Kosteusvaurio kotona: mitä homeesta ja oireista tiedetään?

Tutkimustiedon perusteella rakennuksen merkittävä kosteus- ja mikrobivaurio voi hieman lisätä astmaan sairastumisen riskiä. Vaurioituneissa rakennuksissa oleskeluun voi liittyä myös hengitystieoireita, kuten yskää, nuhaa, käheyttä ja hengenahdistusta. Lisäksi voi esiintyä silmä- ja iho-oireita sekä yleisoireita, esimerkiksi päänsärkyä ja väsymystä.

Oireet ovat usein lieviä ja ohimeneviä. Ne voivat silti haitata asumista ja heikentää elämänlaatua. Työterveyslaitoksen mukaan rakennusten kosteusvaurioiden ei ole osoitettu lisäävän muiden sairauksien riskiä. Käypä hoito -suosituksen mukaan näyttöä ei ole esimerkiksi syövän tai reumasairauksien synnystä kosteusvaurioiden seurauksena.

Oireiden perusteella ei voi päätellä, mikä rakennuksessa on vialla. Samantapaisia oireita voivat aiheuttaa monet sisäympäristön tekijät ja tavalliset sairaudet. Rakennuksen kunto ja oireilevan ihmisen terveydentila on siksi selvitettävä erikseen.

Rakennuksista otetuissa materiaali- ja ilmanäytteissä tavataan yleisimmin Penicillium-, Aspergillus- ja Cladosporium-sienisukuja sekä hiivoja. Niitä esiintyy myös vauriottomissa rakennuksissa, joten pelkkä nimi analyysiraportissa ei vielä todista kosteusvauriota. Toisaalta tavallinenkin homesuku voi muodostaa kasvuston kostuneeseen materiaaliin.

Kosteusvaurioindikaattoreiksi kutsutaan mikrobeja, joita tavataan vaurioituneissa materiaaleissa ja vaurioituneiden rakennusten ilmassa useammin kuin vauriottomissa kohteissa. Osa niistä tarvitsee kasvaakseen runsaasti kosteutta. Lupa- ja valvontaviraston julkaisemassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa kosteusvaurioindikaattoreiksi luetaan seuraavat mikrobit ja mikrobiryhmät:

• aktinomykeetit eli sädesienet
• Acremonium-sukuryhmä
• Aspergillus fumigatus-, Aspergillus ochraceus-, Aspergillus restricti-, Aspergillus versicolores-, Aspergillus terreus- ja Aspergillus usti -lajiryhmät sekä Aspergillus/Eurotium-lajiryhmä
• Engyodontium-sukuryhmä
• Chaetomium-sukuryhmä
• Exophiala-sukuryhmä
• Fusarium-sukuryhmä
• Geomyces-sukuryhmä
• Oidiodendron
• Paecilomyces ja Purpureocillium
• Phialophora-sukuryhmä
• Scopulariopsis-sukuryhmä
• Sporobolomyces
• Coelomycetes-sukuryhmä
• Stachybotrys ja Memnoniella
• Trichoderma
• Tritirachium
• Alternaria/Ulocladium-lajiryhmä
• Wallemia

Luettelo sisältää homesienten lisäksi hiivan ja bakteereja. Sädesienet ovat aktinobakteereja, vaikka niiden suomenkielinen nimi viittaa sieniin.

Mustahome eli Stachybotrys

Stachybotrys tunnetaan yleisesti mustahomeena. Väri ei kuitenkaan riitä kasvuston tunnistamiseen, sillä monet muutkin mikrobit voivat näyttää tummilta. Stachybotrys ja sen kanssa samaan indikaattoriryhmään kuuluva Memnoniella ovat kosteusvaurioindikaattoreita. Yksittäinen löydös ei kerro rakennuksen terveellisyydestä tai asukkaan oireiden syystä.

Punahome eli Fusarium

Punahomeeksi kutsuttu Fusarium kuuluu sekin kosteusvaurioindikaattoreihin. Nykyisessä luokituksessa samaan sukuryhmään kuuluu myös Neocosmospora. Nimi ei tarkoita, että kasvusto olisi aina punainen, eikä väriä voi käyttää lajin tunnistamiseen.

Chaetomium

Chaetomium-sukuryhmään luetaan Chaetomium-tyyppisiä homeita, kuten Chaetomium, Botryotrichum ja Humicola. Ryhmä kuuluu kosteusvaurioindikaattoreihin. Löydöstä arvioitaessa tarkastellaan myös mikrobien määrää ja näytteenottokohtaa.

Aspergillus

Aspergillus on laaja sienisuku, jota tavataan yleisesti rakennuksista otetuissa näytteissä. Kaikkia Aspergillus-löydöksiä ei pidetä kosteusvaurioindikaattoreina. Indikaattoreihin kuuluvat asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa nimetyt lajiryhmät, kuten Aspergillus fumigatus-, Aspergillus versicolores- ja Aspergillus restricti -ryhmät. Laboratorion tulosta pitää tarkastella sillä tarkkuudella, jolla löydös on tunnistettu.

Aktinobakteerit eli sädesienet

Sädesienet ovat bakteereja, joita esiintyy luonnostaan runsaasti maaperässä ja myös ulkoilmassa. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi Streptomyces, Nocardia, Pseudonocardia ja Nocardiopsis. Rakennusmateriaalissa kasvava sädesienikasvusto voi viitata kostuneeseen rakenteeseen. THL mukaan yksittäinen sädesienilöydös ei muuta arviota kosteusvaurion terveysvaikutuksista.

Ilmaus ”myrkyllinen home” johtaa helposti harhaan. Jotkin homesienet voivat tietyissä oloissa tuottaa aineita, joita kutsutaan mykotoksiineiksi. Rakennuksesta löydetty sienisuku tai -laji ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon ihminen on altistunut tai ovatko hänen oireensa löydöksen aiheuttamia.

Esimerkiksi Stachybotrys-, Chaetomium- ja Aspergillus-sukujen homeita sekä sädesieniä voidaan löytää kosteusvaurioituneista materiaaleista. Löydös voi olla osa näyttöä siitä, että rakenteessa on mikrobikasvua. Sen merkitys arvioidaan yhdessä vaurion sijainnin, laajuuden, kosteuden lähteen ja sisäilmayhteyden kanssa.

THL ei suosittele sisäilman toksisuustestejä rakennuksen terveydellisen haitan arviointiin. Nykyisillä testeillä ei pystytä luotettavasti osoittamaan, onko rakennus käyttäjälleen vaarallinen. Käypä hoito -suosituksen mukaan mikrobimittauksilla tai veren vasta-ainetutkimuksilla ei myöskään voida osoittaa yksittäisen ihmisen oireiden syytä.

Kosteusvaurion merkkejä voivat olla materiaalin värimuutos, pinnoitteen irtoaminen, puun pehmeneminen, kostea kohta tai poikkeava haju. Vaurio voi olla myös rakenteen sisällä, jolloin sitä ei näe päällepäin.

Tiettyyn rakennukseen liittyvä oireilu on hyvä syy tarkastella sisäympäristöä kokonaisuutena. Oireet eivät silti paikanna vauriota, eikä oireiden voimakkuus kerro vaurion laajuutta.

Asumisterveysasetuksen mukaan rakennuksessa ei saa olla mikrobikasvua rakenteen sisäpinnalla tai sellaisessa rakenteessa, josta epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Asetuksen tulkinnassa huomioidaan sekä rakennustekniset havainnot että tarvittaessa näytteet.

Tutkimus alkaa rakennuksen piirustuksista, korjaus- ja vahinkohistoriasta sekä paikan päällä tehdyistä havainnoista. Niiden perusteella asiantuntija suunnittelee tarvittavat kosteusmittaukset, rakenneavaukset ja mahdolliset materiaalinäytteet.

Pintakosteudenilmaisin soveltuu kosteuserojen kartoittamiseen, mutta sen lukema ei yksin osoita vauriota. Myös ilmanäyte tai yksittäinen pikatesti voi antaa tilanteesta puutteellisen kuvan. Tuloksia tulkitaan yhdessä rakennehavaintojen ja muiden tutkimustietojen kanssa.

Tavanomainen asuntokaupan kuntotarkastus perustuu pääosin aistinvaraisiin havaintoihin ja rakenteita rikkomattomiin menetelmiin. Jos kosteutta tai mikrobivauriota epäillään, tarvitaan usein kohdennettu kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Siinä rakenteita voidaan avata, jotta vaurion syy, laajuus ja kulkeutumisreitit saadaan selville.

Korjauksen lähtökohta on kosteuden lähteen poistaminen. Syynä voi olla esimerkiksi vesivuoto, puutteellinen vedeneristys, maaperästä rakenteeseen siirtyvä kosteus tai rakenteen toimintaan liittyvä virhe. Vaurioituneet materiaalit poistetaan korjaussuunnitelman mukaisesti, ja purkutyön pölynhallinnasta huolehditaan.

Homeisen pinnan peseminen tai peittäminen uudella pinnoitteella ei korjaa rakennetta, jos kosteusrasitus jatkuu. Ilmanvaihdon säätäminen voi parantaa sisäilman laatua, mutta se ei poista rakenteessa olevaa vauriota.

Ympäristöministeriön kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjausoppaan mukaan korjaussuunnittelun tulee perustua riittäviin tutkimuksiin. Korjausten jälkeen on myös varmistettava, että työ on tehty suunnitelmien mukaisesti ja rakenteet toimivat aiotulla tavalla.

Jos oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Kerro vastaanotolla, millaisia oireita sinulla on, milloin ne alkoivat ja liittyvätkö ne tiettyyn rakennukseen. Lääkäri arvioi tutkimusten ja hoidon tarpeen.

Omassa kodissa rakennuksen tutkiminen kannattaa antaa pätevälle kosteusvaurion kuntotutkijalle tai rakennusterveysasiantuntijalle. Vuokra-asunnossa tai taloyhtiössä havainnoista ilmoitetaan kirjallisesti vuokranantajalle, kiinteistön omistajalle tai isännöitsijälle.

Jos epäiltyä terveyshaittaa ei selvitetä asianmukaisesti, ota yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. Yhteystiedot löytyvät kunnan ympäristöterveydenhuollon palveluista.

Lähteet:

• Työterveyslaitos: Yleistä sisäilmasta
• Käypä hoito: Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
• THL: Sisäilman toksisuuden testaus ei ratkaise sisäilmaongelmia
• THL: Ovatko sädesienet niin haitallisia kuin pelätään?
• Hengitysliitto: Sisäilmasta oireilu
• Hengitysliitto: Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen
• Ympäristöministeriö: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus
• Lupa- ja valvontavirasto: Asumisterveys
• Asumisterveysasetus 545/2015