Mitä laki sanoo naapureista?

Rakentamisesta säätää koko joukko lakeja ja asetuksia, kuten tärkeimpänä rakentamislaki (751/2023) sekä Maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka kaavoituksen säännökset sisältävä osio muuttui alueidenkäyttölaiksi (132/1999, muutettu lailla 752/2023). Rakentamislaki sekä alueidenkäyttölaki tulivat voimaan 1. tammikuuta 2025. Muut Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999 MRL) kohdat korvautuvat vähitellen vuosien 2025 ja 2026 aikana. Uusia lakeja tulee kaikkiaan 4. Naapuruussuhdelaistakin kuitenkin löytyy eräitä rakentamista koskevia säännöksiä ja säännöt korvausvelvollisuudesta, mikäli lakia rikotaan.

Jos rakennusta on ryhdytty rakentamaan siten, että se on osaksi toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin lain, asetuksen tai rakennusjärjestyksen taikka asema- tai rakennuskaavan mukaan on sallittu, tulee naapurin viipymättä tehdä tästä huomautus. Mikäli naapuri ei tee huomautusta, eikä rakentaminen ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, on naapuri velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.

Sillä naapurilla, jonka oikeutta tällaisella rakentamisella on loukattu, on oikeus vuotuiseen korvaukseen siitä haitasta, joka rakennuksesta aiheutuu. Korvaus voidaan merkitä käräjäoikeudessa lainhuutorekisteriin.

Ei pitkäaikaista varastoa puutavaralle tai helposti syttyvälle aineelle, kun...

Puutavaralle tai muulle helposti syttyvälle aineelle ei saa rakentaa pitkäaikaista varastoa ilman naapurin lupaa viittätoista metriä lähemmäksi naapurin rajaa eikä myöskään kolmeakymmentä metriä lähemmäksi hänen puutarhaansa, pihamaataan, vuokratonttiaan tahi omalla maalla olevaa rakennustaan. Sellaisia varastoja ei myöskään saa sijoittaa kahtakymmentä metriä lähemmäksi toisiaan. Jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun varasto on jo tekeillä, ei naapurilla ole kuitenkaan oikeutta vaatia sitä purettavaksi, siirrettäväksi tai poistettavaksi.

Jos naapurin kanssa on tehty sopimus siitä, että rakentamista koskevista määräyksistä poiketaan tai rakennus tehdään toisin kuin paikkakunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty, on sopimus voimassa, vaikka rakennus tuhoutuisi tulipalossa tai muutoin. Tällöin rakennuksen omistajalla on oikeus kohtuullisessa ajassa rakentaa pääasiallisesti samanlainen rakennus tai laitos tuhoutuneen sijalle.

Nykyisin paloturvallisuudesta on olemassa muitakin määräyksiä sekä vaatimukset etäisyyksille. Tavallisimmin pelastuslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kunnalliset määräykset määrittelevät vähintään 8 metrin etäisyyden muihin rakennuksiin. Vaihtelua voi esiintyä kunnittain, joten oman kunnan viranomaisilta saa viimeisimmät ja ajantasaisimmat tiedot.

Lue lisää puiden varastoinnista

Ohjeet puukatoksen tekoon

Maanrakennustyö

Maata ei saa kaivaa tai muutoin kuormittaa siten, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Rakennuksen omistajalla on oikeus saada vahingonkorvausta, mikäli naapuri aiheuttaa em. tavoin vahinkoa rakennukselle, ellei vahinko johdu siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tahi muuten huolimattomasti rakennettu.

Maanrakennustyön tekijä on velvollinen tekemään rakennuksen omistavan naapurin alueelle suojelulaitteiston rakennuksen suojelemiseksi ja naapuri on toisaalta velvollinen sen hyväksymään. Naapuri on tällöin oikeutettu saamaan korvauksen vahingosta. Toisaalta rakennuksen omistaja on myös oikeutettu rakennusta suojellakseen tekemään maanrakennustyötä tekevän alueelle suojelulaitteen oman rakennuksen suojelemista varten ilman eri korvausta.

Metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden omistajat saavat avata yksiköidensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja on avattava siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi havaittavissa. Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, jolleivät omistajat toisin sovi.

Jollei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, rekisteriyksikön omistaja saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta.

Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi. Raja saadaan avata edellä säädetyllä tavalla myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoitetussa ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella. Rajariidoissa on aina syytä kuitenkin olla ensin yhteydessä maanmittaustoimistoon, ennen kuin mittaviin toimenpiteisiin ryhtyy.

Ympäristönsuojelulaki, ympäristövahinkolaki ja terveydensuojelulaki säätävät eri ympäristö- ja terveyshaitoista ja niiden ehkäisyistä. Kuitenkin myös laki eräistä naapuruussuhteista velvoittaa kiinteistön omistajan ottamaan naapurin huomioon. Tämä on syytä muistaa kompostin tai ulkovessan paikkaa katsottaessa.

Sijoittaminen

Esimerkiksi ulkokäymälä taikka lantasäiliö on tehtävä siten, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa. Likavedet taikka jätteet, mihin myös komposti luetaan, on sijoitettava siten, ettei naapurille tai lähellä asuvalle aiheudu mitään haittaa. Kun on selvää, että esim. lantasäiliöstä aika ajoin aiheutuu naapurille jotain haittaa, edellyttää laki, ettei siitä aiheudu ilmeistä haittaa. Likavesien ja jätteiden osalta laki edellyttää, että ne sijoitetaan siten, ettei naapurille aiheudu mitään haittaa.

Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että lähiseudulla asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Kohtuuttomuuden arviointi

Kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Kohtuutonta rasitusta aiheuttava toiminta on lopetettava, ellei sen aiheuttaja voi sitä muutoin poistaa. Lisäksi rasituksesta on naapureilla oikeus saada korvausta. Toiminnan lopettamista, haitan ehkäisyä ja vahingonkorvausta on oikeus vaatia kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko ilmeni.

Puhdas kiusanteko naapurille on laissa kielletty, joskin se on sitä hyvien tapojen mukaisesti muutoinkin.

Sellainen rakentaminen, kaivaminen tai muulla tavoin toimiminen omalla maalla, että sen pääasiallinen tarkoitus on ilmeisesti aiheuttaa naapurille vahinkoa taikka haittaa, on kielletty. Tällöin naapuri voi vaatia alueen saattamista entiseen kuntoonsa sekä korvausta syntyneestä vahingosta ja haitasta. Korvausta voi hakea kolmen vuoden kuluessa siitä, kun naapuri on ryhtynyt toimeen tai vahinko on ilmennyt.

"Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."

Mirja Partanen
Varatuomari
Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy