Tiililaatoilla uusi ilme kerrostaloasuntoon

Pariskunta halusi hankkia uuden asunnon Itä-Helsingistä ja mieluiten nuorekkaalta alueelta. Mieleinen asunto löytyi Itä-Helsingin Viikinmäestä aivan Pihlajiston rajalta, jonne 2000-luvulla on rakennettu aivan uusi hyvillä näköaloilla varustettu asuinalue. Kolmen huoneen ja keittiön kerrostaloasunto oli muutaman vuoden vanha ja vielä varsin hyvässä kunnossa. Kulumisen jälkiä ei juuri ollut vielä päässyt syntymään, mutta seinien väritys ja pinnat eivät kuitenkaan vastanneet omia toiveita.

Käytetyn asunnon hankinta aloittaa lähes aina prosessin, jossa aluksi mietitään, mitä kaikkea pitää tai paremminkin halutaan remontoida ja millä tavoin ehostus tulisi tehdä. Taloyhtiöitä varten vuonna 2010 kesällä voimaan astunut asunto-osakeyhtiölain muutos määrittelee varsin tarkasti sen, mitä kunnossapitotöitä asukas voi ilman ilmoitusvelvollisuutta tehdä ja mitkä työt vaativat ilmoituksen taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle. Ilmoitus tuleekin tehdä aina ennen korjaustyöhön ryhtymistä. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät kuitenkin esimerkiksi maalaus ja tapetointityyppiset työt.

Kun tarvittavat velvoittavat seikat on selvitetty, voidaan aloittaa varsinainen toteutus. Jussin ja Anna-Kaisan tapauksessa remontti ei sisältänyt rakenteellisia muutoksia vaan korjaustyö oli verrattavissa maalaukseen tai laatoitukseen. Koska kyseessä oli vielä ns. kuivan tilan ehostus, voitiin työt aloittaa saman tien. Tosin Jussin ja Anna-Kaisan remontti ajoittui ennen vuoden 2010 voimaan astuneen lain muutosta.

Aiemman asukkaan jäljiltä seinät olivat vaalean ruskeiksi maalattu, mikä sellaisenaan ei miellyttänyt, vaan tilalle haluttiin selkeästi elävämpää ja muuta kuin maalattua pintaa. Innoituksen lähteinä olivat mm. Helsingin Vanhankaupunginkosken kaunis tiilimiljöö ja toisaalta vanhojen kellariravintoloiden ja pubien "robustit" tiilispinnat. Pikkuhiljaa vahvistui ajatus siitä, että keittiön jatkeena olevan ruokailutilan seinä tehtäisiin kivestä.

Samalla kun kierrettiin maali- ja tapettikauppoja saatiin virikkeitä myös ruokailutilaan sopivista erilaisista sisustuskivistä ja laatoista. Kun sitten toden teolla alettiin selata myös eri sisustusliikkeiden ja yritysten nettisivustoja, päädyttiin Wienerbergerin, vanhan tiilen valmistajan kotisivuille, josta löytyikin monia hyviä ideoita ja tiilivaihtoehtoja uudeksi seinämateriaaliksi. Koska eteiseen päätettiin tehdä "Argentiinan punaisella" maalilla räväkkä korosteseinä, haluttiin samalla sävymaailmalla jatkaa myös ruokailutilan puolelle, mutta hieman hillitympänä.

Lopullinen päätös siitä, että nimenomaan tiili olisi oikea ratkaisu sisustusmateriaaliksi, saatiin sen jälkeen, kun oli nähty kuvia erilaisista valmiista tiililaatoilla toteutetuista kohteista ja kun tiililaattoja päästiin oikeasti sovittamaan omalle seinälle.

Punaisenkirjava käsin lyöty tiililaatta sopi erinomaisesti paikkaansa. Ongelmana oli ainoastaan vain se, mikä eri punaisen ruskean värisävyistä olisi parhaiten yhteensopiva keittiön olemassa olevien mosaiikkilaattojen kanssa ja toisaalta mikä niistä istuisi parhaiten tilaan tulevan suuren massiivipuisen ruokapöydän kanssa. Lopulta päädyttiin Wienerbergerin Terca Renaissance tiililaattaan.

Tiililaattojen asennus vanhaan seinään ei ole juuri sen kummoisempi homma kuin kaakelilaattojenkaan asennus. Hommaan tarvitaan ainoastaan sopivaa kiinnityslaastia, joka tiililaattoja asennettaessa oli Vetonit-saneerauslaattalaastia sekä sopivan väristä muurauslaastia tiililaattojen saumaamista varten.

Tässä tapauksessa muuraussauman väriksi valittiin hieman perusharmaata tummempi laastisävy, joka linkittyi erinomaisesti olohuoneen tumman kirjavan tapettiseinän kanssa.

Tiililaattojen asennuksessa käytettiin apuna n. puolitoista senttiä paksua narua laattojen valumisen estämiseksi. Asentaminen sujui varsin nopeasti. Työ vei aikaa vain kolme päivää. Laattojen asennus vei kaksi päivää ja saumaus päivän, eikä ongelmia ollut missään vaiheessa, toteaa Jussi. Laattojen kiinnityksen jälkeen pidettiin pieni tauko, jotta laattojen kiinnityslaasti sai kunnolla kuivua. Saumaus tehtiin saumaraudalla ja hieman kuivahtanut saumaus vielä harjattiin jouhiharjalla. Näin saumat saatiin hieman elävämmäksi ja tiilten kanssa paremmin yhteen sopivaksi.

Usein ajatellaan, että tällaisen tiiliseinän tekeminen on vaikea ja vaivalloinen toimenpide, mutta näin ei kuitenkaan ole. Seinän tekeminen muistuttaa hyvin paljon perinteistä laatoitusta.

Tiililaatat ovat vain parin senttimetrin paksuisia aidoista tiilistä leikattuja laattoja ja näin ollen myös kokonaisia tiiliä paljon kevyempiä. Näin laatat soveltuvat kiinnitettäväksi myös lukuisille eri alusmateriaaleille ilman vanhan seinän purkutarpeita. Suurin yllätys alun pelkojen jälkeen oli nimenomaan toteutuksen helppous. Useimmiten omat väärät kuvitelmat toteutuksen vaativuudesta ovatkin suurin este tiililaattaseinän tekemiselle, totesivat Anna-Kaisa ja Jussi.