Tee Se Itse: Linnunpönttö
Linnunpönttöjen rakentamiseen voi osallistua koko perhe. (Kuva: Shutterstock)
Lintujen tarkkailu on mukavaa puuhaa - ja niistä on myös hyötyä! Säännöllisen talviruokinnan ohella pesäpönttöjen tarjoaminen auttaa siivekkäitä asettautumaan puutarhaasi. Linnunpöntöt tarjoavat hyvän suojapaikan linnuille myös talvella.
Luonnonkolojen vähyyden takia kolopesijöillä on nykyään melkoinen pula pesimäpaikoista, joten asuntopulan helpottaminen pönttöjen avulla kannattaa. Pönttöihin saa pian asukkaita ja pesiviä lintuja on mukava seurata - ja lintujen liverrys täyttää pihapiirin!
Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Lue linnunpönttöön tarvittavat materiaalit ja sen teko-ohjeet tästä - ja ryhtykää työhön vaikka koko perheen voimin!
Tarvittavat materiaalit ja työkalut:
Linnunpönttöjen rakentamiseen löytyy usein sopivaa materiaalia jo remonttien jäljiltä. Höyläämätön lauta on hengittävä ja lämmin materiaali - ja se on sopivan karkea poikasten kiivettäväksi. Filmi- eli vesivaneri on vettä kestävänä materiaalina paras kattoon ja pohjaan, mutta lautakin käy. Pönttöön ei kuitenkaan saa käyttää kyllästettyä tai maalattua lautaa.
Ohje
Pönttöön tarvitaan:
- Noin 2 m höyläämätöntä lautaa (leveys 10 cm, paksuus 2-3 cm)
- Noin 12-25 mm:n paksuista filmi- eli vesivaneria
- Noin 20 kpl sinkittyjä 2-3 tuuman nauloja
- 1 m metallilankaa, sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua
- Silikonia halkeamien paikkaamiseen (tuubista pursotettava silikoni on kestävää, halpaa ja linnuille vaaratonta)
Tarvittavat työkalut:
- Mitta, kynä ja suorakulma
- saha ja säädettävällä terällä oleva pora
- vasara, puukko ja pihdit
Linnunpönttö rakennetaan mittojen mukaan
Valitse mille lajille haluat rakentaa pöntön ja katso sille sopivat mitat. Linnut eivät tosin kulje mittanauhan kanssa, mutta turhan isosta aukosta pääsevät sisään pedot ja pöntöistä kilpailevat isommat lajit. Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien varmistamiseksi lentoaukko ei saa ylittää 2,8:aa senttimetriä. Kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 cm.
Pöntön tärkeimmät mitat ovat
A: pöntön ulkoseinän korkeus (cm)
B: pöntön sisäsivun pituus (cm),
C: lentoaukon halkaisija (cm) ja
D: lentoaukon keskipisteen etäisyys katosta (cm).
Alla nämä mitat eri lajeilla:
- Sini-, hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen: 25/10/2,8/7
- Kirjosieppo, tali- ja lapintiainen: 30/10-12,5/3,2/8
- Leppälintu ja käki: 28/12,5-15/7/8
- Kottarainen, käenpiika, varpunen, tervapääsky: 35/12,5-15/5/8
Kts. isompien pönttöjen sekä erikoispönttöjen mitat www.birdlife.fi.
Linnunpöntön rakentamisohjeet:
- Sahaa seinälaudat mittojen mukaan
- Tee lentoaukko etuseinään poraamalla tai sahaamalla. Siisti aukon reunat tarvittaessa veitsellä.
- Poraa takaseinän yläosaan reiät ripustuslankaa varten.
- Naulaa seinät yhteen sydänpuoli ulospäin.
Laudan sydänpuolen eli sisäpuolen voit päätellä puun kasvurenkaista laudan päässä. Kts. kuva alla.
- Sahaa pöntön sisäpuolelle sopiva pohja filmivanerista tai laudasta. Pohja kannattaa naulata sisäpuolelle, jotta sadevesi ei pääsisi pöntön lattialle.
- Sahaa katto filmivanerista tai laudasta. Jätä reilut räystäät (väh. 2 cm) eteen ja sivuille. Myös takareunaan voi tehdä pienen räystään.
- Sahaa sisäkatoksi filmivanerin tai laudan pala, joka mahtuu reilusti pöntön sisälle. Naulaa se kiinni ulkokattoon.
- Lyö 2 naulaa ylös pöntön sivuseiniin ja kiinnitä katto naulojen ympäri kierrettävän rautalangan avulla. Pöntön tulee olla avattava, jotta sen siivoaminen olisi helppoa.
VINKKI: Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.
VINKKI2: Useamman pöntön teko nopeutuu, kun naulaat aluksi pitkät laudat putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin. Sama vinkki toimii myös ns. luonnonpönttöjen teossa; kuorittu, ydinlaho tai ontoksi koverrettu puu voidaan palastella useammaksi pönttöaihioksi!
Luonnonpönttö; pönttö pöllistä tai ydinlahosta puusta
Luonnonpönttö koverretaan siis joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä polttamalla - tai sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Luonnonpönttöjen rakennustarvikkeet ovat seinälautoja lukuun ottamatta samat kuin lautapönttöjen.
Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa kuoria, sillä aluksi kauniit tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt menevät nopeasti huonoon kuntoon; kuori pidättää kosteuden sisällään ja pönttö lahoaa 5-7 vuoden kuluessa. Laho etenee salakavalasti tuohen alla ja pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän. Kuorellisia pönttöjä kannattaa ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin.
Pönttöjen ripustaminen
Minne?
Pönttöjä voi ripustaa minne vain; esimerkiksi pihaan, puistoon tai metsään. Tutustu lajien elinympäristöihin - ja muista kysyä ripustamiseen lupa maanomistajalta.
Milloin?
Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Myös talvella linnut saavat niistä suojaa. Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät.
Mihin kohtaan? Ilmansuunnalla ei ole väliä, mutta lentoaukko kannattaa suunnata siten, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa - ja että emoilla on esteetön pääsy pöntölle.
On hyvä ajatella myös poikasten turvallisuutta, ettei poikue pesästä lähtiessään joudu suoraan ajotielle tai muuhun vaaralliseen paikkaan.
Miten lähelle?
Pönttöjä voi asentaa melko lähellekin toisiaan. Vaikka linnut eivät lajitovereita suvaitsekaan aivan viereensä, niin eri lajit voivat kuitenkin asustaa sulassa sovussa. Mitä enemmän pönttöjä, miin sitä todennäköisemmin linnut löytävät niistä mieleisensä!
Millä?
Parasta ripustukseen on sinkitty rautalanka tai uv-suojattu naru. Tavalliset köydet ja narut haurastuvat ulkona nopeasti. Älä myöskään naulaa pönttöä puuhun; naulat eivät ehkä haittaa pihapuuta, mutta ajan mittaan ne löystyvät, ja kannat työntyvät puun kasvaessa pöntön seinän ja kiinnityslistan läpi.
Miten?
Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Ripustuslanka pujotetaan pöntön takaseinään porattujen reikien läpi, ja langan päät kiinnitetään puuhun. Pienet pöntöt voidaan solmia rungon ympäri, mutta isot ja painavat pöntöt kannattaa sitoa rungon vastakkaisilla puolilla oleviin oksiin lähelle oksantyveä. Rungon ja ripustuslangan väliin tulee kuitenkin asettaa puukapuloita, joita poistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa. Muuten puu ajan mittaan kuristuu rautalankaan.
Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!
- On tärkeää, ettei vesi pääse pöntön sisään. Märät poikaset paleltuvat helposti ja pönttö lahoaa nopeasti. Siksi pöntön pohjan pitää olla upotettu seinien sisään ja katon on oltava täysin ehjä.
- Pohjaa ei tehdä avattavaksi, koska sen kiinnitys pettää jossain vaiheessa ja silloin pesä tuhoutuu.
- Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele ja lahota pönttöä.
- Lentoaukkoon voi kiinnittää suojapellin turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Jos rakoja jää, ne tukitaan silikonilla tai akryylimassalla. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen.
- Pönttöön ei kannata tehdä istumaortta, sillä linnut eivät sitä tarvitse. Se vain helpottaa pesärosvojen pääsyä pöntölle.
Ohje
Kestävä ja turvallinen pönttö
Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!
- On tärkeää, ettei vesi pääse pöntön sisään. Märät poikaset paleltuvat helposti ja pönttö lahoaa nopeasti. Siksi pöntön pohjan pitää olla upotettu seinien sisään ja katon on oltava täysin ehjä.
- Pohjaa ei tehdä avattavaksi, koska sen kiinnitys pettää jossain vaiheessa ja silloin pesä tuhoutuu.
- Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele ja lahota pönttöä.
- Lentoaukkoon voi kiinnittää suojapellin turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Jos rakoja jää, ne tukitaan silikonilla tai akryylimassalla. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen.
- Pönttöön ei kannata tehdä istumaortta, sillä linnut eivät sitä tarvitse. Se vain helpottaa pesärosvojen pääsyä pöntölle.
Linnunpönttöjen huolto:
Pönttö tulisi puhdistaa vuosittain, jotta vanhaan pesään jääneet lintujen loiset eivät pääse vaivaamaan seuraavia asukkaita - eivätkä pesäainekset vähitellen täytä pönttöä.
Pönttö kannattaa tyhjentää syksyn ensi pakkasilla, jolloin väiveet, lintukirput tai muut kutinan aiheuttajat ovat kuolleet tai kohmeessa. Jos tyhjään pönttöön jää loisia, niin talvipakkanen tekee niistä selvän. Pidä käsissäsi hanskoja, sillä lintukirput voivat puraista ihmistäkin, vaikkei lintujen loisista muuta haittaa ihmiselle olekaan.
Tarkista puhdistaessasi myös pöntön kunto, erityisesti pohjan ja katon kestävyys. Myös pöntön kiinnitys tarkistetaan ja lankaa löysätään tarvittaessa puun kasvun mukaan. Jos esimerkiksi lentoaukko on halkeillut, se voidaan paikata turvalliseksi silikonilla tai akryylimassalla.
Huom.! Pönttöä ei saa avata keväällä ja kesällä, jotta emot ja poikaset eivät häiriinny. Vain lintujen rengastajilla on erityislupa käydä tutkimassa pönttöjä pesimäaikana.
Lähde: www.birdlife.fi
Aiheeseen liittyvää
Kolme ratkaisua tilaongelmiin
Sisustustiilillä keittiön ilme uusiksi
Älä aja väärillä renkailla talvella
Ilmanvaihdon saneeraus
Energiamääräykset ja energiaselvitys
Hongan ratkaisuilla alati muuttuva maisemataulu
Luetuimmat
Uusimmat