Rakentamisessa huomioitavia asioita 2

Muutoksiin sisältyvät aina vastuukysymykset. Suunnittelija vastaa omasta suunnitelmasta ja sen oikeellisuudesta, mutta jos siitä poiketaan, ei suunnitelmaa ole toteutettu niin kuin on tarkoitettu, ja vastuu siirtyy muutoksen tekijälle. Muutoksista tuleekin aina neuvotella kaikkien osapuolten kanssa. Useimmiten urakoitsija havaitsee muutostarpeen ja ottaa yhteyttä suunnittelijaan sekä kiinteistön omistajaan. Jos kaikki osapuolet hyväksyvät muutoksen, se kirjataan suunnitelmaan ja päivitetään asemapiirrokseen. Tällöin muutoksesta jää myös dokumentti asiakirjoihin.

Myös muunlainen rakentamisen dokumentointi on aina hyvä tehdä. Joissakin kunnissa on käytössä tarkastusasiakirja, johon kirjataan eri työvaiheet tehdyiksi. Myös mm. Koneyrittäjien liiton laatukäsikirjaan kuuluu tarkastuslista, johon urakoitsija kirjaa eri työvaiheet tehdyiksi. Vaikka kunnassa ei olisikaan käytössä erillistä tarkastusasiakirjaa, voi samaisen lomakkeen antaa urakoitsijalle täytettäväksi, jolloin se toimii muistilistana ja todisteena siitä, että kenttä on rakennettu oikein.

Työvaiheet on hyvä myös valokuvata, jolloin jälkikäteen on helppo todeta, mitä maahan on laitettu ja miten. Suodatuskentän materiaaleista on hyvä ottaa pienet näytteet purkkiin, jolloin voidaan helposti osoittaa, mitä massoja kentässä on käytetty. Jos ongelmia jostain syystä ilmenee, ne voidaan kartoittaa helpommin ilman mittavia kaivutöitä.

Mikäli rakennetaan useamman kiinteistön kesken yhteinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, asiasta kannattaa tehdä aina kirjallinen sopimus. Sopimukseen tulisi kirjata mm. syntyvien kustannusten jakamisperusteet ja niiden muuttuminen, jos esim. kiinteistön asukasluku jatkossa muuttuu. Jos yhteisessä puhdistamossa on useita naapureita mukana, kannattaa harkita osuuskunnan perustamista hallinnointiin.

Naapurin kirjallinen suostumus on syytä pyytää myös tilanteessa, jossa omalla kiinteistöllä puhdistetut jätevedet johdetaan yhteiseen tai naapurin maalla olevaan ojaan. Erityisesti kiinteistön myyntitilanteessa jätevesijärjestelmän rakentamisen dokumentit ja sopimukset ovat tärkeitä asiakirjoja.

Kun kaikki on valmiina, laitteisto tulee koekäyttää. Tällöin varmistetaan, että esim. panospuhdistamon prosessi toimii niin kuin pitää ja maapuhdistamoissa säädetään mm. virtaussäätimet kohdalleen. Myös pintapuolisesti tehdään lopputarkastus: varmistetaan, että tuuletusputkissa on oikeanlaiset hatut, ja että purkuputken päästä löytyy pieneläinverkko tai -läppä.

Tapaus1
Omakotitalokiinteistölle rakennettiin korotettu maasuodattamo, jonka perään tuli nestemäiseen fosforinpoistokemikaaliin perustuva fosforinpoistoyksikkö. Kohde saatiin valmiiksi, mutta urakoitsijalla jäi viimeistelytyöt kesken kiireiden vuoksi. Maisemoinnin ja siistimisen lisäksi purkuojan perkuuta ei suoritettu heti. Kenttä otettiin kuitenkin käyttöön. Fosforinpoistokaivon kanssa oli kuitenkin heti ongelmia. Fosforikaivo hälytti jatkuvasti ja syötti kemikaalivaraston tyhjäksi. Syyksi paljastui lopulta se, että purkuojan korkean pinnan vuoksi laite ei päässyt purkamaan puhdistettua jätevettä, mikä sekoitti laitteen toiminnan. Purkuojan perkauksen jälkeen ongelmia ei ole esiintynyt.

Tapaus2
Loma-asunnon pesuvesille asennettiin biomoduulein tehostettu maaimeyttämö. Kun järjestelmä oli ollut jo jonkin aikaa käytössä, huomattiin, että ilmastusputken hattuna oli käytetty umpitulppaa. Tulppa oli alun perin tarkoitettu asennuksen aikaiseksi työtulpaksi estämään maa-ainesten kulkeutuminen putkistoon. Mikäli väärää tulppaa ei olisi huomattu, imeytyskentässä toimivien mikrobien hapensaanti olisi estynyt ja jätevesien puhdistumisprosessi ei olisi kyennyt käynnistymään.

Rakentamisurakka on ohi ja aika nauttia puhtaista jätevesistä ja ympäristöstä. Jotta laitteisto olisi pitkäikäinen ja toimiva, tulee laitteistoa käyttää oikein, sekä huoltaa ja hoitaa sitä määräajoin. Näihin asioihin palaamme juttusarjan viimeisessä artikkelissa.