Onko 72 tunnin varautumissuositus sinulle tuttu?

Viime vuosina varautumisen merkitys on korostunut entisestään. Koronapandemia, energiakriisi sekä Euroopan turvallisuustilanteen muutokset ovat lisänneet kiinnostusta kotivaraan ja omatoimiseen varautumiseen.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa kauppoja on suljettava, julkinen liikenne on pysähdyksissä, eivätkä maksukortit toimi.

Kotona elämää hankaloittaisivat jääkaapin ja pakastimen lämpiäminen, ruoanvalmistuksen haasteet, lämpötilan lasku ja valaistuksen puute sekä mm. se, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön.

Suosituksen taustalla on ajatus siitä, että viranomaisilla voi kestää jopa useita vuorokausia ennen kuin apu tavoittaa kaikki kotitaloudet laajassa häiriötilanteessa. Siksi jokaisen on tärkeää varmistaa oma ja perheensä pärjääminen ensimmäisten kriittisten päivien ajan.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö pyysi muutamia pohjalaisia tutustumaan sivulla 72tuntia.fi oleviin varautumisohjeisiin ja miettimään omaa varautumistaan.

Laihialla asuva Päivi Pulli kertoo, että heillä on miehensä kanssa tapana käydä kaupassa aika usein, mutta jos kauppaan ei pääsisi, heillä ei olisi hätää. Pakastimesta löytyy marjoja, sieniä, hirvenlihaa, lohta, leipää ja jäätelöä.

– Ruoanvalmistuskin onnistuisi ilman sähköä, sillä meillä on kaasugrilli, puu/hiiligrillit ja retkikeitin. Ja koti pysyisi lämpimänä, koska meillä on varaava takka, jossa on myös leivinuuni, Pulli jatkaa.

Retkeilijän varustus auttaa

Pullin kotoa löytyy asuntovaunu- ja retkeilyharrastusten takia vesikanisteri ja runsaasti retkeilyvälineitä, kuten otsalamppuja ja jopa ladattava retkisuihku. Asuntovaunua on mahdollista lämmittää ja jääkaappia viilentää kaasulla. Lisäksi kotipihalla on puilla lämpiävä sauna ja palju.

Vikbyssä asuva Sören Stenroos ei ole tullut ajatelleeksi vedenjakeluhäiriöihin varautumista.

– Meillä ei ole kaupasta ostettua pullovettä kaapissa, mutta pihalla on kyllä vanha kaivo, josta saisimme juomavettä meidän kolmelle hevosellemme, Stenroos miettii.

Kotivara

– Jos kauppaan ei syystä tai toisesta hetkeen pääsisi, ruoka ei olisi meidän perheellemme ongelma. Tyttöystäväni ostaa kerralla aina niin paljon ruokaa. Meillä on säilykkeitä, mysliä ja kaikenlaista ruokaa laatikot täynnä. Meidän perheemme pärjäisi niillä varmasti ainakin viikon.

Stenroos kertoo, ettei sähkökatko aiheuttaisi perheelle haasteita edes ruoanlaiton suhteen, sillä keittiössä on vanha puuhella.

Stenroosilla on mökki, hän harrastaa metsästystä ja hoitaa hevostallia, joten kotoa löytyy paljon sellaisia tarvikkeita, joista olisi häiriötilanteessa suuri apu. Hänellä on vesikanistereita, otsalamppuja, pattereille toimiva radio ja varavirtalähteitä kännykän lataamiseen.

Monella suomalaisella kotivara syntyy huomaamatta esimerkiksi mökkeilyn tai retkeilyn kautta. Välineet, joita käytetään vapaa-ajalla luonnossa, voivat olla ratkaisevan tärkeitä myös häiriötilanteessa kotona.

Testaa, oletko varautumisen mestari >>>

Vuonna 2026 viranomaiset painottavat yhä vahvemmin kotitalouksien omaa vastuuta varautumisessa. Laajojen häiriötilanteiden, kuten kyberhyökkäysten, myrskyjen tai energiakatkosten, riski on kasvanut, mikä tekee ennakoinnista entistä tärkeämpää.

Häiriöt sähkönjakelussa ja vesihuollossa teettäisivät töitä monien eri alojen viranomaisille. Syys-lokakuun aikana aluehallintovirastot eri puolilla Suomea järjestävät viranomaisille valmiusharjoituksia, joissa käydään läpi erilaisissa häiriötilanteissa eteen tulevia tehtäviä ja vastuita.

Laajassa häiriötilanteessa viranomaisille tulisi lyhyessä ajassa paljon tehtäviä, eikä heillä olisi mahdollisuutta päästä nopeasti paikan päälle jokaista ongelmaa ratkomaan. Näin ollen on jokaisen oman ja yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää, että jokaisessa perheessä olisi mietitty, miten mahdollisiin häiriötilanteisiin voisi varautua ennakolta ja miten tulisi toimia esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon tai vedenjakeluhäiriön aikana.

Jos on valmiiksi miettinyt, miten oma perhe pärjäisi mahdollisessa häiriötilanteessa, myös häiriötilanteesta toipuminen nopeutuisi merkittävästi ja samalle ennaltaehkäisisi erilaisia vahinkoja.

Sähkökatkon aikana

Sähkökatkon tapahtuessa on tärkeää sammuttaa sähkölaitteet. Katkaise virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta, koska ne voivat aiheuttaa tulipalon, kun sähköt palaavat. Sähkökatkon tapahtuessa talvella koti voi viiletä nopeasti. Vinkkejä lämpimänä pysymiseen ja muita ohjeita sähkökatkon varalle löydät 72tuntia-sivustolta.

On myös suositeltavaa välttää jääkaapin ja pakastimen turhaa avaamista, jotta kylmä säilyy mahdollisimman pitkään. Täysi pakastin voi säilyttää ruoan käyttökelpoisena jopa vuorokauden ilman sähköä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on seurannut varautumissuosituksen tunnettuutta jo useiden vuosien ajan. Vaikka jo vuonna 2021 lähes miljoona suomalaista tunsi 72 tunnin varautumissuosituksen, on tietoisuus kasvanut edelleen 2020-luvun aikana erilaisten kriisien myötä.

Nykyisin kotivara on monelle jo tuttu käsite, mutta käytännön varautumisessa on edelleen puutteita. Pelkkä tieto ei riitä – tarvitaan myös konkreettisia tekoja.

Tietoa tutkimuksen tuloksista

Varautuminen ei tarkoita pelottelua, vaan arjen hallintaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, yllättävät tilanteet eivät lamaannuta, vaan niistä selvitään rauhallisesti ja turvallisesti.

Lue myös:

Onko taloyhtiösi väestönsuoja oikeasti käyttövalmis? Kuka sitä hoitaa? Hallituksen vastuu korostuu nyt

Missä on lähin väestönsuoja?