Miltä oman kodin rakentaminen tuntuu? Kuuntele KIVIJALKA-podcast lapsiperheen omakotitaloprojektista

Unelma omasta, juuri oman perheen tarpeisiin piirretystä yksilöllisestä pientalosta elää monen mielessä vahvana. Erityisesti pääkaupunkiseudulle rakennettaessa kustannukset saattavat helposti karata ilman kovaa kulukontrollia ja aukotonta projektinhallintaa. Millainen merkitys ammattitaitoisella suunnittelulla oli Mikko ja Lotta Merisaaren täydellisen talounelman toteutumisessa?

Elokuu on monen mielessä kesän viimeinen kuukausi. Elokuu on myös merkinnyt satokautta, jolloin on puitu tuleentunut vilja sekä poimittu kesän satoa hedelmien ja marjojen muodossa. Elokuun koittaessa suuri osa palaa jo totuttuun vanhaan rytmiin ja arkiseen aherrukseen – aikuiset töihin ja lapset kouluun. Myös taloyhtiössä tämä tarkoittaa paluuta arkeen.

Pientalohankkeissa rakennushankkeeseen ryhtyvä on yleensä rakentajaperhe, jolla toiveet ovat korkealla. Realistiset tavoitteet ja kustannustilastot eivät kuitenkaan aina vastaa rakennuttajan kaikkia haaveita. Koko hankkeen onnistumisen kulmakivenä on rakennusalan realiteetit ymmärtävä rakennuttaja. Rakennuttaja tekee hankkeen valmisteluvaiheessa keskeiset päätökset, jotka suuntaavat projektin halutulle reitille.Kaikilla rakennuttajilla, varsinkin kun lähdetään ensimmäiseen pientalohankkeeseen, ei ole kovinkaan laajaa kokemusta johtaa hallitulla tavalla rakennushanketta alan normien mukaan. Urakassa piilee myös lisätyövaaroja, jotka pitää ottaa huomioon heti alussa.Useimmiten tarvitaan kokeneita asiantuntijoita rakennuttajan luottohenkilöiksi, jotta säästytään turhilta yllätyksiltä ja budjetin pettämiseltä.Tilaajan (=rakennuttajan) oikeaksi kädeksi tyypillisesti valittu rakennuttajakonsultti valmistelee hankkeen keskeisimmät päätökset ja laatii realistisen hankeaikataulun heti alussa tilaajan käyttöön. Rakennuttajakonsultti vahvistaa rakennuttajan ja suunnittelijoiden yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tuomalla suunnittelu- ja työmaavaiheeseen oikea-aikaista tietoa tilaajan päätösten pohjaksi.

Rakennuksen elinkaareen kuuluu väistämättä tiettyjä korjaushankkeita, joilla ylläpidetään kiinteistöä hyvässä kunnossa. Siihen milloin korjaukset tulevat ajankohtaisiksi vaikuttavat talon rakenneratkaisut, materiaalit sekä rakennuspaikka ja ympäristö. Kun kalliita korjaustarpeita osuu lyhyelle aikavälille, voidaan kompensaatiota rahoitukseen hakea lisärakentamisen kautta.

Vietämme huomattavan paljon aikaa sisätiloissa, joten sisäilmastolla ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Rakennusten kosteustekninen toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovatkin nousseet tärkeiksi kriteereiksi erityisesti koulujen ja päiväkotien rakenneratkaisuissa.

Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.