• Etusivu
  • Rakentaminen

Pitkän ajan taloussuunnittelu

Rakentajan toimitus
Julkaistu 29.01.2009
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Pitkän ajan taloussuunnittelussa otetaan huomioon 5-10 vuoden päähän ulottuvat kunnossapito- ja korjaustavoitteet. Kysymys onkin siitä, miten suunnitellut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset ja –parannukset tullaan rahoittamaan vuotuisten hoitokulujen lisäksi.
Rahoitussuunnittelun pohjana on arvio vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavasta tasosta. Tämän lisäksi pitää arvioida muun rahoituksen tarve. Rahoitusta voidaan järjestää lainarahan lisäksi esimerkiksi erillisillä korjausvastikkeilla ja niiden ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarausten muodostamisella.

Suurten korjaushankkeiden osalta tulee selvittää miten suuriin kertamaksullisiin osakassuorituksiin yhtiön osakkailla on halukkuutta ja miten suureksi pääomavastike voidaan mitoittaa. Pääomavastikkeen suuruuteen vaikuttaa lähinnä vieraan pääoman laina-ajan pituus.

Pitkän ajan taloussuunnittelussa tulee päättää myös se, miten korjausmenot ja niiden rahoitus tullaan käsittelemään kirjanpidossa ja verotuksessa. Taloyhtiön verotukseen vaikuttaa se, käytetäänkö kirjanpidossa aktivointia ja rahastointia vai kuluiksi kirjaamista ja osakassuorituksia tai asuintalovarausten muodostamista. Selvien perusparannusten osalta kirjanpidossa on aktivointipakko, jolloin myös rahastointi on mielekästä. Jos kaavaillut korjaushankkeet ylittävät viiden vuoden aikana kertyvän ennakkorahastointimäärän, tarvitaan lisäksi vierasta pääomaa.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

ssab greencoat
Painuneet perustukset
Tulevaisuudessa pientalorakentaminen tulee sijoittumaan yhä enemmän sellaisille alueille, joissa teknisesti luotettava perustaminen edellyttää paalujen käyttöä. Paaluja on pientalorakentamisessa perinteisesti totuttu käyttämään ainoastaan sellaisissa pohjasuhteissa, joissa maaperä on siinä määrin kokoonpuristuvaa, että maan varaan perustaminen ei tule kysymykseen. Ennustetusta ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuuden lisääntyminen kesällä voi aiheuttaa pohjaveden alentumista ja odottamattomia painumia maanvaraisesti perustetuissa rakennuksissa.Lisääntyvät syys- ja talvisateet aiheuttavat puolestaan suurempia kosteusrasituksia alapohjarakenteisiin, joiden hallinta edellyttää ryömintätilan hyvää tuulettumista. RR-teräsperustus on kantavuudeltaan luotettava ja kosteusteknisesti moitteetta toimiva pientalon perustusratkaisu kaikkiin maaperäolosuhteisiin, myös kalliolle perustettaessa.Jätä yhteydenottopyyntö teräspaaluistaJätä yhteydenottopyyntö energiapaaluistaTilaa veloitukseton esite teräspaalutuksesta
20164_45998.jpg
Valaise keittiön välitila oikein
Keittiö on yksi kodin tärkeimmistä valaistuskohteista. Keittiössä tarvitaan hyvän yleisvalaistuksen lisäksi riittävästi valoa työskentelyyn. Keittiö tai ruokailutila on myös oleskelutilaa, jonka viihtyisyys on tärkeää. Valaistussuunnittelun tarve korostuu myös varsinaisen keittiön ulkopuolelle, kun kyseessä ovat avoimet ja yhdistetyt tilat. Valaistuksen suunnittelussa on otettava huomioon kaikki tilan käytännön toimet ja valaistuksen mahdolliset haittavaikutukset kuten häikäisyt ja heijastukset.
20193_56680.jpg
Uudella tiilellä tasaista kattopintaa
Euroopan laajimmasta savi- ja betonikattotiilien valikoimasta löydät sopivan tuotteen kaikkiin kohteisiin aina kesämökistä moderniin citykotiin. Kattomateriaalina tiili on kaunis ja kestävä. Se edustaa klassista rakentamista ja on siksi aina muodissa.Ajattoman tyylikkyyden kanssa käsi kädessä kulkevat ekologisuus ja kestävyys; tiilikatto on luonnonmateriaaleista valmistettu, pitkäikäinen hankinta, joka oikein huollettuna vain paranee vanhetessaan. Lisäksi tiilikatto on taloudellinen valinta, sillä sen asennuskustannukset ovat alhaiset. Mahdolliset vaurioituneet tiilet voidaan myös vaihtaa uusiin, mikä entisestään pidentää tiilikaton käyttöikää.Laske kustannusarvio BMI Ormax -kattolaskurilla
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Aloituskokous
Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelijan sekä vastaava työnjohtaja.Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa tai erillisessä korkeusasemakatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen myös tarkistaa, että rakennuksen korkeusasema on sopiva.Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.Jotta ymmärtää aloituskokouksen merkityksen, pitää selata läpi liitteen mukainen tekstihirviö. Tämä on todella vaikeaselkoista tekstiä jopa ammattilaisen luettavaksi ja tulkittavaksi. Siitä johtuen rakennustarkastajatkin ovat ottaneet varsin kirjavan käytännön jopa omakotitalojen aloituskokousten pitämistavassa. Tätä osoittaa myös jo vähän vanha Ympäristöministeriön teettämä selvitys, josta tässä lainaus:"Aloituskokouksen (MRL 121 § ja MRA 74 §) oli ottanut käyttöön vastanneista 274 kuntaa (91 %). 19 kuntaa (6 %) ei ollut ottanut aloituskokousta käyttöön. Lomarakennus oli yleisin hanke, jossa aloituskokousta ei pidetty (232 kuntaa, 77 % vastanneista). Muita hankkeita, joissa aloituskokousta ei pidetty, olivat mm. talousrakennukset (100 kuntaa), varastot (22 kuntaa), pienehköt kohteet (24), laajennukset (15) sekä parisenkymmentä muuta kohdetta mm. katoksista yksinkertaisiin halleihin, joissa ei tule kosteusvaurioita. Yli 50 000 asukkaan kunnissa seitsemässä prosentissa ei pidetty aloituskokousta omakotitalohankkeessa. 2001-5000 asukkaan kuntaluokassa aloituskokous omakotitalohankkeessa jäi pitämättä 16 %:ssa ja alle 2000 kunnissa 20 %:ssa. Kaikkiaan 260 kuntaa (86 %) ilmoitti, että aloituskokouksesta oli ollut paljon tai jonkin verran hyötyä rakennustyön valvonnassa. 13 kuntaa (4 %) oli sitä mieltä, ettei siitä ollut hyötyä. Suurin hyöty koettiin olleen yli 50 000 asukkaan kunnissa."Tutkimustulosta ei pidä suoraan alkaa tulkita, mutta vaikuttaisi siltä, että pienten kuntien tarkastajat tuntevat tekijät ja siitä syystä liiankin helposti jää aloituskokous pitämättä. Isommissa kunnissa ainakin joissain on menty toiseen äärimmäisyyteen. Aloituskokoukset saattavat kestää "ikuisuuden".Omakotitalon rakentamisen aloituskokouksessa on saada omistaja , rakennuttaja, tajuamaan vastuunsa. Toisena asiana pitää selvitä, miten tuota vastuuta voi jakaa. Kaikkein tärkeimpänä on pystyä ohjaamaan rakentaja niin, että talosta tulee hyvä, eikä rakennusvirheitä täynnä oleva katiska. Rakennustarkastaja ei siis pyöritä mitään byrokratiaa, vaikka laissa ja asetuksessa määrätäänkin tilaisuus pidettäväksi. Lainsäätäjän ja viranomaisten tavoitteena on turvata rakentajan etu ja välttää virheet.Lain sanonnalla huolehtimisvelvollisuus on varsin vaikuttava merkitys. Sen mukaan rakentaja ottaa myös omakotitalon rakentamisessa vastuun koko rakentamisesta. Tämä vastuu pitää osata jakaa. Tätä silmällä pitäen lainsäätäjä on antanut lisäohjeistusta pääsuunnittelijasta, muista suunnittelijoista, heidän kelpoisuudestaan, suunnittelijoiden tehtävistä ja suunnitelmista. Nämä asiat käydään myös aloituskokouksessa läpi. Kun suunnittelusopimukset tehdään pätevien suunnittelijoiden kanssa oikein, suunnitelmat ovat hyvät ja vältetään yksi neljästä rakennusvirheestä.Yhä edelleen liian helposti valitaan suunnittelija halvalla ja suunnitelmat ovat sitten sitä luokkaa, että virheitä syntyy. Vastaavan työnjohtajan merkitystä ei ymmärretä ja siinäkin tingitään palkasta. Nämä ovat asioita, joihin aloituskokouksessa tulisi myös puuttua ja varmistaa, että kaikki on kunnossa. Näissä asioissa auttaa myös rakennustyöhön palkattu hyvä valvoja, joka huolehtii rakentajan puolesta, että kaikki luonnistuu niin kuin pitääkin.Aloituskokouslainsäädäntöä...
20161_45229.jpg
Näin remontoidaan! Tule työnäytöksiin
Eristeet rakentamiseen ja remontointiinISOVER luo turvallisia ja tehokkaita ratkaisuja äänen- ja lämmöneristämiseen, jotka tuovat asumismukavuutta käyttäjilleen ja samalla auttavat suojelemaan ympäristöä. Haluamme olla rakennusalan johtava kestävien eristysratkaisujen tarjoaja.
20084_10461.jpg
Askossa on sisustamisen iloa
Askossa on kodinsisustajalle laadukas, ajanhenkinen ja kilpailukykyinen mallisto. Kodin eri tiloihin löytyvät kaikki kalusteet sohva- ja ruokailuryhmistä moottorivuoteisiin ja komeroihin. Kokonaisuuksia voi lähteä rakentamaan myös tuoteperheistä. Sisustuksen loppusilauksen voi tehdä Askon valaisimilla, peitteillä, tauluilla ja muilla sisustustuotteilla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton