Pääsiäinen – Juhlien juhla ja päivien kuningatar
(Kuva: Shutterstock)
Pääsiäistä kutsutaan juhlien juhlaksi ja päivien kuningattareksi. Pääsiäinen on uskontoihin perustuva juhla, mutta se on myös talven jälkeen alkavan kevään juhla. Pääsiäisenä värit, kukat, ruoat, koristeet ja perinteet viestivät uudesta ilosta.
Pääsiäistä vietetään vuosittain 21.3. - 25.4. välisenä aikana. Tarkka päivämäärä lasketaan Gaussin laskukaavan mukaan. Pääsiäispäiväksi on kuitenkin jo varhaisen käytännön mukaan vakiintunut kevätpäivän tasausta seuraavan ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen nimi juontuu kauas kivikaudelle. Eostre oli saksilaisten hedelmällisyyden, kevään ja maanviljelyn jumalatar ja hänen kunniakseen vietettiin juhlia kevätpäivän tasauksena, joka lienee ollut yksi neljästä uskonnollisesta merkkipäivästä jo neoliittisella kivikaudella.
Hiljainen viikko, piinaviikko, tymintäviikko...
Pääsiäistä edeltää piinaviikko, hiljainen viikko, kärsimysviikko eli tymintäviikko, joka kertaa päivä päivältä Kristuksen tuskien tien tapahtumia. Suomalaisessa kansanperinteessä on monia tapoja ja sääntöjä tälle viikolle. Esimerkiksi äänekkäiden ja teräaseita vaativien töiden teko oli kiellettyä.
Jokaiselle päivälle on myöskin omat nimityksensä:
Palmusunnuntai eli virposunnuntai: Virpominen kävi siunauksesta, toi terveyttä ja karkotti pahaa. Pajunvitsat ovat kotimainen versio palmunlehvistä.
Malkamaanantai: Koko päivän aiheena oli kärsimys.
Tikkutiistai: Sytyketikut toivat onnea.
Kellokeskiviikko: Lehmien kaulaan pantiin kellot.
Kiirastorstai: Torstaina piti karkottaa kiiraa, joka oli pahansuopa, pihapiirissä asustava ja karjaa väijyvä olento. Kiirastorstaiaamuna oli myös tapana kopeloida härkien tai orien sukuelimiä, jolloin varmistettiin hyvä munaonni tulevalle kesälle.
Pitkäperjantai: Tällöin ei vierailtu edes naapurissa, vaan istuttiin hiljaa kotona tai käytiin kirkossa. Tulta ei myöskään sytytetty, vaan syötiin kylmiä ruokia, kuten mämmiä. Pitkäperjantain ilta ja sitä seuraavan lankalauantain ilta olivat vuoden huonomaineisimmat päivät.
Lankalauantai: Kaikki pahat voimat olivat liikkeellä ja noidat ahdistelivat ihmisiä. Nyt värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai: Uskottiin, että minkä eläimen pääsiäisaamuna näki, sen luontoinen oli koko vuoden: lammas toi laupiaan mielen, sika suttuista elämää, kissa uneliaisuutta ja viluisuutta, koira viisautta ja äreyttä, kaunis lintunen hyvää tuulta ja naimaonnea, vanha varis pahaa...
Maanantai, 2. pääsiäispäivä: Jos toisena pääsiäispäivään mennessä ei ollut syönyt yhtään munaa, saattoi odottaa ongelmallista kevättä.
Tunnetko pääsiäisajan symboliikan?
- Naulakukkana tunnettu Neilikka viittaa ristiinnaulitsemiseen.
- Lilja on puhtauden ja viattomuuden tunnus
- Narsissi eli pääsiäiskello on ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen symboli.
- Pääsiäisruohon kasvattaminen ja kasvaneen ruohon lakastumaanjättäminen kuvaa elämää, kuolemaa ja jälleensyntymistä. Vihreä väri symbolisoi elämää.
- Munat symbolisoivat hedelmällisyyttä ja toivottavat kesän kasvukaudelle runsasta satoa. Munan on väitetty olevan myös jumalatar Eostren symboli.
- Pääsiäistipu taas muistuttaa salaisuuden (eli särkymättömän munan) avautumisesta uudeksi elämäksi.
- Pääsiäispupu kuvaa hedelmällisyyden vertauskuvana uuden elämän esiin puhkeamista.
- Pääsiäislammas on ottanut uhrikaritsan roolin syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana.
- Mämmi symbolisoi happamatonta leipää. Kun Egyptistä oli paettava kiireesti, ei eväsleipää ehditty hapattamaan. Keskiajalla pitkäperjantaita pidettiin liian pyhänä päivänä ruoanlaittoon tai tulen tekoon, jolloin mämmi oli päivän pääateria.
Pääsiäisen sää
Piinaviikon eli pääsiäistä edeltävän viikon olosuhteet ennustivat myös tulevan kesän säätä. Jos oli tyyntä ja aurinkoista, niin samanlainen olisi tuleva kesäkin. Jos viikko taas oli tuulinen, lupasi se myrskyjä kesälle.
Pitkäperjantain kovasta pakkasesta voitiin päätellä, että koko kevät olisi kylmää, ja päinvastoin: lauhat kelit ennustivat leppoisia kevätsäitä. Auringonpaiste puolestaan ennakoi suuria tulipaloja tulevalle vuodelle.
Toisen pääsiäispäivän säästä on ennustettu, että sää jatkuu samana aina helluntaihin asti, eli 50 päivää.
Katsotaanpa miten käy!
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kun valo lisääntyy ja vesi tippuu räystäistä, puutarhuri havahtuu kevääseen
Pensaan elinkaari ja leikkaustarve vaihtelevat lajista riippuen
Orkidean viihtyvyys alkaa oikeasta kasvualustasta – mitä sinun tulee tietää
Ilmanvaihto paranee vaihtamalla - kuuntele Kivijalka-podcast
Kastelli-talo Lempäälään, osa 7, "Talvirakentajan tunnelmia"
Viikon kysymys: Kosteuseristys keittiökaapiston taakse?
Luetuimmat
Uusimmat