Nurmikko, niitty - vai kuntta?

Pihan vihreyttäjän valinnassa vaikuttavat niin tontin sijainti, laatu kuin kaavamääräyksetkin. Omia mieltymyksiä ja perheen ikärakennettakaan unohtamatta. Nurmikko on yleisin, mutta myös eniten hoitoa vaativa pihan vihreyttäjä. Helppohoitoisempia vaihtoehtoja ovat keto, niitty ja kuntta.

Kuivemmalle ja karummalle kasvualustalle kukkiva keto on hyvä vaihtoehto. Kedolla tarkoitetaan kuivaa kukkaniittyä, joka sijaitsee aurinkoisella kasvupaikalla, hiekkaperäisessä ja niukkaravinteisessa maassa. Sen kasvillisuus on harvahkoa ja matalaa. Niitty puolestaan edellyttää hieman tuoreempaa alustaa ja esimerkiksi vanhat kesanto- ja maisemapellot soveltuvat mainiosti niityiksi. Omat niittylajikkeensa löytyvät myös kosteammille paikoille alaville maille, painanteisiin ja vesistöjen rannoille.

Kukkivat niityt tuovat tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä ja tunnelmaa täydentävät risu- ja kiviaidat! Niitty sopii niin mummonmökin pihapiiriin kuin maaseudulla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon peltomaisemaan. Myös taajamiin voi kedon ja niityn kukkia kylvää reuna-alueille tai varata niille kokonainen nurkka tontista. Niityn kukkia voi kasvattaa myös perennaryhmissä!

Kukkaniitty voidaan perustaa olemassaolevaan maaperään. Tarvittaessa kasvualustaa voi köyhdyttää lisäämällä siihen lannoittamatonta turvehiekkaseosta, lisäämällä hiekkaa tai kuorimalla pinnasta ravinteikasta ja humuspitoista maata pois. Kuiville kedoille riittää 5-10 cm kasvualusta, mutta tuoreemmille niityille tarvitaan hieman suurempi kerrosvahvuus. Ennen siementen kylvämistä pitäisi kasvualustasta saada hävitettyä monivuotiset rikkakasvit pois.
Lue lisää:Maan muokkaus

Niittykasvien ja kedon kukkien siemeniä voi kylvää koko kasvuakuden ajan. Niitä tarvitaan noin 50 g sadalle neliölle. Siemenet saa levitettyä tasaisesti sekoittamalla ne hienoon hiekkaan.
Lue lisää:Niittysiementen kylväminen

Alkuvuosina tärkeintä on pitää rikkaruohot kurissa. Ne nousevat maasta, kun niittykukkien siemenet vasta itävät. Rikkaruohoja karsitaan niittämällä sekä käsin kitkemällä.
Lue lisää:Niityn kehitys

Niittytyyppi sanelee hoidon tarpeen. Kuiva keto on huolettomin ja tuoreempaa niittyä pitää ajoittain niittää. Kosteita niittyjä niitetään jo usemman kerran kesässä. Niitto suoritetaan siementämisen jälkeen ja leikkuujäte poistetaan kun siemenet ovat varmasti varisseet. Haravointi köyhdyttää maaperää ja vähentää hoitoniittojen tarvetta. Loppujen lopuksi luonto muokkaa niityn mieleisekseen!
Lue lisää: Kukkaniityn hoito

Tontin voi maisemoida nopeasti ja luonnonmukaisesti myös varpukasvillisuudesta koostuvalla kuntalla eli valmiilla metsänpohjalla. Kuntassa kasvaa muun muassa puolukkaa, sianpuolukkaa, mustikkaa tai variksenmarjaa ja erilaisia sammalia. Se irrotetaan maasta erikoiskoneiden avulla ja toimitetaan asiakkaalle paloina tai rullina. Pieniä määriä kunttaa voi myös maanomistajan luvalla siirtää itse metsästä puutarhaansa.

Ennen kuntan asentamista maapohja puhdistetaan rikkakasveista ja tasoitetaan. Alustaan on hyvä sekoittaa hieman lannoittamatonta turvehiekkaseosta. Kunttarullat ja -palat asennetaan paikoilleen heti niiden saavuttua. Varpukasvillisuus juurtuu parhaiten, kun sitä kastelee säännöllisesti. Juurruttuaan kuntta pärjää täysin ilman hoitoa, mutta kovaa kulutusta se ei kestä.

Hyvä nurmikko vaatii hoitoa, mutta kestää myös kulutusta. Jos perheen nuorimmat kaipaavat esimerkiksi pelinurmikkoa, niin osan tontista voi varata perinteiselle, leikattavalle nurmikolle. Sen voi perustaa kylvämällä tai nopeammin siirtonurmikon avulla. Siirtonurmi on erinomainen vaihtoehto myös haasteellisempien rinne- yms. kohteiden nurmettamiseen (myös kuntta sopii tällaisiin paikkoihin!).

Nurmikko tarvitsee noin 20 senttiä paksun ja tasavahvan kasvualustan. Ohuempikin multakerros saa pihan vihreäksi, mutta kasvusto on herkästi epätasaista ja harvempaa. Alusta lannoitetaan ja kalkitaan. ravinteet muokataan maahan esimerkiksi jyrsimellä. Sen jälkeen pinta tasataan ja tiivistetään vaikkapa verkkojyrällä. Alusta on sopivan tiivis, kun kenkä ei siihen uppoa. Kun alusta on valmis, niin siihen voi levittää siirtonurmen tai kylvää siemenet. Siemeniä levitetään 2–3 kiloa aaria kohti. Siemen peitetään rauta- tai muoviharavalla kevyin, edestakaisin vedoin.

Lue lisää:

Nurmikon ja niityn perustaminen