Tee testi: Millainen rakentaja sinusta paljastuu?

Moni yritysluottokortti on suunnattu ennen kaikkea isommille yrityksille. Pienille yrityksille tarjontaa on ollut vähemmän. Qred aikoo paikata tämän puutteen.

Janina Hannukainen perheineen päätti toteuttaa haaveensa omakotitalosta. Projekti on pitänyt sisällään paljon vaiheita, oppeja ja yllätyksiä.Taloprojekti on kestänyt vähintäänkin melkein vuoden ajan nuorenparin ajatuksissa. Joulun lähestyessä ollaan jo hyvässä vauhdissa ja omakotitalon runko saatiin pystyyn ennen vuoden vaihtumista.Uusimmassa podcast-jaksossa kuulemme, miltä oman kodin rakentamisen prosessi näyttää tulevan asukkaan näkökulmasta.Kuuntele jakso alta tai yleisimmissä podcast-sovelluksissa, kuten Spotify, Apple podcastit, Google podcastit ja StitcherPodcast on tallennettu 2021 vko 50.

Haaveistako totta? Useat meistä haaveilevat yksilöllisesti suunnitellusta kodista − omien tärkeimpien mielikuvien ja toiveiden toteutumisesta niin paperilla kuin myös todellisuudessa. Moni on ehkä raapustanut ruutupaperille huonejakoja ja miettinyt, miten uuden talon huonetilat keskenään jakautuisivat. On kuitenkin hyvä kysyä itseltä, onnistuukohan tämä nyt omalla osaamisella. Kultainen neuvo tähän on: omat visiot kannattaa käydä rohkeasti esittelemässä ammattitaitoiselle ja kokonaisuudet hallitsevalle arkkitehdille heti hankkeen alussa. Ammattilainen hahmottaa kokonaisuudet ja kuuntelee tarkkaan rakennuttajan toiveet.

Pula rakennusalan osaavista tekijöistä jarruttaa jo alan yritysten kasvua. Yhdeltä puuttuu maalareita, toiselta kattoasentajia tai maarakentajia. Rekrykoulutus on tehokas tapa löytää uusia tekijöitä. Siitä on hyötyä sekä yritykselle että opiskelijalle itselleen.

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

Maksuvalmiussuunnitelma eli likviditeettisuunnitelma pitää sisällään taloyhtiön juoksevien maksujen kattamisen osakkailta saatavilla korvauksilla, joista yleisimpiä ovat taloyhtiön vastike-, vuokra- ja käyttökorvaukset. Suurin osa taloyhtiöön tulevista maksuista on säännöllisiä, joko kuukausittain tai kerran pari vuodessa erääntyviä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuoltomaksut, vakuutusmaksut sekä kiinteistöverot ja säännöllisesti tapahtuvat laitehuollot.Lainojen lyhennykset ja korot on kirjattu takaisinmaksusuunnitelmaan, joten ne ovat myös tiedossa maksuvalmiussuunnitelmaa tehtäessä. Kulutukseen perustuvan sähkölaskun suuruus sen sijaan vaihtelee kesä- ja talvikuukausina, mutta tämäkin voidaan arvioida aikaisempien vuosien perusteella.Maksuvalmiussuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset odottamattomat korjaustarpeet. Taloyhtiöllä olisikin hyvä olla noin kuukauden menoja vastaava rahamäärä säästössä, jottei äkillisiä korjaustarpeita tarvitsisi kustantaa lainarahalla.