoon.
NIBE S1256 – Älykäs ja energiatehokas maalämpöpumppu kotiisi
Paras lämmitysratkaisu on huomaamaton ja tehokas. Huomaamaton siksi, että se osaa ennakoida ja huomioida tarpeesi ennen kuin itse tiedostat sitä. Maalämpöpumppu, joka säätää lämmityksen automaattisesti tarpeen mukaan, tuo mukavuutta ja energiansäästöä. Miltä siis tuntuisi saada maksimaalista mukavuutta minimaalisella energiankulutuksella? Tutustu uuteen NIBE S1256 maalämpöpumppuun.
20081_8163.jpg
Kattopaneeli viimeistelee
Paneloitu katto tekee tyylikkään ja viimeistellyn vaikutelman. Tarjolla on paljon erilaisia materiaalivaihtoehtoja sisäkaton panelointiin. Esimerkiksi puupintaiset ja melamiinikalvopintaiset kattopaneelit ovat näyttäviä ja monikäyttöisiä. Panelointi sopii hyvin omatoimiselle rakentajalle ja remontoijalle, sillä niillä on helppo toteuttaa omia ideoita ilman kalliita erikoistyökaluja.Kattopaneelit on käsiteltävä vesihöyryä läpäisevillä pintakäsittelyaineilla sisäilman laadun varmistamiseksi. Jos kalvo on liian tiivis, se heikentää puupintojen kykyä "hengittää" ja ne lakkaavat toimimasta huonetilan kosteudentasaajina. Kätevimpiä ovat valmiiksi pintakäsitellyt paneelit. Puulajin suhteen vaihtoehtoja on lukemattomia - kotimaisesta männystä ja kuusesta aina mahonkiin ja tiikkiin.
20086_11265.jpg
Tee se itse -aitta, vaihe 1
Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan aitalle pohjaelementti. Pohjaelementin päältä on helppo jatkaa rungon pystyttämistä. Malliesimerkissämme Kutukämppä-aitta rakennetaan "tehtaalla valmiiksi", eli se toimitetaan valmiiksi rakennettuna Porin Loma-asuntomessuille.
202111_73517.jpg
Viilenevä sää nostaa radonin sisäilmaan - asenna puuttuvat korvausilmaventtiilit nyt!
Suomessa vuosittain 300 ihmistä sairastuu radonaltistuksen aiheuttamaan keuhkosyöpään. Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski. Radon kulkeutuu maaperästä sisäilmaan yleisimmin perustusten halkeamien kautta. Koska radonia ei voi myöskään aistinvaraisesti havaita, ainoa keino varmistua rakennuksen turvallisuudesta on mittaaminen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton