Retrokylpyhuone on sisustuksellisesti taas haluttu – mutta voiko alkuperäisen kylpyhuoneen säilyttää?
Nyt 1970-luvun värimaailma kiinnostaa jälleen. Asuntonäytöllä herääkin kysymys, voisiko alkuperäisen kylpyhuoneen säilyttää remontoinnin sijaan. (Kuva on tehty tekoälyavusteisesti)
Vihreät seinälaatat, vaaleanpunainen pesuallas ja kapea peilikaappi. Kylpyhuone, jonka uudistamisesta on puhuttu vuosia, näyttääkin nyt yllättävän houkuttelevalta. Vanhat laattavärit ja retrokuviot ovat jälleen muodissa, ja alkuperäisen sisustuksen säilyttäminen alkaa tuntua hyvältä ajatukselta. Entä jos kauniin laatoituksen alla on puoli vuosisataa vanha vedeneristys?
Vanhat laattavärit ja kuviot kiinnostavat jälleen
Kansainvälisissä sisustuslehdissä katsotaan jälleen suopeasti menneiden vuosikymmenten kylpyhuoneita. Erityisesti 1950–1970-lukujen kylpyhuoneista tuttu keramiikka, pienet seinälaatat ja persoonalliset kalusteet kiinnostavat sisustajia.
Architectural Digest esitteli syyskuussa 2026 kolme erilaista tapaa remontoida vanhaa kylpyhuonetta. Yhdessä kohteessa säilytettiin alkuperäisiä yksityiskohtia, toisessa vanhaa täydennettiin uusilla materiaaleilla ja kolmannessa kuluneet laatat uusittiin alkuperäistä kuviointia mukaillen.
Samanlaista persoonallisuutta löytyy suomalaisista 1950–1970-lukujen kylpyhuoneista. Pienet seinälaatat, värilliset pesualtaat ja ammeet sekä aikakaudelle ominaiset peilikaapit tuovat esiin vanhojen kylpyhuoneiden persoonallista ilmettä.
Millaiset laatat olivat muodissa 1950-, 1960- ja 1970-lukujen kylpyhuoneissa?
Suomalaisten kylpyhuoneiden laatoituksessa tapahtui kolmen vuosikymmenen aikana selvä muutos. 1950-luvulla suosittiin vaaleita, yksivärisiä laattoja. 1960-luvulla värit voimistuivat ja mosaiikkilaatat yleistyivät. 1970-luvulla laatoituksissa näkyivät ruskean, vihreän ja oranssin sävyt sekä aiempaa rohkeammat kuviot.
Laattakoot eivät vaihtuneet vuosikymmenen vaihtuessa. Samoja kokoja käytettiin pitkään rinnakkain, ja eri valmistajien valikoimat vaihtelivat. Seuraava taulukko kuvaa Suomessa käytettyjä ja aikakausille ominaisia vaihtoehtoja.
| Vuosikymmen | Tyypillinen värimaailma | Laattakoot ja muodot |
|---|---|---|
| 1950-luku | Valkoinen, luonnonvalkoinen, vaaleanharmaa. Myös vaaleansinistä, vaaleanvihreää ja mustavalkoisia yhdistelmiä | Seinissä 15 × 15 cm:n yksiväriset laatat, myös 7,3 × 15 cm:n viistoreunaiset laatat. Lattioissa 10 × 10 ja 15 × 15 cm:n neliöt, kuusikulmiot ja 2,5 × 2,5 cm:n mosaiikit |
| 1960-luku | Valkoinen ja musta säilyivät. Vuosikymmenen loppupuolella kirkkaan sininen, vihreä, oranssi, punainen ja keltainen nousivat esiin | Seinissä 15 × 15 cm:n laatat ja graafiset kuviolaatat. Lattioissa pieniä mosaiikkeja, 10 × 10 cm:n laattoja ja kuusikulmioita |
| 1970-luku | Oliivinvihreä, ruskea, oranssi, sinapinkeltainen, terrakotta ja tummansininen. Myös voimakkaita punaisia, sinisiä ja mustia sävyjä | Seinissä 15 × 15 cm:n laatat, kukka- ja geometriset kuviot sekä kolmiulotteiset laatat. Lattioissa muun muassa 5 × 20, 10 × 20, 10 × 10, 15 × 15 ja 20 × 20 cm:n laatat sekä kuusikulmiot |
Vanhat kylpyhuoneet eivät aina seuranneet aikansa muotia
Laattavalmistajien valikoimissa oli kirkkaita värejä jo 1950-luvulla, mutta suomalaisissa kylpyhuoneissa suosittiin edelleen myös valkoisia ja hillittyjä pintoja. 1960-luvun graafiset kuviolaatat ja 1970-luvun näyttävät kukka- ja kohokuviot toivat sisustukseen uusia vaihtoehtoja. Kaikki aikakauden muodikkaat värit ja kuviot eivät kuitenkaan päätyneet tavallisiin koteihin.
Vanhoissa kylpyhuoneissa laatoitus saattoi peittää vain ammeen ympäristön tai seinien alaosan. Muut seinäpinnat olivat esimerkiksi maalattuja tai muovipäällysteisiä. Myöskään laatan koko ei yksin paljasta kylpyhuoneen ikää, sillä samoja laattakokoja käytettiin vuosikymmenestä toiseen. Alkuperäistä ilmettä selvitettäessä huomiota kannattaa kiinnittää myös laattojen ladontaan sekä väriyhdistelmiin.
Mitä vanhojen laattojen alla on?
Kahdessa samanikäisessä kylpyhuoneessa voi olla täysin erilainen vedeneristys. 1960- ja 1970-luvuilla käytettiin esimerkiksi bitumisivelyä, bitumikermiä ja muovimattoa. Vedeneriste saatettiin sijoittaa syvälle rakenteeseen, jolloin sen yläpuolinen betonikerros kastui käytössä rakenteen alkuperäisen toimintatavan mukaisesti. Toisissa kylpyhuoneissa seinien kosteussuojaus jäi huomattavasti kevyemmäksi.
Myöhemmin laatoituksen alle asennettiin myös muovimattoja. Vuonna 1999 käyttöön tulleet kosteutta koskevat rakentamismääräykset tarkensivat märkätilojen vedeneristystä, joten 1990-luvun alussa ja lopussa valmistuneiden kylpyhuoneiden rakenteetkin voivat poiketa toisistaan.
Nykyisessä laatoitetussa märkätilassa vedenpitävä kerros on laattojen takana. Laatat ja saumat eivät yksin pidä rakenteita kuivina. Vedeneristyksen on toimittava yhtenäisesti myös lattiakaivon, läpivientien sekä seinän ja lattian liittymissä.
Vanha toteutustapa ei automaattisesti edellytä remonttia. Ympäristöministeriön asetuksen 782/2017 4 § sallii kosteusteknisesti toimivan rakenteen säilyttämisen korjaus- ja muutostyössä. Säilyttämisen edellytykset riippuvat rakenteen kunnosta, toimintatavasta ja käyttötarkoituksesta.
Mistä tiedät, voiko kylpyhuoneen säilyttää?
Aloita remonttihistoriasta. Rakennuspiirustukset, työselostukset, vedeneristyspöytäkirjat ja aiemmista remonteista otetut valokuvat auttavat selvittämään, mitä valmiiden pintojen takana on. Pelkkä kylpyhuoneen valmistumisvuosi ei kerro vedeneristyksen toteutusta eikä sen nykyistä kuntoa.
Lattiakaivon ympäristö, lattian kallistukset, halkeamat, irtoavat laatat ja poikkeava haju vaativat huomiota. Jos laatta kuulostaa koputettaessa ontolta, sen kiinnitys on voinut irrota. Syy selvitetään ennen korjausta. Kopolaattojen tunnistamisesta ja korjaamisesta löytyy tarkempaa tietoa Rakentajalta.
Pintakosteusmittaus auttaa paikantamaan poikkeamia, mutta mittari ei kerro, onko kosteus vedeneristeen päällä vai sen alapuolella. Märkätiloihin perehtynyt asiantuntija arvioi rakenteen toimintaa ja valitsee tarvittavat lisätutkimukset. Jos tavoitteena on alkuperäisten laattojen säilyttäminen, kerro se jo tutkimusta tilatessasi. Kuntokatselmuksen, kuntotarkastuksen ja kuntotutkimuksen erot auttavat tutkimuksen valinnassa.
Laatoituksen päälle tehty uusi pinta ei uusi sen alla olevaa vedeneristystä. Ennen tällaista korjausta on selvitettävä vanhan rakenteen kunto sekä lattiakaivon ja muiden liittymien soveltuvuus suunniteltuun työhön. Laajaa pintauudistusta ei ole mielekästä teettää, jos vedeneristys tarvitsee pian perusteellisen korjauksen.
Ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa kylpyhuoneen purettavien materiaalien mahdollinen asbesti selvitetään ennen töiden aloittamista. Jos hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutyötä, valtioneuvoston asetuksen 798/2015 7 § edellyttää asbestikartoitusta. Taloyhtiössä rakenteet ja vedeneristeet kuuluvat lähtökohtaisesti yhtiön kunnossapitovastuulle, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakkaan on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti muutostyöstä, joka voi vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin tai järjestelmiin. Rakentajan kylpyhuoneremontin oppaassa käsitellään remontin vaiheet tarkemmin.
Ammeen poistaminen muuttaa kylpyhuoneen kosteusrasitusta
Monessa vanhassa kerrostalokylpyhuoneessa peseydyttiin alun perin ammeessa. Kun amme poistetaan ja tilalle tulee suihku, pesuvesi osuu suoraan seinille ja lattialle alueilla, jotka ovat aiemmin kastuneet huomattavasti vähemmän.
Muutos on tärkeä erityisesti silloin, kun seinissä on vanha kosteussulkukäsittely tai vedeneristyksen laajuutta ei tunneta. Suihkun asentamista varten on arvioitava märkätilan kosteustekninen toiminta uudessa käytössä. Alkuperäinen ammekin voi olla säilyttämisen arvoinen, jos se on hyväkuntoinen ja sen viemäriliitännät sekä ympäröivät rakenteet ovat kunnossa.
Alkuperäiset laatat antavat sisustukselle suunnan
Oliivinvihreän seinälaatan rinnalla toimivat lämpimänvalkoiset tekstiilit ja puunsävyt. Vaaleanpunaisen laatoituksen seuraksi sopivat esimerkiksi murrettu punainen ja suklaanruskea. Vanhan keramiikan väri pääsee paremmin esiin, kun uusien kalusteiden ei tarvitse olla täsmälleen samaa sävyä.
Pienten neliölaattojen muodostama ruudukko ja mosaiikkilattian kuviointi ovat osa aikakauden ilmettä. Ennen kalustehankintoja ota kylpyhuoneesta suoraan edestä valokuva ja peitä kuvasta uusittavat kalusteet. Näet, miltä alkuperäiset seinäpinnat näyttävät ilman nykyisiä tavaroita ja millaisia uusia osia tila todella tarvitsee.
Värillinen pesuallas ja peilikaappi voidaan helposti säästää
Värillinen posliiniallas on säilyttämisen arvoinen, jos sen pinta on ehjä ja allas soveltuu edelleen käyttöön. Tarkista kiinnitys, viemäriliitos ja hana. Jos allas halutaan asentaa takaisin perusteellisen remontin jälkeen, LVI-ammattilainen arvioi sen soveltuvuuden uusiin liitäntöihin.
Puinen tai metallinen peilikaappi voi saada lisää käyttövuosia puhdistamalla, korjaamalla pintaa tai vaihtamalla kuluneita osia. Sen kapea runko, peiliovien muoto tai vanhat vetimet voivat olla juuri se yksityiskohta, jota uudesta kalusteesta on vaikea löytää. Jos kaappi ei enää sovellu kylpyhuoneeseen, sille voi löytyä paikka esimerkiksi eteisestä.
Vanhoja kylpyhuonevalaisimia ei oteta uudelleen käyttöön ennen sähköturvallisuuden ja asennuspaikan soveltuvuuden tarkistamista. Arvion ja mahdolliset sähkötyöt tekee sähköalan ammattilainen.
Kunnossa olevaa kylpyhuonetta voi uudistaa pienesti
Kosteusteknisesti toimivan kylpyhuoneen ilme kohenee jo laattojen ja saumojen puhdistamisella, tarvittavalla silikonisaumojen uusimisella sekä kuluneiden kalusteosien korjaamisella. Vanhaa silikonia poistettaessa on varottava vahingoittamasta sen takana olevia rakenteita tai vedeneristystä.
Jos alkuperäisen pesualtaan ympäriltä puuttuu laskutilaa, mittojen mukaan tehty ja kosteisiin olosuhteisiin soveltuva kaluste voi täydentää sitä. Säilytyksessä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vanhoja kiinnityspaikkoja. Uusia reikiä märkätilan seinään ei tehdä selvittämättä, miten kiinnitykset voidaan toteuttaa vedeneristystä vaarantamatta.
Myös valo muuttaa vanhojen pintojen ilmettä. Lämmin valo nostaa ruskeita ja keltaisia sävyjä esiin eri tavalla kuin viileä valaistus. Kokeile eri valon sävyjä ja kiinnitä huomiota valaisimen värintoistoon ennen valintaa.
Jos kylpyhuone uusitaan, säilytä sen tunnistettava ilme
Rakenteiden korjaustarve voi tarkoittaa alkuperäisten laattojen purkamista. Silloin vanhan kylpyhuoneen värit, laattakoot ja ladontatapa on syytä tallentaa ennen työn alkua. Kuvaa seinät ja lattia kokonaisina pintoina, mittaa laatat ja ota lähikuvia kuvioista. Ehjäksi irrotettu mallilaatta auttaa uuden sävyn valinnassa.
Architectural Digest esitteli maaliskuussa 2026 vuonna 1952 valmistuneen Los Angelesin talon kylpyhuoneuudistuksen, jossa uusi värimaailma ammennettiin talon alkuperäisistä sävyistä. Myös uusien laattojen jako suunniteltiin seinien mittojen mukaan. Samalla tavalla suomalaisessa kylpyhuoneessa voidaan välttää näkyviin jääviä kapeita laattasuikaleita ja säilyttää vanhalle tilalle ominaiset mittasuhteet.
Vanha pesuallas tai kunnostettu peilikaappi sopii myös kokonaan uusittujen pintojen rinnalle, jos se on edelleen käyttökelpoinen. Lattian kallistukset ja lattiakaivon sijainti puolestaan vaikuttavat uuden lattialaatoituksen suunnitteluun.
Lähteet
- Architectural Digest: Designer Debate: Should You Remodel a Vintage Bathroom? (14.9.2026)
- Architectural Digest: How to Renovate a Midcentury Bathroom (Without Sacrificing Its Soul) (5.3.2026)
- Apartment Therapy: 4 Controversial Throwback Trends Coming for Your Bathroom (7.1.2026)
- Ympäristöministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat