Talvella lisävalo on kasveille tarpeen – nykyaikaiset kasvivalot kuluttavat vain vähän energiaa
Komea huonekasvien rivistö nauttii Fiora-kasvivalaisimien tarjoamasta lisävalosta.
Pimeään vuodenaikaan on tärkeää tarjota kasveille riittävästi lisävaloa, sillä muuten niiden lehdet kellastuvat ja kasvu hidastuu. Energiapihejä ledejä käyttävät kasvivalaisimet tarjoavat edullisen ja helpon keinon kasvien riittävän valonsaannin turvaamiseen. Lue viherpeukalon vinkit, mitä kasvivalaisimen valinnassa kannattaa huomioida.
Tuula Salovaara on kotipuutarhuri, jonka ikkunalaudalla komeilee pitkä rivi viherkasveja, jotka kaikki näyttävät kauniilta ja hyvävoimaisilta keskellä pimeintä talvea. Kasvirivistön yläpuolella roikkuu kolme Airamin siroa Fiora-kasvivalaisinta. Riippuvalaisimet paitsi hemmottelevat viherpeukalon aarteita myös luovat huoneeseen pehmeää päivänvalomaista tunnelmaa.
– Valaisimet ovat katossa ympäri vuoden, mutta pidän niitä säännöllisesti päällä pimeän aikaan lokakuusta maaliskuuhun. Olen varustanut valaisimet ajastimella, joten minun ei tarvitse muistaa sytyttää ja sammuttaa niitä itse. Led-valot eivät vie paljon energiaa, homma toimii ja kasvit nauttivat, hän kiittelee.
Tarjoile kasveille talvisin turvallista led-valoa
Kasvit tarvitsevat valoa fotosynteesiin eli yhteyttämiseen. Jos kasvit eivät saa riittävästi valoa, ne eivät pysty muodostamaan glukoosia, jolloin niiden lehdet kellastuvat ja kasvu hidastuu. Heikkokuntoiset kasvit ovat alttiita kasvituholaisille ja taudeille. Valonpuute voikin koitua Suomen pitkän pimeän talven aikana kasveille kuolemaksi.
Ennen led-lamppuja kasveja valaistiin hehkulampuilla tai energiansäästölampuilla. Hehkulamput veivät paljon energiaa ja olivat vaarallisiakin, sillä pahimmillaan ne polttivat kasvien lehdet. Nykyiset led-kasvivalot ovat energiatehokkaita eivätkä kuumene, joten ne voi sijoittaa turvallisesti lähelle huonekasveja. Sähkönsäästön nimissä kasveja ei siis kannata jättää pimeään vuodenaikaan valaisematta, sillä uusien kasvien hankkiminen maksaa paljon enemmän kuin mitä led-kasvivalojen sähkönkulutus.
Suositeltu etäisyys kasvin ja kasvivalon välillä on noin puoli metriä, mutta valoille persoimmat kasvit saavat nautiskella kasvivalaisimien loisteesta aivan lähietäisyydeltä.
– Esimerkiksi jukkapalmut, kaktukset ja mehikasvit ovat oikeita auringonpalvojia. Varjoisan paikan kasvit, kuten palmuvehka ja saintpaulia, taas pärjäävät vähän hämärämmässäkin. Yleisesti ottaen tummalehtiset kasvit pärjäävät vähemmässä valossa kuin kirjavalehtiset.
Nykyaikaiset kasvivalot miellyttävät sisustajan silmää
Kasvit kannattaa siirtää pimeimpään vuodenaikaan itä- tai eteläikkunoille, jotta ne saavat nautiskella auringonpaisteesta mahdollisimman paljon. Luonnonvalon lisäksi kasvit hyötyvät melkein kaikenlaisesta lisävalosta, mutta eniten ne tarvitsevat aallonpituudeltaan siniviolettia, sinistä ja punaista valoa.
– Kasvit tarvitsevat erilaista valoa eri tilanteissa. Pääsääntönä voi pitää, että taimet kaipaavat kylmempää, sinistä valoa ja kukkivat kukat punaista valoa, Salovaara kertoo.
Hänen suosimansa Fiora-kasvivalaisimen valo näyttää ihmissilmään valkoiselta, vaikka sen 3 500 kelvinin aallonpituus tarjoileekin kasveille lievästi punertavaa valoa.
Ennen kasvivalon hankintaa kannattaakin selvittää, minkä väriseltä kasvivalon aallonpituus näyttää. Sinivioletti valo saa kasvit kasvamaan tukeviksi ja jämäköiksi, eli kasvit kasvavat sopivasti pituutta ja leveyttä. Sininen tai siniseen vivahtava purppurainen valo vaikuttaa kasvuun. Punainen valo taas edistää kukkivien kasvien kukintaa. Vahvasti punertavana hohkaavat kasvivalot eivät miellytä kaikkien sisustajien silmää, mutta tosiharrastajalle esimerkiksi taimikasvatusaikaan taimien elinvoima voi olla tärkeämpää kuin sisustustyyli. Aallonpituus on yleensä merkitty myyntipakkaukseen spektrikuvana.
Lue myös: Lisävaloa yrteille ja huonekasveille
Vanha tuunattu jalkalamppukin voi toimia kasvivalaisimena
Kasvivaloja on olemassa erilaisia, ja jotkut hyödyntävät onnistuneesti kasvivaloina myös kirkkaita, 6 500 kelvinin ja 810 lumenin led-päivänvalolamppuja. Salovaara neuvookin huomioimaan valon värilämpötilan lisäksi valon lumen-arvon eli sen, kuinka tehokasta valovirtaa valonlähde tuottaa.
– Huonekasveille sopiva lumen-arvo on tyypillisesti 400–800. Myös 180 lumenin kasvivalo voi riittää joillekin pienille, tummalehtisille kasveille.
Kasvivalaisimeksi käy oikeastaan mikä tahansa valaisin, johon voi liittää kasveille sopivan led-kasvilampun. Tärkeää on tarkistaa, että kasvivalon lampunkanta ja -kupumalli sopivat valittuun valaisimeen. Kasvilamppuja on saatavilla E27- ja E14-kantaisina.
– Fiora on siitä kätevä kasvivalo, että sen pakkauksen mukana tulee sopiva valonlähde eli 800 lumenin kasvilamppu. Pitkän johdon ja europistokkeen ansiosta nätti valaisin on helppo asentaa kattoon ja sen korkeakiiltoinen heijastin hajottaa valon tasaisesti kasveille.
Keväällä kasvivaloilla hemmotellaan pieniä taimia
Hyvä päiväannos lisävaloa kasveille on 12 tuntia, jotta kasvit saavat myös levähtää.
– Keväällä kasveista kyllä huomaa, kun luonnonvalon määrä lisääntyy. Silloin voi vähentää huonekasvien lisävalaistusta, vaihtaa mullat ja ruveta lisäämään kasteluveteen lannoitetta.
Monikaan multasormi ei silti pakkaa kasvilamppuja varastoon talven selän taituttua, sillä lisävalosta on iloa ja hyötyä keväällä taimikasvatuksessa.
– Muun muassa paprikan ja chilin siemenet pääsevät multiin jo alkuvuodesta, jolloin päivänvaloa on vasta vähän. Kasvivalot auttavat pienokaisia elämän alkuun, Salovaara toteaa.
Aiheeseen liittyvää
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Amppeli säästää tilaa
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Kukkapenkki muurikivistä
Luetuimmat
Uusimmat