Kapillaariset kosteusongelmat ovat valitettavan yleisiä – Miten siitä aiheutuvat ongelmat korjataan pysyvästi?
Esimerkki kapillaarisesta kosteudennoususta.
Tunkkainen sisäilma, epämiellyttävät hajut, kalkkihärmä perustuksissa, rakenteisiin kertyvä kosteus ja märät kellarit – kuulostaako tutulta? Nämä ovat yleisiä ongelmia, jotka voivat johtua kapillaarikosteuden aiheuttamista vaurioista. Tällaiset ongelmat vaivaavat usein vanhoja rakennuksia, jotka on aikoinaan perustettu suoraan perusmaalle tai liian hienojakoisen aineksen, kuten hiekan, päälle ilman kapillaarikatkoa.
Nykyisin kapillaarisen kosteuden torjumiseksi perustusten alle asennetaan esimerkiksi pestyä sepeliä. Tämä estää kosteuden nousemisen maaperästä. Vanhojen rakennusten kohdalla maa-aineksen vaihtaminen perustusten alta jälkikäteen on kuitenkin lähes mahdotonta. Siksi ongelman ratkaisemiseksi on löydettävä muita keinoja.
Millaisia ongelmia kapillaarinen kosteus aiheuttaa? Entä mikä yhteys märällä kellarilla on tähän ongelmaan?
Jos perustuksissa on puutteellinen kapillaarikatko tai sitä ei ole ollenkaan, voi kosteus nousta maaperästä perustuksia ja seinää pitkin ylöspäin painovoimaa uhmaten samalla kastellen sitä. Tämä ilmiö on kapillaarinen kosteuden nousu. Vesi imeytyy huokoisiin materiaaleihin veden pintajännitysvoimien aikaansaaman huokosalipaineen vaikutuksesta.
Kapillaarista kosteuden nousua tapahtuu esimerkiksi kiviainespohjaisissa rakennusmateriaaleissa kuten betonissa, tiilissä ja kevytsoraharkoissa. Vanhemmissa rakennuksissa kosteusongelmat, kuten märkä kellari, johtuvat yleensä juuri tästä ilmiöstä, kun perustukset on tehty aikansa rakennustavan mukaisesti ilman kapillaarikatkoa.
Kapillaarinen kosteus siirtyy sekä pysty- että vaakasuunnassa, jolloin se voi kastella asuinhuoneiston seinä- ja lattiarakenteet. Sokkelissa kapillaarinen kosteus voi ilmetä valkoisena kalkkihärmänä.
Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % on mikrobikasvusto mahdollista. Kun rakenteet ovat liian kauan kosteuden alaisena, on homeen muodostuminen melko todennäköistä. Kapillaarisen vedennousun ongelma johtuu yleensä perustamistavasta, jolloin sitä ei voida korjata helposti perinteisillä korjausmenetelmillä, kuten esimerkiksi uusilla salaojituksilla, patolevyillä tai vedeneristyksillä. Usein myös perinteisten menetelmien lopputulos on epävarma ja/tai korjauskustannukset ovat niin suuret, ettei niihin haluta ryhtyä.
Patentoidulla SafeDrying-kuivatusjärjestelmällä nämä kapillaarisen kosteuden aiheuttamat ongelmat voidaan korjata kustannustehokkaasti ja varmistaa rakenteiden kuivuus niiden koko elinkaaren ajan.
Esimerkiksi Sipoolaisessa rivitaloyhtiössä ongelmaa ei ollut saatu poistettua ulkopuolisilla töillä ja salaojituksella. Yksi asunto oli jo jouduttu poistamaan asuinkäytöstä kosteusongelman takia ja taloyhtiölle oli esitetty hyvin kallista remonttia perinteisillä menetelmillä.
Ohje
Tule kuuntelemaan luento rakenteiden kuivattamisesta!
SafeDrying -järjestelmän keksijä ja kehittäjä Esa Tommola tulee messuille luennoimaan rakennusten kosteusvaurioiden kuivattamisesta. Tommola on saanut oppinsa vanhan polven rakennusmestari-isältään: ”Vesi on tärkeä asia ihmisille, mutta sitä ei p*****e saa laittaa talon rakenteisiin piiloon, eikä ainakaan betonin sisään!”. Tule kuuntelemaan, miten sen saa sieltä pois, jos sitä vettä on sinne rakenteisiin päässyt.
Luennot:
Perjantaina 24.1. klo 12.30 – 13.15
Lauantaina 25.1. klo 15.30 – 16.15
Sunnuntaina 26.1. klo 12.00 – 12.45
SafeDryingilla korjaat kosteusongelmat helposti ja varmasti
Viime vuosituhannella ohjeistettiin perustamaan talot häiriintymättömän perusmaan varaan. Tämä mahdollistaa kapillaarisen kosteuden nousun rakenteisiin maaperästä. Perustamistavan korjaus jälkikäteen on melko mahdotonta, mutta SafeDrying-järjestelmällä rakenteen kapillaaritiehyet saadaan kuivattua. Kun tiehyet pidetään kuivina, kosteuden nousu hidastuu ja rakenteet kuivuvat. Kun rakenteen sisältä on poistettu kapillaarikosteus, riittää niiden kuivuuden ylläpitoon tyypillisesti pelkkä osa-aikainen tuuletus järjestelmällä. Näin myös järjestelmän käyttökustannukset sähkön osalta ovat hyvin maltilliset.
Myös Vantaalla huomattiin pienet käyttökustannukset, kun taloyhtiön väestönsuojan kosteusongelmat korjattiin SafeDryingilla. Voit lukea artikkelin tästä.
SafeDrying-järjestelmä
SafeDrying-järjestelmän kuivatusmenetelmä perustuu suureen virtausnopeuteen, lämpöön ja kuivattuun ilmaan, jotka kohdennetaan rakenteiden sisään tai rakennetta vasten erikoisvalmisteisten kuivatuskanavien kautta. Rakenteeseen upotettavissa tai pinta-asennetuissa kuivatuskanavissa kiertää kuiva lämmin ilma, jolloin rakenteissa oleva vesihöyry siirtyy kanavia pitkin hallitusti pois ja rakenteet kuivuvat.
SafeDrying-järjestelmää voidaan käyttää niin uudis- kuin saneerauskohteissakin. Kuivatuskanavien asennustapa valitaan kohteen mukaan joko jalkalistan tilalle pinta-asennuksena tai upottamalla lattiaan. Myös näiden yhdistelmäasennus on mahdollista.
SafeDrying-järjestelmällä kosteusongelmat saadaan korjattua asunnon sisäpuolelta kustannustehokkaasti ja rakenteita rikkomatta. Lisäksi järjestelmään kuuluu aina rakenteiden kosteuden reaaliaikainen etävalvonta, jolloin varmistutaan korjauksien toimivuudesta. Näin vältytään myös ikäviltä yllätyksiltä ja mahdolliseen kosteusprosentin nousuun voidaan reagoida nopeasti.
Taloyhtiö saa etävalvonnan tuloksista raportin joka kuukausi ja kuivatuksen tulokset voidaan kerätyn datan ansiosta esitellä esimerkiksi taloyhtiön hallitukselle, yhtiökokoukselle tai asuntokauppatilanteessa ostajalle.
Lue lisää etävalvonnasta ja järjestelmän toimintaperiaatteesta.
SafeDrying Oy on Suomen johtava rakennusten etävalvottujen sisäpuolisten kuivatusjärjestelmien toimittaja. Patentoitu kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmä takaa kiinteistön kuivumisen ja kuivana pysymisen koko käyttöiän ajan.