• Etusivu
  • Tutkimus

Miten sinä asut, kun vanhuus koittaa?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.07.2017
20177_49785.jpg

Porin SuomiAreenan panelin muodostivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Oman muotoinen koti -hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen, sisäministeri Paula Risikko, Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtaja Leo Tolonen ja Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala.

Kuinka taataan hyvä asuminen läpi ihmisen elinkaaren? Tätä pohdittiin Porissa, kun SuomiAreenan lavalla herättiin keskustelemaan suomalaisesta asumisesta.

Hyvä asuminen on yhtä kuin viihtyisä, toimiva koti, josta käsin arki sujuu hyvin. Hyvä asuminen on myös tervettä, kestävää ja ekologista: palveluiden pariin pääsee mutkattomasti ja asuinympäristö tarjoaa sopivasti virikkeitä.

Porin SuomiAreenassa panelistit keskustelivat tämän hetkisistä suomalaisia koskettavista asumisen ongelmakohdista, sekä innoittuivat pohtimaan, kuinka ongelmia voitaisi ratkoa tehokkaasti.

Keskusteluun osallistuivat Oman muotoinen koti -hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen, sisäministeri Paula Risikko, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtaja Leo Tolonen ja Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala.

Yhteisöllinen asuminen tuo ikäluokat yhteen

Asumisen ongelmat koskettavat meistä aivan jokaista. Erityisessä tilanteessa ovat tällä hetkellä kuitenkin nuoret opiskelijat sekä vanhukset. Samaan aikaan opiskelijoilla on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista samaan aikaan, kun ikääntyvä väestö tarvitsee asumismuotoja, jotka tukevat vanhenemista.

Yksi ratkaisu tähän yhtälöön on yhteisöllinen asuminen. Tästä meiltä jo löytyykin esimerkkejä: Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtaja Leo Tolonen sai idean vanhenevan väestön yhteisöllisestä asumisesta jäätyään itse eläkkeelle muutamia vuosia sitten. Syntyi ajastus Virkkulankylästä, yhdessä vanhenevien ihmisten asuinalueesta.

Myös Asuntomessut on Suomen suurimpana asumisen tapahtumana esitellyt vuosittain rakentamisen tuoreita ratkaisuja. Yhteisöllisestä asumisesta voidaan todella puhua hyvin maanläheisellä tasolla myös messualueilla, joissa kokonaiset asuinalueet rakentuvat yhdessä valmiiksi samaan aikaan.

– Se on mielenkiintoista, millainen yhteisö syntyy, kun messualueelle muutetaan samaan aikaan ja eletään samassa syklissä, Tuomaala sanoi tilaisuudessa.

Mitä suomalaiset asumiseltaan kaipaavat?

Vuosittaiset Asuntomessut, jotka avataan tänä vuonna Mikkelissä 14. heinäkuuta, näyttävät mallia myös siitä, mitä suomalaiset asumiselta juuri nyt haluavat.

– Luonnon läheisyys, arkea tukeva asuminen, hyvä sijainti ja riittävillä liikenneyhteyksillä tuettu asuinalue ovat suomalaisille tärkeitä. Nyt puhutaan paljon myös puurakentamisesta, terveestä asumisesta ja palvelupohjaisesta liikkumisesta. Nämä tulevat olemaan myös Mikkelissä polttopisteessä, Tuomaala sanoi. Yhtälö on melkoinen, kun samaan aikaan asuminen keskittyy yhä tiiviimmin kaupunkeihin.

– Tämä kuulostaa klassiselta "omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia" -haaveelta. Tässä on paradoksi, kun Suomi on samaan aikaa yksi Euroopan harvimmin asuttuja maita ja samaan aikaan asuminen kuitenkin kallista, totesi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Onnellisten kansa haasteista huolimatta

Vaikka asumisessamme on paljon haasteita, asuttaa Suomea maailman onnellisimpiin lukeutuva kansa.

Suomalaiset ovat esimerkiksi valtaosin tyytyväisiä asumiseensa, mikä on maailman mittakaavassakin merkittävä valttikortti. Yksi onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme edistävä asia on ympäröivä, pohjoinen luontomme.

– Mikä on jännittävä nähdä, on että Suomen Asuntomessujen asukasbarometrin mukaan ihminen, joka asuu keskellä kaupunkia ja ihminen, joka asuu keskellä Kilpisjärven erämaata, kokee olevansa yhtä lähellä luontoa, totesi Tuomaala.

Asuntomessut järjestetään tänä vuonna Mikkelissä 14.7.-13.8.

Poriin rakentuvalla asuntomessualueella näytti tältä paneelikeskustelun päätyttyä.
Poriin rakentuvalla asuntomessualueella näytti tältä paneelikeskustelun päätyttyä.

Asuntomessut 2018 rantautuvat Poriin

Asuminen läpi ihmiselämän – Mistä asukkaan hyvinvointi syntyy?–keskustelutilaisuus Porin kaupungintalon pihassa oli ensimmäinen avaus kesään 2018, jolloin Asuntomessut rantautuvat Poriin.

Myös SuomiAreenan keskustelussa sivuttiin ensi vuoden asuntomessuja. Porissa viikolla 28 liikkuvien ja asuntomessuista tai Virkkulankylästä kiinnostuneille on vielä mahdollista saada lisätietoa asiasta.

Kansalaistori, 10.-14.7: Asuntomessut Porissa 2018 ja Virkkulankylä esittäytyvät

Kansalaistorilla on esillä kesän 2018 Porin asuntomessualue. Miten messujen rakentaminen etenee? Millaisia kohteita asuntomessualueelle rakentuu? Entä mitä Virkkulankylä pitää sisällään? Näihin kysymyksiin saat vastauksen Kansalaistorilla Asuntomessut Porissa 2018 –pisteellä kävelykadun ja kauppatorin kulmalla.

Tutkimus
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20115_25991.jpg
Raudoituskoukun käyttö?
Olen alkamassa raudoittamaan lattiaa ja ongelmana on, etten osaa käyttää raudoituskoukkua. Miten sitä raudoituskoukkua oikeaoppisesti käytetään sidottaessa teräksiä yhteen?
20162_45413.jpg
Monierin tiilikatteet
Tiilikatto on Suomen suosituin uusien pientalojen katemateriaali. Suomalaiseen arkkitehtuuriin ja maisemaan sopiva tiilikatto on kestävä, äänetön ja talon arvoa nostava vesikatevaihtoehto. Tiilikatto on kaunis ja kestävä laatukatto, joka sopii erinomaisesti niin uudisrakennukseen kuin vanhan talon korjaukseen.
201810_55138.jpg
Yksinkertainen tapa toteuttaa rossipohja
Finnfoamin valmistama rossipohjaeriste, FI-K600/210mm (u-arvo 0,17), 250mm (u-arvo 0,15) tai 370mm (u-arvo 0,09) on suunniteltu juuri puurakenteista tuulettuvaa alapohjaa varten. Eristevahvuus valitaan halutun u-arvon mukaan. Levy tarjoaa korkeaa puristuslujuutta, homehtumattomuutta sekä tiiviyttä. Tämän lisäksi levyn jäykkyys tekee mahdolliseksi sen, että rossipohjarakennetta voidaan yksinkertaistaa merkittävästi - kuulostaako hyvälle?
20176_49689.jpg
6. Maaperän tutkiminen ja perustamistavan valinta
Tontin rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti. Se on syytä tehdä tonttia ostettaessa ja viimeistään talon suunnittelun yhteydessä päätettäessä rakennuksen sijoittamisesta tontille.Perustamistavan valinta riippuu pohjasuhteista; onko maaperä kantava vai pehmeä, millä tasolla on pohjaveden pinta ja mikä on maaperän radon pitoisuus. Pohjasuhteiden selvittämiseksi on rakennuspaikalla useimmiten suoritettava pohjatutkimus, mikä kannattaa käynnistää yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kunnan rakennusvirastossa saattaa olla valmiita maaperäkarttoja, joista ilmenee tietoja alueen maaperästä. On hyvä tutustua myös lähistöllä sijaitsevien muiden rakennusten perustamistapaan ja niistä saatuihin kokemuksiin muilta rakentajilta.
201912_61685.jpg
Yleisimmät jätevesisaneerauksen haasteet
Ennen vuotta 2004 rakennetuilla pohjavesialueella sijaitsevilla kiinteistöillä olisi pitänyt olla ympäristönsuojelulain mukainen jätevesijärjestelmä toiminnassa 31.10.2019 mennessä. Asetus käsittää myös ne kohteet, jotka sijaitsevat max. 100 metrin päässä rantaviivasta.Määräaika meni jo, miksi vieläkin on tuhansia kohteita, joihin jätevesisaneeraus on tekemättä?
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Asuntomessut Vantaalla 2015
Osuuskunta Suomen Asuntomessut on päättänyt järjestää vuoden 2015 Asuntomessut yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Marja-Vantaalle nouseva tiivis pientaloalue on osa laajaa kaupunkirakentamisen hanketta Kivistön keskustan tuntumassa, tulevan Kehäradan varrella.Marja-Vantaa on pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue. Se tulee tarjoamaan kodin 30 000 asukkaalle ja edellytykset 25 000 uudelle työpaikalle. Tulevan asuntomessualueen ympäristössä asuu lähes viidennes suomalaisista, sillä 20 kilometrin säteellä Marja-Vantaasta asuu yli miljoona asukasta.– Marja-Vantaan alueella järjestettävät Asuntomessut on hieno mahdollisuus esitellä pientaloasumista urbaanissa ympäristössä, kommentoi Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.– Vantaalle Asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista ja vauhdittaa Marja-Vantaan alueen toteuttamista, miettii Marja-Vantaan projektijohtaja Reijo Sandberg.Ekologisuutta ja innovatiivisia ratkaisujaVuonna 2014 liikenteelle avautuva Kehärata luo hyvät edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvaan ja kevyttä liikennettä suosivaan asumiseen Marja-Vantaalla. Alueesta suunnitellaan myös pyöräilykaupunkia, joka sisältäisi muun muassa pikapyörätiet vilkkaille työmatkareiteille Aviapolikseen ja sen läpi Tikkurilaan, Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.Asuntomessujen luonteeseen kuuluvaa uusien ekologisten ja innovatiivisten ratkaisuiden käyttöönottoa pyritään edistämään myös yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.– Aalto-yliopiston kanssa onkin jo aloitettu neuvottelut poikkitieteellisestä yhteistyöstä tulevan asuntomessualueen kehittämiseksi, kertoo Sandberg.Osa vuosittaista Asuntomessujen ketjuaVantaalla on järjestetty Asuntomessut kerran aikaisemmin. Vuoden 1977 messuilla Varistossa oli esillä yhtiömuotoisia korttelikohtaisia pientaloratkaisuja. Alueelle rakennettiin myös liikuntarajoitteisten asumiseen soveltuvia asuntoja.Suomen Asuntomessut järjestää vuosittain asuntomessutapahtuman, jonka tarkoituksena on lisätä asumiseen, rakentamiseen, sisustukseen ja pihoihin liittyvää tietoa, tuoda esille asuntorakentamisen uusia ajatuksia ja innovaatioita, parantaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen laatua sekä herättää yleistä asuntopoliittista keskustelua.Messupaikkakuntaa valittaessa Suomen Asuntomessut pitää tärkeimpinä tekijöinä kunnan vahvaa tahtoa ja sitoutumista, luontaista asuntotarvetta, messualueen omaleimaisuutta ja yleistä kiinnostavuutta. Lisäksi valintaan vaikuttavat kunnan määrittelemät asuntopoliittiset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet ja teemat.­ – Vantaalla messupaikkakunnalle asettamamme tavoitteet täyttyvät hyvin. Erityisesti monipuolinen joukkoliikenne on Marja-Vantaan etu. Olemme tyytyväisiä, että messuratkaisu on voitu tehdä pitkällä aikavälillä, sillä siten saamme sisällön suunnittelulle runsaasti aikaa, Heiskanen perustelee.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton