Rakentamisen ja remontin suunnittelu

Suunnittelun lähtökohdat

Rakennuksen pohjaratkaisuun vaikuttavat jokaisen perheenjäsenen omat tottumukset ja mieltymykset. Perheen koon ja lasten iän lisäksi mm. ammatti, harrastukset, sairaudet, tontin muoto ja kaavamääräykset vaikuttavat oleellisesti jokaiseen rakennukseen jo suunnitteluvaiheessa. Alustavaan suunnitteluun kannattaa ottaa koko perhe mukaan ja kartoittaa jokaisen toiveet. Lopullinen suunnittelu kannattaa ehdottomasti jättää alan ammattilaiselle.

Suunnittelija

Suunnittelijan tavallinen rooli on vain täyttää viranomaisten määräykset. Puutteellisesti tai huonosti tehdyt suunnitelmat tekevät toteutuksesta lähes aina kalliin, ja yllätysten mahdollisuus toteutusvaiheessa on suuri. Ammattisuunnittelija kannattaa valita mahdollisimman aikaisin. Luonnosvaiheessa on hyvä käydä läpi eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Perusratkaisujen selvittyä valitaan muut suunnittelijat: rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelija.

Käytettävissä oleva raha

Todellisuus, varsinkin taloudellinen, pitää olla mukana suunnittelun alusta asti. Usein raha määrittelee talon koon, ulkonäön ja käytettävät materiaalit. Nurkat, neliöt ja tavallisuudesta poikkeavat rakenneyksityiskohdat lisäävät kustannuksia. Jo luonnosvaiheessa kannattaa laatia alustava kustannusarvio. Rahoittaja yleensä pyytää kustannusarviota ja rakennussuunnitelmia.

Mitä vähemmän rakennukseen tehdään muutoksia, sitä vähemmän remontti tai peruskorjaus tulee maksamaan. Rakennusvirheiden mahdollisuus vähenee ja talo säilyttää mallinsa. Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että peruskorjaus tai remontti tehdään rakennuksen ehdoilla.
– Talon historiasta ja iästä kertovat tyylipiirteet säilytetään.
– Tehdään mahdollisimman vähän muutoksia ja käytetään kaikki asumisen sisältämät
mukautumismahdollisuudet.
– Käytetään alkuperäisen rakennustyylin mukaisia materiaaleja.
– Energiakorjauksissa huomioidaan vaikutus julkisivuun.
– Sovelletaan rakennuksessa alkujaan käytettyjä työtapoja.
– Ulkonäköä muutettaessa huomioidaan muu rakennuskanta.
– Talon tulisi korjattunakin olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopiva ympäristöönsä.
Suunnittelijan tulee huolellisesti perehtyä rakennukseen, sen kuntoon ja asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Jos suunnittelija valvoisi remontin toteutusta, niin muutosten tekeminen olisi kunnolla harkittua. Näin säästytään turhilta virheiltä ja kustannukset pysyvät hallinnassa.

Kuntokartoitus

Rakennuksen kunto kannattaa selvittää huolellisesti siinä vaiheessa, kun peruskorjausta ajatellaan vakavasti ensimmäisen kerran. Näin varmistetaan, että perusparannuksen tai remontin suunnittelu voidaan tehdä luotettavalta pohjalta. Rakennuksen käyttökelpoisuus kannattaa tutkia huolellisesti. Hyvän suunnittelunkin jälkeen täytyy varautua yksityiskohtien muuttamiseen. Kaikkia rakenneyksityiskohtia ja niiden kuntoa ei ole mahdollista selvittää ennen purkutöitä. Puutteellisesti suoritetun tila- ja kuntokartoituksen seurauksena saattaa kustannukset ja aikataulu riistäytyä hallinnasta.
Rakennuksen kunnon ja soveltuvuuden arvioinnin laajuus riippuu remontin tai perusparannuksen tyypistä ja laajuudesta. Siihen kannattaa sisällyttää seuraavia asioita:

Ympäristöarvot

Tutki, miten suunnitelmat soveltuvat maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Huomioi kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset näkökohdat ja arvot.

Kaavatilanne

Selvitä mahdolliset asema- tai rakennuskaavassa olevat rakennuksia koskevat määräykset esim. kunnan kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisilta.

Asiakirjat

Etsi vanhat piirustukset, mahdolliset muutospiirustukset ja asiakirjat. Jos piirustuksia ei ole, rakennus mitataan ja tehdään mittapiirustukset. Tarkista vanhojen piirustusten oikeellisuus.

Rakenneosat

Tutki rakennuksen eri osat silmämääräisesti. Käy läpi epäilyttävät kohdat purkamalla rakenteita.

Ääneneristys

Pääsääntöisesti vanhojen rakennusten ääneneristys on hyvä.