Näin paljon säästät rahaa lohkolämmittimellä – Vai säästätkö, kun sähkö on kallista?
Lohkolämmitin säästää polttoainetta – mutta vain, jos sitä käyttää oikein
Wiser-älykoti ohjaa lohkolämmitystä ulkolämpötilan ja kellon mukaan, turhat tunnit jäävät pois ja auto on lähtövalmis juuri oikeaan aikaan. (Kuva Adobe Stock)
Lohkolämmittimen käyttö on talvella lähes automaattinen rutiini monille suomalaisille autoilijoille. Se helpottaa kylmäkäynnistyksiä, vähentää moottorin kulumista ja voi säästää polttoainetta. Kun sähkön hinta elää, moni kuitenkin pohtii, onko lämmitys taloudellisesti järkevää juuri nyt.
Lohkolämmittimien teho on tyypillisesti noin 300–800 W, henkilöautoissa usein ~600 W. Raskaammissa moottoreissa ja tietyissä ratkaisuissa teho voi nousta noin ~800–1000 W. Valmistajien ja jälleenmyyjien tuotekorteista löytyy esimerkiksi 600 W ja 820 W malleja.
Motivan suositukset sähköisille esilämmittimille:
- 0…–5 °C: 0,5–1 h
- –5…–10 °C: 1–2 h
- alle –10 °C: 2–3 h
Liian pitkä lämmitysaika on hukkakulutusta, eikä yli 3 tunnin lämmitys tuo lisähyötyä.
Esimerkki kulutuksesta: jos lohkolämmitintä käytetään 1 h/päivä, 600 W teholla kulutus on 0,6 kWh/päivä. Kahdella lämmityksellä (2 h) kulutus on 1,2 kWh/päivä. 180 lämmityspäivän kaudella tämä on 108 kWh (1 h/pv) tai 216 kWh (2 h/pv).
Sähkön hinta 2025: kuinka paljon lämmitys oikeasti maksaa?
Vuoden 2025 alkupuolella pörssisähkön keskihinta Suomessa oli noin 6,6 snt/kWh (Fingrid, Datahub 01/2025). Kun mukaan lasketaan siirto ja verot, kokonaishinta kuluttajalle on keskimäärin 9–11 snt/kWh.
Tämä tarkoittaa, että 600 watin lohkolämmitin, jota käytetään tunnin ajan päivässä, maksaa noin 10 senttiä päivässä ja 18 euroa koko talvikauden aikana. Jos käytät lämmitystä kaksi tuntia päivässä, kustannus nousee noin 36 euroon.
Säästö syntyy polttoaineesta – mutta uusin tutkimus tarkentaa kuvaa
Vanha nyrkkisääntö puhui jopa 0,15 litran lisäkulutuksesta kylmäkäynnistystä kohti. Uudempi tutkimus mittasi esilämmityksen vaikutuksia oikeassa pakkasajossa (−28…−10 °C) ja havaitsi, että polttoaineenkulutus aleni vain ~1–4 % osassa autoista. Kun myös lämmittimen oma energiankulutus huomioitiin, kokonaiskulutus saattoi joissakin yhdistelmissä jopa nousta. Hyöty riippuu siis voimakkaasti autosta, lämmittimestä, ulkolämpötilasta ja käytön optimoinnista.
Motivan kooste korostaa samaa suuntaa: esilämmitys vähentää lähipäästöjä ja moottorin kulumista, mutta puhdas rahahyöty on uudemmissa bensiiniautoissa usein pienempi kuin aiemmin on oletettu. Dieselissä hyöty voi olla selkeämpi. Oikea lämmitysaika on ratkaiseva. Hyöty voi vaihdella moottorityypin mukaan, eikä aina ole selkeämpi dieseleissä.
Huom. Yleisesti tiedetään, että kylmäkäynnistys aiheuttaa lisärasitusta ja kulutusta, mutta ei voida yksiselitteisesti sanoa, että “yksi käynnistys vastaa satojen kilometrien ajoa” on kiistanalainen ja usein liioiteltu vertaus.
Älylämmitys tekee säästöstä todennäköisemmän
Käytännössä suurin riski on ylipitkä lämmitys, joka syö hyödyn. Kun ohjaus sidotaan ulkolämpötilaan ja lähtöaikaan, turhat tunnit karsiutuvat.
– Pahimmillaan vanhalla tekniikalla kello laukaisee säästä huolimatta tuhansien autojen lämmityksen päivittäin päälle useammaksi tunniksi. Vaikkei välttämättä autolla lähdetä edes liikkeelle. Tällöin sähköä kuluu ja säästöä ei edes synny, kertoo Wiser-älykotituotteiden kaupallinen tuotepäällikkö, Juhani Hallamaa.
Moderni älykotijärjestelmä, kuten Schneider Electricin Wiser, pystyy säätämään lämmitysajan automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.
– Modernit älykotijärjestelmät osaavat haistella ulkolämpötilat ja laukaista auton lämmityksen päälle tarpeesta riippuen. Mikäli siis iltauutisten lupaama −20 °C kirpakka pakkaskeli muuttuukin loskasääksi, ei autoa ole tarpeettomasti lämmitetty kahta tuntia, Hallamaa toteaa.
– Oikein asetettuna äly siis huolehtii oikeanlaisesta lämmitysajasta ja lämmittäjän vastuulle jää ainoastaan kytkeä autoon kaapeli asianmukaisesti vanhaan tapaan edellisenä iltana. Useimmiten nykyaikaiset järjestelmät ovat myös langattomia, jolloin ylimääräisiä kaapelointeja ei tarvitse juuri miettiä, Hallamaa lisää.
Tarkista nämä ennen kuin liität älyn lohkolämmittimeen
Muistilista auton lämmittämiseen älyllä:
- Varmista ulkokäyttöön sopiva säänkestävyys (väh. IP44).
- Varmista, että ohjattava laite ja pistorasia kestävät vähintään 16 A kuorman.
- Käytä CE- ja FI-hyväksyttyjä laitteita.
- Selvitä etukäteen, mitä automaatioita voi ohjelmoida itse ja onko lisenssi- tai kuukausimaksuja.
- Tukeudu ammattilaiseen – Wiser-älykotiasentajat auttavat mitoituksessa ja käyttöönotossa.
Yhteenveto
Taloudellinen hyöty syntyy lyhyestä, lämpötilaan mitoitetusta lämmitysajasta ja riittävästä päivittäisestä ajosta. Esilämmitys vähentää lähipäästöjä ja rasitusta kylmäkäynnistyksessä, mutta puhdas polttoainesäästö on usein pienempi kuin vanhat arviot antoivat ymmärtää – joskus jopa negatiivinen, jos lämmitys venyy turhaksi. Älykäs ohjaus varmistaa, että lämmitys kohdistuu tarpeeseen, jolloin hyödyt realisoituvat.
Lahteet: Motiva, Motiva: Tutkittua tietoa esilämmityksestä — koonti VTT:n mittauksista ja vaikutuksista. Päivitetty 23.10.2024. Motiva. Pörssisähkön kuukausikeskiarvot 2025: tammikuu 6,63 snt/kWh, helmikuu 5,93 snt/kWh, maaliskuu 5,96 snt/kWh. Väite “satojen kilometrien ajoa” on liioiteltu: Yle, “Näin pakkanen vahingoittaa autosi moottoria”, VTT-asiantuntijan arvio. 6.1.2016. Yle.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat