Mistä kellareiden ongelmat syntyvät
Sisäpuolisen koolauksen alajuoksu ja seinän alaosa on jätetty betonilaatan valun alle vielä v.1993.
Kellareiden sisä- ja ulkopuolinen kosteusrasitus
Karkeasti jaettuna kellarien ongelmat johtuvat kahdesta syystä: alkuperäisen rakenteen puutteista nykyiseen vaatimustasoon nähden tai asiantuntemattomista korjauksista. Kosteus-, laho- ja homevaurioita esiintyy usein tiiviiden pintamateriaalien taustapuolella ja puuosissa.
Rintamamiestalojen kellarien rakenteet ovat yksinkertaisia. Seinärakenteet on pinnoitettu vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla ja maasta tuleva kosteus pääsee vapaasti haihtumaan kellaritilaan. Vuosikymmenten myötä kellaritiloille asetettavat tekniset ja viihtyvyysvaatimukset ovat kasvaneet, samoin mm. kosteusrasitus on lisääntyneen vedenkäytön myötä kasvanut jopa monisatakertaiseksi.
Vanhojen rakenteiden ominaisuudet eivät enää vastaa muuttuneita vaatimuksia. Myös rakenteiden vaurioituminen kuten pakkasrapautuminen tai materiaalin tekninen vanheneminen voivat aiheuttaa riskejä ja ongelmia. Näin voi olla esimerkiksi vanhuuttaan kovettuneiden ja halkeilleiden bitumieristeiden kohdalla.
Riskialttiit rakenteet
Myöhemmin tehdyt kellaritilojen sisäpuoliset eristykset, paneloinnit ja levyttämiset ovat riskialttiita rakenteita, joissa esiintyy usein kosteus- ja homevaurioita. Jos tila on remontoitu päällystämällä lattia ja seinät tiiviillä pinnoitteella ilman, että maasta tulevan kosteuden pääsy rakenteisiin estetään rakenteiden ulkopuolisin toimenpitein, kosteusvaurio on väistämätön.
Vanhojen rakennusten salaojien olemassaolo ja toimivuus on usein kyseenalaista ja kellarien vedeneristys on puutteellinen. Myös vierustäytöt ovat olleet huonoja, jolloin perustuksiin kohdistunut voimakas kosteusrasitus on saanut aikaan vaurioita rakenteessa.
Eri vuosikymmeninä on ollut vallalla hyvinkin erilaisia käsityksiä maanvastaisten rakenteiden toiminnasta ja toimivista rakenneratkaisuista. Jotkut näistä ovat osoittautuneet ajan mittaan ongelmallisiksi ja epäluotettaviksi, kuten esim. täysin kosteudeneristämätön kellarinseinä. 1970-luvulta vielä 1990-luvulle on myös esitetty silloisen hyvän rakentamistavan mukaisia rakenneratkaisuja, joissa puurakenteita on upotettu betonivaluun. Ratkaisu on osoittautunut nykytiedon valossa vääräksi ja usein hankalasti korjattavaksi.