Ovet ja ikkunat

Asuinhuoneissa tulee pääsääntöisesti olla ikkuna, jonka koko on vähintään 10 % huonealasta. Ikkunassa on oltava vähintään osa, joka on avattavissa, ellei koko ikkunaa voida avata. Asuinhuoneen ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan, mutta osaan huoneista luonnonvalo voidaan tuoda valokatteella tms. rajatun huoneen kautta.

" Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mutta kuitenkin enintään 50 % rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan." (RakMK C3)

Pääikkunan ja vastapäisen rakennuksen, sijaitsee se sitten samalla tai viereisellä tontilla, etäisyyden tulee olla vähintään vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasosta mitattuna. Tästä voidaan asemakaavalla poiketa. Ilmansuunnat, ympäristö ja näkymät vaikuttavat ikkunoiden sijoitteluun. Pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa. Viihtyvyyden vaatimukset on otettava huomioon, jolloin em. etäisyydestä voidaan poiketa.

Kaikissa lasirakenteissa (mm. ikkunat, ovet ja valokatteet) on otettava rikkoutuminen huomioon. Mikäli rakenne rikkoutuu, ei se saa aiheuttaa putoamisvaaraa, eikä putoilevat sirpaleet haavoittumisvaaraa. Ns. turvalasina voidaankin käyttää joko lankalasia, laminoitua lasia tai karkaistua lasia. Lasipinnan tulee kestää tavanomaiset kuormat, jollei lasia ole varustettu tarkoituksenmukaisella törmäysesteellä.

Mikäli ikkunan alareuna on matalammalla kuin 700 mm lattiasta mitattuna, käytetään turvalasia. Asunnoissa myös 6 mm paksu tavallinen lasi katsotaan sopivaksi ratkaisuksi.

Mikäli ikkuna, lasiovi tai lasiseinä aiheuttaa törmäysvaaran, tulee lasi merkitä helposti havaittavaksi. Sopiva merkinnän asennuskorkeus on 900 – 1500 mm.

Mikäli oven lasipinta on matalammalla kuin 1500 mm lattiasta, on suositeltavaa käyttää ovessa karkaistua lasia. Turvalasia käytetään myös näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja lasiseinissä silloin, kun umpinainen karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon ympärillä on pienempi kuin 300 mm.

Saunan ja pesutilojen kokolasiset ovet ovat aina karkaistuja.

Ovilla on tulipalotilanteissa vaatimuksia, jotka niiden on tietyissä paikoissa täytettävä. Ullakolla voi olla palo-osastoja, joiden ovien on oltava vähintään luokkaa EI 15. Huomaa myös väliovet esim. kattilahuoneisiin ja autotallien kulkuväylien ovet. Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva.

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta. Yleensä asuintaloissa palonkestoaika on 30 min. Suomen rakennusmääräyskokoelman osasta E1, Rakennusten paloturvallisuus selviävät tarkemmat luokitukset.

Asunnoissa kulkureittien pituus uloskäytävään tulee olla enintään 30 m tai 45 m mikäli uloskäytäviä on enemmän kuin yksi. Muista myös, että tulipalon sattuessa yhteydet uloskäynneille tulee olla avoimina, eikä niille saa varastoida tavaraa eikä palokuormaa tai savunmuodostumista lisääviä materiaaleja.

Ovet ja ikkunat voivat toimia tulipalotilanteessa myös savunpoistossa.

Rakennusosille on määritelty RakMK:n osassa C3 seuraavat lämmönläpäisykertoimet (U-arvot) ikkunoille, kattoikkunoille ja oville, silloin kun:

• lämmin tila* rajoittuu ulkoilmaan: 1,0 W/m²K
• puolilämmin tila** rajoittuu ulkoilmaan: 1,4 W/m²K
• kylmä (lämmittämätön) tila rajoittuu ulkoilmaan: ei vaatimusta
• lämmin tila rajoittuu puolilämpimään tilaan: 2,8 W/m²K
• jäähdytettävän tilan*** ovi enintään: 1,4 W/m²K

* lämpötila +17 ^oC tai enemmän
** lämpötila +5 - +17 ^oC
*** lämpötila alle +17 ^oC mm. jäähdytysjärjestelmän avulla (esim. kellarit)

Lisää tietoa:
RakMK C3 Rakennuksen lämmöneristys, määräykset
RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus
RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus
RakMK G1 Asuntosuunnittelu
Kunnan rakennusvalvonta

Lähteet:
Suomen rakennusmääräyskokoelma