Onnistunut rakennushanke: Arkkitehdin neuvot rakennusprojektiin
© Doventus Oy
Omakotitalon tai huvilan rakentaminen lyhyen kaavan mukaan: on tarve ja tahtotila, rahoitus on kunnossa, ostetaan tontti, valitaan toteutustapa, hoidetaan luvat, rakennetaan ja muutetaan asumaan.
Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen haluaa nähdä ja toimia yrityksensä kautta huomattavasti laajakatseisemmin ennakoiden kaikissa vaiheissa hyvää ja laadukasta lopputulosta. Hyvään lopputulokseen, tavoitteena onnistunut rakennushanke, päästään Seppäsen mukaan esimerkiksi alla olevan prosessin mukaan edeten.
Rakennusprojektin kulku
Näin rakennusprojekti etenee:
- Etsi, jos mahdollista, muutama mieleinen tontti, mutta älä tee liian nopeaa ostopäätöstä. Toki usein tätä mahdollisuutta ei ole, jos kyseessä on esim. perintötontti tai kunnalta "arvonnassa" saatu tontti.
- Valitse jo tontin analyysivaiheessa avuksesi kokenut pääsuunnittelija, mahdollisesti koulutukseltaan arkkitehti.
- Valitse pääsuunnittelijan kanssa kohteessa tarvittavat muut suunnittelijat ja asiantuntijat.
- Teetä tontilla pintavaaitus ja pohjatutkimus, erityisesti rinnetonttien osalta.
- Selvitä rakentamisen reunaehdot ja viranomaisvaatimukset.
- Arkkitehti luonnostelee vaihtoehtoiset ratkaisut asiakkaan toivelistan perusteella, jos on mahdollista valita eri tonttien välillä.
- Tee luonnosten ja maastokatselmuksen pohjalta valinta ja osta tontti.
- Luonnossuunnittelun avulla tutkitaan runkovaihtoehdot ja perustusratkaisut tontin muodon ja muiden olosuhteisen mukaan.
- Laaditaan seuraava luonnos, jonka pohjalta voidaan laskea jo alustava kustannusarvio.
- Päätös runkorakenteesta ja perustustavasta.
- Pääsuunnittelija esittelee luonnokset kunnan lupavalmistelijalle.
- Tässä vaiheessa, kun rakennuskohteen muoto, volyymi, mitoitus ja materiaalit ovat tiedossa, on kustannukset määritelty yleensä 80 %:sti. Kustannuksiin vaikuttaa vielä pinta- ym. materiaalit sekä onnistunut kilpailuttaminen kyseisessä markkinatilanteessa.
- Kun tässä vaiheessa tehdään kakkosluonnosta, olisi hyvä, jos kaikki erityissuunnittelijat olisivat tiimissä mukana (rakenne, LVI-, sähkö- ja mahdollisesti sisustussuunnittelija). Esim. rakennesuunnittelija näkee karkeat linjat ja virheet pystyen eliminoimaan ei kustannustehokkaat ratkaisut. Viimeistään tässä vaiheessa arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat "hitsataan yhteen." LVIS-suunnittelijat varmistavat, että talotekniikan vaatimat ratkaisut ja tilavaraukset voidaan ottaa huomioon.
- Laaditaan pääpiirustukset ja lupa-asiakirjat , lunastetaan rakennuslupa.
- Erityissuunnittelijat laativat omat suunnitelmansa urakkalaskentaa varten.
- Arkkitehti laatii työpiirustukset ja tarvittavat työselitykset sekä detaljit.
- Valitaan suunnitteluvaiheessa vastaava työnjohtaja ja kilpailutetaan urakoitsijat urakkamuotoon soveltuvilla asiakirjoilla.
- Laaditaan urakkasopimukset ajoissa ilman kiirettä, huomioidaan urakoiden määrä ja urakkamuoto sekä rakennuttajan rooli työmaavaiheessa.
- Työmaan alkaessa panostetaan työn valvontaan ja työmaakokouksilla kontrolloidaan sopimuslaadun toteutumista tilaajan eduksi.
- Rakennuksen valmistuttua asumiskuntoon pidetään osaloppukatselmus puutelistojen korjauksen jälkeen, laaditaan huoltokirja.
- Muutto, jonka jälkeen mahdolliset viimeistelyt julkisivuissa ja piha-alueella.
- Lopputarkastus ja viranomaisleimat kaikkiin kuviin varmistavat osaltaan rakennuksen jälleenmyyntiarvon. Pääsuunnittelija toimittaa ajantasapiirustukset rakennusvalvontaan ja vastaava työnjohtaja toimittaa rakennuttajalle viranomais-asiakirjat loppuun viedystä hankkeesta.
Pääsuunnittelijalla on keskeinen rooli rakennusprojektissa
Edellä oleva rakennusprojektin prosessi on viitteellinen, mutta näin tämän päivän hyvin suunniteltu ja johdettu pientalon rakentamisprosessi toimii, sanoo Tero Seppänen. Hyvin keskeinen rooli on tietysti pääsuunnittelijalla, jonka tehtävänä on niveltää kaikki suunnitelmat yhteensopiviksi. Pääsuunnittelija valvoo osaltaan suunnittelun aikataulua. Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja.
Vastaava työjohtaja valvoo puolestaan rakentamisen teknistä laatua, hoitaa viranomaistarkastukset ja valvoo muun muassa työmaaturvallisuutta.
– Korostaisin vielä työmaakokouksien tärkeyttä myös pientalokohteissa; ne pidetään kuitenkin tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyneen eduksi. Niihin kutsutaan tarvittaessa suunnittelijat tai ainakin pääsuunnittelija. Kokouksissa ratkaistaan muun muassa mahdolliset epäselvyydet suunnitelmien ja toteutuksen välillä kuulemalla toteuttajia. Sopiva kokoustiheys voisi olla noin viitisen kertaa 11 kuukauden hankkeen aikana. Näin kontrolli säilyy koko projektin ajan, tähdentää Seppänen Doventus Oy:stä