Sisäilman laadulla on suuri merkitysMaatilarakennusten ilmanvaihdon suunnittelun periaatteet määritetty
Sisäilman laadulla on suuri merkitys paitsi karjaeläinten terveyteen ja tuottavuuteen mutta myös työntekijöiden hyvinvointiin. VTT, TTS, Työterveyslaitos ja MTT ovat yhteistyössä selvittäneet, miten suurten maatilarakennusten sisäilmaa voidaan parantaa ilmanvaihdon avulla. Sisäilman laadun parantaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutuksen laadunvalvontaa.
Tutkimuksessa luotiin periaatteet kylmän ilmanalan tuotantotilojen ilmanvaihdon suunnittelua varten. Ne perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä suorituskyvyn mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta eri tarpeisiin. Tutkimuksen kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja tai hevosia.
Maatilarakennuksen huonon sisäilman haittoja ovat esimerkiksi työtilojen epäviihtyisyys, työtehon ja sitä kautta tuottavuuden pieneneminen. Äärimmäisiä ongelmia ovat pölyn ja mikrobien aiheuttamat oireet, ammoniakkipitoisuuden tai muun pitoisuuden aiheuttama päänsärky ja sairastumiset.
Maatilarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihtelee hyvin paljon. Kaikissa tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehdä korjaustoimenpiteitä ilmanvaihtojärjestelmiin. Muutostarpeet tutkituissa kohteissa olivat kuitenkin vähäisiä ja liittyivät esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai ohjauslaitteiden säätöihin ja asetuksiin. VTT:n erikoistutkija Ismo Heimosen mukaan ilmanvaihto kotieläinrakennuksissa toimii kuitenkin yleisesti ottaen heikosti, joten maatiloilla pitäisi kiinnittää ilmanvaihdon korjaustoimenpiteisiin nykyistä enemmän huomiota.
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota sisäilman laatuun liittyviin vaatimuksiin: lämpötilaan, kosteuteen, raitisilman määrään, hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuuteen ja pölyn määrään. Laatukriteerejä valittaessa on otettava huomioon eläimet, työntekijät, rakennukset ja tuottavuus. Ilmanvaihtoa voidaan lisäksi parantaa kehittämällä markkinoille uutta teknologiaa, kehittämällä rakentamisen ohjeita ja määräyksiä sekä erityisesti koulutuksen kautta.
Sisäilman laadun parantaminen alkaa hyvästä ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Työssä voidaan käyttää apuna VTT:n laatimaa ToVa-käsikirjaa (ToVa - Toimivuuden varmistaminen). ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi määritetään lopputulokselle sisäilmatavoitteet, jotka teknisen järjestelmän on toteutettava. Lopputulos varmennetaan käyttöönottotarkastuksessa sekä mahdollisesti myös käytön aikana tehtävin sisäilmastomittauksin.
VTT on toiminut hankkeen koordinaattorina sekä mm. laatinut ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluperiaatteet ja mitannut järjestelmien toimintaa. TTS:n vastuualueena oli mm. ilmanvaihdon toimivuuden tuottavuusvaikutusten arviointi, Työterveyslaitos arvioi maatalousrakennusten sisäilmastovaatimukset työntekijöiden näkökulmasta ja MTT järjesti pilotoitavat kohteet.
Tutkimusprojektia ovat tukeneet Maa- ja metsätalousministeriö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA), Elintarviketeollisuusliitto ry. (Lihateollisuusyhdistys), Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, Suomen Broileryhdistys ry, Valio Oy, Oy DeLaval Ab, Pellonpaja Oy, Munakunta, Suomen Karjatilatarvike Oy , Mestarifarmi Oy, Leancom Oy sekä tutkimukseen osallistuneet karjankasvattajat.
ToVa – Toimivuuden varmistaminen -käsikirja: http://www.tova.fi/