Varaosat

Toimenpiteet:Urakoitsija tai toimittaja esittää sopimusten mukaiset laskut kahtena kappaleena hyväksyttäväksi työmaan valvojalle, joka tarkastaa laskujen sopimuksenmukaisuuden, merkitsee laskuihin saapumispäivämäärän, tarkastuspäivämäärän ja laskun eräpäivän. Työmaapäällikkö hyväksyy laskut kuittauksellaan. Työmaa toimittaa hyväksytyt laskut yhtenä kappaleena tilaajalle jatkokäsittelyä varten. Sopimusten maksamiskäytäntönä pidetään pääsääntöisesti 14 pv netto. Myös pitemmät maksuajat saattavat tulla kysymykseen, mikäli urakoitsija / toimittaja on tarjouksessaan sitä esittänyt. Eräpäivä lasketaan työmaan laskun hyväksymispäivämäärästä (ei laskun päiväyksestä). Projektipäällikkö kirjaa laskut reaaliaikaisesti urakoittain laskujen seuraamisjärjestelmäänsä. Tilaaja ei maksa kohteen laskuja ilman, että niissä on projektipäällikön kuittaus.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Laskujen hyväksymismerkinnätHyväksyntä:Valvoja sekä projektipäällikkö

Jatketut takuuajan vastuutToimenpiteet:Mikäli takuuaikoja on joidenkin urakoitsijoiden osalta jatkettu esim. hoitamattomien takuuajan huoltojen johdosta, rakennuttajan edustajat valvovat, että urakoitsijat hoitavat heidän vastuulleen kuuluvat työt. Takuuajan vakuudet edellytetään jatkettavaksi kunnes kaikki urakoitsijan vastuulle kuuluvat työt on tehty.Vastuuhenkilöt:Projektipäällikkö ja valvojat.Dokumentit:TarkastuspöytäkirjatHyväksyntä:Projektipäällikkö

Erikoiskutsu sinulle, joka haluat pysyä ajan tasalla.

Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.

Kaipaatko lisää asiakkaita? Tavoitteletko yrityksenne tunnettuuden kasvattamista? Haluatko verkostoitua muiden rakennusalan toimijoiden kanssa?Tuo yrityksesi mukaan Rakenna & Remontoi -messuille. Tammikuun lopulla järjestettävä koko perheen tapahtuma Vantaan Myyrmäki-hallissa – jo 23. kerran. Messuilla vierailee vuosittain n. 10 000 ihmistä.– Rakenna & Remontoi -messut ovat loistava paikka täyttää tilauskalenteri, sillä kävijät tulevat messuille tositarkoituksella, tavoitteena viedä omia projekteja eteenpäin, Jussi Ruotsalainen, Rakentaja Mediat Oy:n messuvastaava kommentoi.

”Työmaan johtaminen ei ole pelkkää paperinpyöritystä – välillä ollaan montun pohjalla ja välillä psykologina.”Näin tiivistää työnsä Mikko Illikainen, joka toimii vastaavana mestarina Kruunusillat-allianssin työmaalla Hakaniemessä. Työssä yhdistyvät aikataulupaineet, tiivis yhteistyö eri osapuolten kanssa sekä kyky pitää kokonaisuus hallussa, myös silloin, kun maan alta löytyy 100-vuotias vesijohto tai 10 m pitkä hissikuilu. Uskokoon, ken tahtoo!

Toimenpiteet:Urakkalaskennan aikana urakoitsijoiden mahdollisesti esittämien lisäkyselyjen aiheuttamat täsmennykset tai suunnittelijoiden havaitsemat suunnitelmien täsmennystarpeet toimitetaan kirjallisesti kaikille urakoitsijoille siten, että ne ovat urakoitsijoilla riittävän ajoissa ennen tarjouksen jättämisajankohtaa. Mahdollinen laskenta-ajan jatkamistarve päätetään täydennysten ja lisäselvitysten toimituksen yhteydessä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Tarjouspyyntöjen täydennysasiapaperitHyväksyntä:Projektipäällikkö

Lue, mitä suunnitteluryhmältä vaadittiin, kun kaavassa suojeltu historiallisesti arvokas talo haluttiin saneerata perusteellisesti ja muuttaa seitsemän huoneiston asuinrakennukseksi. Komean vanhan tiilirakennuksen viereen haluttiin lisäksi rakentaa kaksi luhtikerrostaloa 12 asuinhuoneistolla. Tämä kaikki edellytti kaavamuutosta ja arkkitehdin taidonnäytteenä uudisrakentamisen sovittamista mitä kauneimpaan kulttuuriympäristöön.

Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.

Rakennus- ja remonttitöissä syntyvä pöly voi aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä, jos siihen ei varauduta asianmukaisesti. Yksi vaarallisimmista pölytyypeistä on kvartsipöly, jota syntyy erityisesti betonin, laastin ja tiilien työstämisessä. Remontin tilaajan on tärkeää ymmärtää, mitä kvartsipöly on ja miksi pölynsuojaus on ensiarvoisen tärkeää. Kohdepoisto on ensisijainen ja tehokkain tapa parantaa pölynhallintaa työmaalla.

Syyskuun alusta alkaen pientalojen omistajat ovat voineet hakea avustusta vaihtaessaan öljylämmitykseen kestävämpään lämmitysmuotoon. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Tällä halutaan kannustaa pientalojen asukkaita siirtymään ekologisempaan lämmitykseen ja samalla osallistumaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 tavoitteeseen.Uutta avustusta voidaan myöntää öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen ja vuoden 2022 lopulle saakka. 4000 euron avustuksen saa ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön siirryttäessä. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2500 eurolla. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä, eikä öljylämmitystä voi jättää osaksi lämmitysjärjestelmää.Öljylämmityksen vaihtaminen onnistuu sujuvimmin asiantuntija-apua hyödyntäen ja toteutus tilataan avaimet käteen -ratkaisuna. Lämmitysmuutosta suunnitellessa kannattaa samalla tarkastella myös energiatehokkuuden parantamista. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpulla energialasku voidaan jopa puolittaa, kun se asennetaan öljykattilan tai sähkövaraajan tilalle. Maalämpöpumpulla saadaan parhaimmillaan jopa 80 prosentin säästö.Lisää avustuksesta voit lukea ELY-keskuksen sivuilta >>

Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista. Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne antaa kyllä kuulua itsestään.