Mistä alapohjan ja seinän alaosan kosteus tulee, vaikka salaojat ovat kunnossa?

Kun kosteus nousee maaperästä rakenteisiin, ongelma jää usein rakenteen sisään. (Kuva SafeDrying Oy)
Tunkkainen sisäilma, hajuhaitat, kalkkihärmä sokkelissa, kosteus seinän alaosassa tai kellarin nihkeys ovat tilanteita, joissa moni kysyy samaa: miksi ongelma ei lopu, vaikka ulkopuolista vedenhallintaa on jo parannettu?
Yksi tavallinen selitys on kapillaarinen kosteuden nousu. Se tarkoittaa, että vesi imeytyy maaperästä huokoisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin, tiileen ja harkkoihin, ja etenee rakenteissa pysty- ja vaakasuunnassa. Vanhemmissa rakennuksissa riskitaso kasvaa, jos perustukset on tehty kalliolle, perusmaan tai hienojakoisen maa-aineksen varaan ilman toimivaa kapillaarikatkoa.
Miksi kapillaarinen kosteus on sitkeä ongelma korjausrakentamisessa?
Kapillaarinen kosteus ei ole pelkästään “ulkopuolista vettä” sokkelin vieressä. Haaste on usein rakenteeseen jo sitoutunut kosteus.
Kun kosteus jää rakenteisiin:
- se ei poistu itsestään
- se ylläpitää mikrobikasvulle otollisia olosuhteita
- se heikentää sisäilman laatua ja voi lyhentää rakenteiden käyttöikää
Salaojat, patolevyt ja vedeneristykset ovat tärkeitä ulkopuolisen veden hallinnassa. Silti ne eivät aina yksin ratkaise ongelmaa, jos kosteuden liike tapahtuu rakenteen sisällä kapillaarisesti.
Minkä ongelman SafeDrying-kuivanapito ratkaisee?
SafeDrying-kuivanapitojärjestelmä on kehitetty kapillaarisen kosteuden hallintaan rakenteen sisäpuolelta. Tavoite on käytännössä kaksiosainen: rakenteita kuivataan ja kuivana pysymistä ylläpidetään pitkäaikaisesti.
Järjestelmä perustuu kuivaan, lämmitettyyn ilmaan, joka kiertää rakenteiden sisällä tai niiden pintaa vasten erikoisvalmisteisissa kuivatuskanavissa. Ratkaisun ideana on, että rakenteen kosteustilaan vaikutetaan hallitun ilmankierron avulla ilman laajoja purkutöitä tai kaivamista.
Missä kohteissa ratkaisu on erityisen perusteltu?
SafeDrying soveltuu erityisesti kivirakenteisiin kohteisiin, joissa kapillaarikatko puuttuu tai on puutteellinen. Perusteltuja käyttökohteita ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:
- rakennus on valmistunut ennen 2000-lukua
- seinissä tai lattiarakenteissa esiintyy jatkuvaa tai toistuvaa kosteutta
- rakenteita ei voida purkaa laajasti, esimerkiksi käytössä olevat tilat tai suojellut kohteet
- kosteusongelma jatkuu salaojituksesta huolimatta
- kuivumisen ja kuivana pysymisen todentaminen mittaustiedolla koetaan tärkeäksi
Tyypillisinä kohteina mainitaan kerrostalot ja rivitalot, julkiset rakennukset ja kunnalliset kiinteistöt, suojellut ja kulttuurihistorialliset rakennukset, kellarilliset rakennukset sekä piilosokkelit.

Mitä SafeDrying tekee käytännössä?
SafeDrying-kuivanapitojärjestelmä:
- kuivattaa jo kostuneet rakenteet
- ylläpitää kuivana pysymistä pitkäaikaisesti
- toimii ilman laajoja purkutöitä tai kaivamista
Kuivatuskanavat voidaan asentaa kohteesta riippuen jalkalistan tilalle pinta-asennuksena, upottaa lattiaan tai toteuttaa yhdistelmänä. Asuinhuoneistoissa kanavat on suunniteltu muistuttamaan lattialistoja, jolloin ratkaisu jää huomaamattomaksi.
Järjestelmään kuuluu myös rakenteiden kosteuden etävalvonta. Kosteusarvoja seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Tämä on hyödyllistä erityisesti silloin, kun korjauksen toimivuus halutaan pystyä osoittamaan luotettavasti esimerkiksi taloyhtiön päätöksenteossa tai asuntokaupan yhteydessä.
Lue lisää:
Mistä kannattaa aloittaa, jos epäilet kapillaarista kosteutta?
Ennen ratkaisun valintaa on olennaista tunnistaa, mistä kosteus rakenteisiin tulee ja miten se käyttäytyy. Käytännönläheinen alku on koota seuraavat tiedot:
- missä rakenteissa kosteutta näkyy ja kuinka laajalla alueella
- onko kyse kellarista, sokkelista, piilosokkelista, alapohjasta tai seinän alaosasta
- mitä ulkopuolisesta vedenhallinnasta tiedetään ja milloin se on tehty
- onko kohteessa vanhoja rakenneratkaisuja, joissa kapillaarikatkon puute on tyypillistä
Kun lähtötiedot ovat kasassa, korjauspolkua on helpompi perustella ja vaihtoehtoja vertailla.











