Tee Se Itse - Saunavihta
Keskusoksaksi valitaan suora, pitkä oksa, josta karsitaan haarat pois. Sen ympärille asetellaan oksia siten että latva pysyy tasaisena. Jos latva on epätasainen, tuntuu vihtominen piiskaniskuilta. Yksi tykkää lättänästä mallista, toinen haluaa pyöreän kukkakimpun.
VINKKI: Sekaan voi myös sitoa yrttejä (esim. peltosauniota eli saunakukkaa), jolloin se tuoksuu vielä paremmalta!
Sitomiseen käytetään suoraa ja tuoretta hieskoivun vesasta tehtyä vitsasta. Siitä karsitaan oksat ja lehdet pois ja sidotaan tyvelle lenkiksi, joka pitää vihdan kasassa. Savolaiseen tapaan voi käyttää myös koivun alaoksaa, joka kierretään pannaksi.
Ainahan voi turvautua myös naruun, jos vitsaksen tai pannan tekeminen ei luonnistu. Lopuksi tyvet vuollaan terävällä puukolla siisteiksi. Ellei vastaa/vihtaa käytetä heti, se ripustetaan varjoon kuivumaan.
Koivunoksien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen on aina oltava maanomistajan lupa. Nuoret, kauniit oksat kerätään useammasta puusta. Latvaa ei saa leikata.
Ohje
Muistathan kysyä luvan!
Koivunoksien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen on aina oltava maanomistajan lupa. Nuoret, kauniit oksat kerätään useammasta puusta. Latvaa ei saa leikata.
Vihta syntyy vaikka juhannuksen yöttömässä yössä, mutta...
- Täysikuun aikaan on paras hetki tehdä vastoja/vihtoja, ja oikeaan aikaan tehtynä se kestää. Sen voi välillä pistää kuivumaan ja käyttää taas uudestaan.
"Ennen juhannusta lehti on hikinen ja menee helposti repaleiseksi. Laurinpäivän (10.8.) jälkeen ei sovi tehdä vastoja, silloin lehteen tulee jo syksyn merkit", kertoo Kustaa Vilkunan kirja Isien työt- Arkityön kauneutta.