Moni kärsii sisäilmaongelmista turhaan

Suomalaiset viettävät sisätiloissa suurimman osan päivästä, varsinkin talvisin. Sisäilman laadusta käydään paljon keskustelua, usein vakavien ongelmien kuten homeen ja radonin yhteydessä. Monet suomalaiset kärsivät kuitenkin huonosta sisäilmasta paljon arkisempien syiden vuoksi. Yksi suurimmista huonon sisäilman syistä on kokonaan puuttuva tai huonosti toimiva ilmanvaihto.

– Kuinka moni on kiinnittänyt huomiota siihen, mistä raitis ilma kotiin tulee? Tai muistatko, milloin vaihdoit viimeksi ilmanvaihdon venttiilien suodattimet? Taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja uusiminen kuuluu taloyhtiölle, mutta suodattimien puhdistus ja vaihto kuuluvat asukkaan vastuulle. Tätä ei moni tiedä, ja siksi monissa kodeissa hengitetään turhaan huonoa sisäilmaa. Omakotitaloissa ilmanvaihto on aina omistajan vastuulla, toteaa Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.

– Raitisilmaventtiilien sisällä on yleensä vaihdettava suodatin. Jos suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Kun venttiilin läpi alkaa tulla liikenteen aiheuttamaa nokea ja verhot likaantuvat, monet ratkaisevat tilanteen sulkemalla venttiilin. Tämä sotkee kodin ilmanvaihtoa. Mieluummin kannattaisi avata venttiili ja tarkistaa suodatin, Schlauf muistuttaa.

Suodattimien riittävä vaihtoväli riippuu talon sijainnista. Suodattimien teho heikkenee nopeammin vilkkaasti liikennöidyn tien tai paljon siitepölyä levittävien puiden lähellä. Siksi ne kannattaa tarkistaa vähintään 2–3 kertaa vuodessa ja vaihtaa aina tarvittaessa. Hyvälaatuinen tiheä suodatin parantaa sisäilman laatua. Esimerkiksi F7-luokan hienosuodatin nappaa lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset.

Oman ongelmansa aiheuttavat liian tiiviit talot, joihin raitisilmaventtiilit on jätetty kokonaan asentamatta. Näitä rakennettiin esimerkiksi 1970-luvulla energiakriisin jälkeen, kun haluttiin säästää lämmitysenergiaa. Vanhoissa taloissa monet asukkaat ovat tukkineet venttiilit vedon tunteen takia. Tämä aiheuttaa uusia ongelmia.

– Toimiva ilmanvaihto kuljettaa sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteuden ulos ja tuo raitista ilmaa sisälle. Kosteutta syntyy esimerkiksi hengityksestä, ruoanlaitosta, suihkusta ja pyykin kuivattamisesta. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla eikä kosteus pääse ulos, seurauksena voi olla maali- ja tapettivaurioita sekä kylpyhuoneen kosteusvaurioita, Schlauf mainitsee.

– Oikein toteutettu ilmanvaihto auttaa asuntoa pysymään paremmassa kunnossa. Se vaikuttaa myös energian kulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa, Schlauf painottaa.

Jos raitisilmaventtiilit puuttuvat kokonaan tai ne on tukittu, poistoilmaventtiilit imevät korvausilman mistä saavat: postiluukusta, kylpyhuoneen lattiakaivosta, ikkunoiden, lattioiden ja seinien raoista, tai jopa poistohormin kautta. Lattiakaivosta imetty korvausilma levittää asuntoon viemärin hajua. Rakenteiden väleistä tuleva korvausilma voi nostaa sisäilmaan haitallisia aineita rakennusmateriaaleista, varsinkin jos niissä on vaurioita. Kerrostalossa tukitut raitisilmaventtiilit sekoittavat pahimmillaan koko rapun tai kiinteistön ilmanvaihdon, kun korvausilmaa imetään naapurihuoneistoista asti.

– Huono ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus, vaan siihen voi vaikuttaa jo pienellä panostuksella. Jos raitisilmaventtiilit on tukittu, ne kannattaa avata uudelleen. Vanhoissa asunnoissa näkee usein luukkumaisia venttiilejä, jotka on tukittu ja tapetoitu umpeen vedon takia. Näihin luukkuihin voidaan asentaa sisälle moderni raitisilmaventtiili, joka säätää itseään termostaatin avulla lämpötilan mukaan. Näin veto lakkaa, ja ilmanvaihto toimii kunnolla, Schlauf kertoo.

Huonosti toimivat ja rikkinäiset raitisilmaventtiilit kannattaa vaihtaa ehjiin. Jos venttiilit puuttuvat kokonaan, niitä voidaan asentaa jälkikäteen esimerkiksi ikkunan puisiin tuuletusluukkuihin. Ilmanvaihdon parantaminen onnistuu pienellä investoinnilla.

– Hyvä testi ilmanvaihdon toimivuudelle on tarkistaa, mistä raitis ilma tulee makuuhuoneeseen. Jos joudut avaamaan ikkunan, jotta sisälle tulisi raitista ilmaa, kodin ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Kun sisäilma tuntuu tunkkaiselta, asian korjaaminen kannattaa aloittaa hoitamalla ensimmäiseksi kodin ilmanvaihto kuntoon, summaa Schlauf.

• Jos sekä tulo- että poistoilma puhalletaan koneellisesti, puhutaan täysin koneellisesta ilmanvaihdosta. Jos koneellisesti viedään vain ilmaa pois huoneistosta, puhutaan koneellisesta poistoilmanvaihdosta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii ilman koneita, ulko- ja sisälämpötilan eron ja tuulen avulla.
• Suurimmassa osassa suomalaisista kodeista on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto.
• Useimmat uusista taloista rakennetaan nykyään täysin koneellisella ilmanvaihdolla.
• Asuntoja Suomessa on 2,9 miljoonaa (Tilastokeskus 2015). Terveysilman arvio IV-jakaumasta asuntojen kohdalla: Täysin koneellinen ilmanvaihto on noin 0,5 miljoonassa asunnossa. Korvausilma puuttuu kokonaan noin miljoonasta asunnosta. Korvausilmaventtiilit ikkunan karmissa, seinässä tai puisessa tuuletusluukussa on noin 1,4 miljoonassa asunnossa. Näistä venttiileistä yli 35 prosenttia on rikki tai vaihdon tarpeessa.
• Raitista ilmaa ulkoa tuovat venttiilit sijoitetaan oleskelutiloihin, kuten olohuoneeseen, makuuhuoneisiin ja saunaan.
• Poistoilmaventtiilien oikea paikka on keittiössä, vessassa, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa.
• Jokaisesta huoneesta tulisi löytyä jompikumpi venttiili, jotta ilma kiertää oikein.
• Oikea raitisilmaventtiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Sopiva nyrkkisääntö on yksi venttiili 20 neliömetriä kohden. Näin ollen 80 neliömetrin asunnosta pitäisi löytyä vähintään neljä raitisilmaventtiiliä.
• Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa on tärkeää varmistaa myös, että järjestelmän säädöt ovat tasapainossa.