Rakennusliike meni konkurssiin kesken remontin – näin toimit oikein vaihe vaiheelta

Tilanne on hankala, mutta ei toivoton. Olennaista on edetä oikeassa järjestyksessä. Ensin varmistetaan, että kyse on todella konkurssista. Sen jälkeen selvitetään konkurssipesän kanta sopimukseen, dokumentoidaan työmaan tilanne ja huolehditaan omista saatavista. Vasta tämän jälkeen kannattaa lähteä valitsemaan uutta urakoitsijaa.

Rakennusprojektin tai remontin keskeytyminen urakoitsijan konkurssin vuoksi on monelle tilaajalle yllättävä ja stressaava tilanne. Työmaa saattaa pysähtyä äkillisesti, ja samalla syntyy epävarmuutta siitä, mitä tapahtuu sopimuksille, mahdollisesti maksetuille ennakoille ja keskeneräiselle työlle. Usein myös rakennusmateriaalit, työkalut ja suunnitelmat jäävät työmaalle ilman selkeää vastuuhenkilöä. On kuitenkin olemassa selkeät toimintavaiheet, joiden avulla tilannetta voidaan lähteä ratkaisemaan hallitusti.

Mitä tilaajan tulee tehdä heti konkurssin jälkeen, keihin viranomaisiin kannattaa olla yhteydessä ja miten projekti voidaan saada uudelleen käyntiin?

Ensimmäinen vaihe on varmistaa, että kyseessä on todellinen konkurssi eikä esimerkiksi väliaikainen maksuhäiriö tai työmaan keskeytys. Joskus yritys voi keskeyttää työt tilapäisesti, vaikka konkurssia ei ole vielä haettu. Työmaan pysähtyminen ei vielä tarkoita konkurssia. Yrityksellä voi olla maksuvaikeuksia, työriita tai muu häiriö, joka näkyy tilaajalle vain työn keskeytymisenä. Siksi ensimmäinen askel on tarkistaa, onko käräjäoikeus todella asettanut yrityksen konkurssiin. Konkurssin vahvistaa aina käräjäoikeus.

Käytännössä helpoin paikka tarkistaa tieto on Oikeusrekisterikeskuksen maksukyvyttömyysrekisteri. Rekisteristä löytyvät tiedot konkurssista, pesänhoitajasta ja valvontapäivästä. YTJ:stä voi tarkistaa yrityksen perustiedot, mutta konkurssitilanteessa juuri maksukyvyttömyysrekisteri on tilaajalle hyödyllisin lähde.

Viranomaislähteitä, joista asioita voi lähteä selvittämään:

• Oikeusrekisterikeskuksen maksukyvyttömyysrekisteri (ORK)
• Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ)

Kun yritys asetetaan konkurssiin, se menettää määräysvallan konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteensa. Käytännössä asioita hoitaa pesänhoitaja. Tässä kohtaa on tärkeää oikaista yksi yleinen väärinkäsitys: urakkasopimus ei siirry automaattisesti konkurssipesälle. Konkurssipesä arvioi erikseen, sitoutuuko se sopimukseen vai ei. Jos pesä sitoutuu sopimukseen ja asettaa hyväksyttävän vakuuden, vastapuoli ei saa purkaa sopimusta pelkästään konkurssin perusteella.

Pesänhoitajalta kannattaa kysyä heti ainakin nämä asiat: jatkuuko urakka konkurssipesän toimesta, järjestetäänkö työmaan luovutus tilaajalle, missä kunnossa työmaa virallisesti on ja miten työmaalla olevia materiaaleja käsitellään. Mitä aiemmin yhteys syntyy, sitä pienempi on riski, että työmaalle jää epäselvä tilanne tai omaisuuskiista.

Jo maksetut rahat eivät palaudu automaattisesti. Se, miten voit hakea hyvitystä, riippuu paljon siitä, miten olet maksanut.

Jos olet maksanut työn luottokortilla tai erillisellä kulutusluotolla, voit vaatia hyvitystä myös luotonantajalta. Jos taas olet maksanut suoraan urakoitsijalle esimerkiksi tilisiirrolla, saatavaa joudutaan yleensä hakemaan konkurssimenettelyssä. Silloin on tärkeää olla yhteydessä pesänhoitajaan ja varmistaa, miten ja mihin mennessä saatava pitää valvoa. KKV korostaa, että maksutapa ratkaisee paljon kuluttajan asemassa konkurssitilanteessa.

Tähän liittyy myös valvontapäivä. Se on määräpäivä, johon mennessä velkojan saatava pitää yleensä ilmoittaa konkurssissa. Tieto valvontapäivästä ja pesänhoitajasta löytyy maksukyvyttömyysrekisteristä. Jos tämä vaihe jää väliin, tilaaja voi menettää mahdollisuuksiaan saada suorituksia konkurssipesästä.

Jos urakassa on sovittu ennakkomaksusta, urakoitsijan olisi pitänyt asettaa ennakkomaksun turvaava vakuus. Kuluttaja-asiamiehen hyväksymissä RYS-9-sopimusehdoissa tästä säädetään nimenomaisesti. Vakuuden tarkoitus on suojata tilaajaa juuri silloin, kun työ jää kesken tai urakoitsija ei muuten täytä velvoitteitaan.

Siksi nyt kannattaa käydä sopimuspaperit läpi huolella. Onko urakassa sovittu vakuudesta, onko siitä annettu todistus ja kattaako se ennakkoon maksetun summan? Jos vakuus on olemassa, sen käyttö kannattaa selvittää heti pesänhoitajan ja tarvittaessa oman oikeudellisen avun kanssa. Myös kotivakuutuksen oikeusturva voi auttaa riidan selvittelykuluissa, vaikka se ei korvaa itse urakkavahinkoa.

Tämä on kohta, jossa moni tekee virhearvion. Työmaalle tuodut materiaalit eivät siirry automaattisesti tilaajan omistukseen vain siksi, että ne ovat tontilla tai asunnossa. Omistusoikeus riippuu sopimuksesta, siitä mitä on maksettu ja siitä, onko tavara eroteltu juuri tätä kohdetta varten.

Jos kyse on rakentamisluvasta tai muuten luvanvaraisesta hankkeesta, pelkkä uuden urakoitsijan etsiminen ei aina riitä. Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle vastaava työnjohtaja ennen rakennustyön aloittamista. Jos työnjohtaja vaihtuu kesken hankkeen, tästäkin on ilmoitettava kirjallisesti rakennusvalvonnalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos konkurssi katkaisee hankkeen ja samalla vaihtuvat urakoitsija, työnjohto tai vastuuhenkilöt, myös lupa-asiat ja rakennusvalvonnan tiedot on syytä päivittää ennen työn jatkamista. Näin vältytään siltä, että työmaa jatkuu muodollisesti väärin perustein.

Uuden urakoitsijan kilpailutus kannattaa aloittaa vasta sen jälkeen, kun työmaan tila, sopimustilanne, saatavat ja mahdolliset vakuudet on selvitetty. Muuten uusi urakoitsija joutuu arvaamaan, mitä on tehty, kuka vastaa mistäkin ja mitä vanhasta työstä voidaan hyödyntää.

Uutta urakoitsijaa valitessa kannattaa tarkistaa ainakin yrityksen taustat, vastuuvakuutukset, referenssit, taloudellinen tilanne ja se, miten keskeneräisen työn vastaanotto dokumentoidaan sopimuksessa. Tässä vaiheessa kirjallinen sopimus, takapainotteinen maksuaikataulu ja mahdolliset vakuudet ovat tavallistakin tärkeämpiä. KKV:n hyväksymissä sopimusehdoissa ennakkomaksun turvaaminen ja maksujen sitominen työn etenemiseen ovat juuri niitä keinoja, joilla tilaaja vähentää omaa riskiään.

Urakoitsijan konkurssi kesken remontin on vakava takaisku, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että koko projekti olisi menetetty. Moni kokee tilanteessa epävarmuutta ja huolta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. On kuitenkin hyvä muistaa, että tällainen tilanne ei tarkoita sitä, että rakennusprojekti olisi menetetty.

Olennaista on toimia järjestelmällisesti: varmista konkurssi, ota yhteys pesänhoitajaan, dokumentoi työmaa, valvo saatavasi, tarkista vakuudet ja vasta sen jälkeen käynnistä työn jatkaminen uuden urakoitsijan kanssa. Useimmissa tapauksissa projekti saadaan jatkumaan, kun tilanne selvitetään rauhallisesti ja järjestelmällisesti. Uusi urakoitsija löytyy usein nopeammin kuin aluksi ajattelee, ja keskeneräinen työ voidaan saattaa valmiiksi.

Kun nämä vaiheet tehdään huolellisesti, tilaaja saa yleensä nopeasti selville kaksi asiaa: mitä hän voi vielä pelastaa ja miten projekti viedään turvallisesti maaliin. Se on konkurssitilanteessa tärkein tieto.

Nykyinen taloustilanne on monille rakennusalan yrityksille haastava. Rakentamista ja remontointia tarvitaan edelleen, mutta kaikilla yrityksillä taloudellinen kantokyky ei valitettavasti riitä vaikeiden aikojen yli. Siksi konkursseja nähdään välillä myös hyvämaineisilla yrityksillä.

Tärkeintä on muistaa, että konkurssi ei ole maailmanloppu rakennusprojektille. Kun asiat hoidetaan oikeassa järjestyksessä ja tarvittaessa haetaan apua asiantuntijoilta ja viranomaisilta, lähes kaikki tilanteet saadaan ratkaistua. Lopulta moni projekti valmistuu aivan kuten alun perin suunniteltiin – joskus vain hieman eri reittiä pitkin.